maanantai 21. kesäkuuta 2010

Sokeat sokeita johtavat

Taloussanomat: Vallan menetys repii kuin avioero: "Vallasta on vaikea luopua, olipa kyse pääministeristä tai yritysjohtajasta. Valta huumaa ja aiheuttaa riippuvuutta, entinen ministeri Arja Alho kertoo kokemuksistaan."

Muistelisin, että olen joskus varmaan jollakin tavoin sanonut rikkaiden (poliitikoiden sun muiden semmoisten) olevan himoriippuvaisia. Sitten olen kaiketi sanonut semmoistakin, että kun poliitikko tai joku muu rikas kohtaa elämänkriisin ja sen myötä saa oikeat arvot, niin hän huomaa, että elämässä on hänelle arvokkaampiakin asioita kuin valta.
Sellaista siis olen tolkuttanut, että kun poliitikko paranee vallanhimostaan, niin silloin häntä ei saa missään tapauksessa päästää menemään poliitikasta, koska me emme voi koskaan saada terveitä poliitikkoja, jos ihminen lähtee pois poliitikasta sen jälkeen, kun hän on päässyt vapaaksi himoriippuvuudestaan.

Jeesuksen kerrotaan sanoneen "Antakaa parantuneiden hallita" Mielestäni Jeesus jo osoitti, että hänenkin aikanaan vallanpitäjät eivät olleet terveitä, ja juuri siksi hän kritisoi armottomasti oman aikansa rikkaita. Hän esimerkiksi sanoi rikkaille, että köyhät teillä on aina keskuudessanne. Mutta, Jeesuksen jälkeen on tullut jo satoja sukupolvia, joista jokaisessa rikkaat perustelevat rikkauttaan sillä, että Jeesuksen mukaan meillä tulee aina olla köyhiä...

Tahallaan nuo piruparat ymmärtävät väärin Jeesuksen sanomat rikkaista ja köyhistä, koska Jeesus ei milloinkaan sanonut, että rikkaan pitää olla rikas; Hän sanoi monesti myös niin, että jos tahdot päästä taivasten valtakuntaan (vapaaksi himoriipuvuudestasi, suom. huom.), niin jaa rahasi köyhille.

Kun kukaan ei olisi rikas, niin silloin kukaan ei myöskään voisi olla köyhä! Tuossa on se Jeesuksen ydinsanoma siitä, mitä hän sanoi rikkaille, että aina teillä on köyhät riesananne!

Edelleen, tuhansia, jopa satojatuhansia vuosia ihmisten johtajiksi ovat pyrkineet vain sairaat, himoriippuvaiset, jotka ovat vallanhimosta juopuneita. Ja heidän vallanhimonsa ei ole tullut heihin silloin, kun he ovat päässeet valtaan, vaan se on heissä ollut lapsuudesta asti; Väärien arvojen mukainen koti vääristää ihmisen arvomaailman ja ihminen luulee, että hän se on näkevä ja kykenevä, kun hän ajattelee samalla tavalla kuin 999 muuta tuhannesta.

Poliitikot ovat kuin unessa; he eivät pysty poliitikkoina käsittämään, että heidän arvonsa eivät ole sellaisia arvoja, joilla voitaisiin elää hyvä elämä -- puhumattakaan, että vallanhimoisilla arvoilla voitaisiin johtaa muita ilman kuoppaan (kuten esim. lamaan) lankeamista, -- joten kun poliitikkoa kohtaa jokin vähänkin suurempi kriisi, niin hän huomaa, että hänen siihen astiset arvonsa ovatkin hyödyttömiä kriisistä selviytymiseen ja elämänkriisin jälkeiseen elämiseen; vain totuuden mukaan voidaan elää.

Poliitikot jopa opettavat, että kyllä valehdella saa, jos ei jää kiinni, ja että jokainen valehtelee, kun sopiva tilanne tulee,...

Järjestelmää ei voida kääntää niin kauan,
kun jokainen parantunut poliitikko on entinen poliitikko.

Myös kansan tulisi ymmärtää, että valtaa ei koskaan saa antaa sellaisille, jotka vaativat valtaan. Vaatiminen on aina osoitus siitä, että vaatija on himoriippuvainen. Vaatiminen on kerjäämistä; Valtaan pyrkivät ovat vallattomia, sillä heillä ei ole valtaa koskaan riittävästi, ja juuri siksi poliitikot ja muut rikkaat vaativat itselleen koko ajan lisää valtaa, joiden ilmentymiä ovat muun muassa semmoiset seikat kuin etuoikeudet, mustat autot, "linnan juhlat", salaisuudet,...

HS: Vallan menetys on kova kriisi

Kilpisjärvi kutsuu

Ei kommentteja: