tiistai 8. tammikuuta 2013

Maahanmuuttajat ja suvaitsevaisten satu

Monikulttuurisuus on suvaitsevaisten satukertomus, missä hyvikset voittavat pahikset, ja hyvä maahanmuutto tuhoaa lopulta pahuuden, suomalaisuuden.

Maahanmuuttoa puolustavat haluaisivat mieluusti unohtaa maahanmuuttajien suuremmat rikollisluvut ja maahanmuuttajien suuremmat työttömyysluvut, ja heidän suuren halukkuuden oleskeluun muiden rahoilla. Jos suvaitsevaisten pitää kuitenkin niitä kommentoida, niin he selittävät sitä suomalaisten rasismilla, piilorasismilla ja syvärasismilla; "koska suomalaiset syrjivät maahanmuuttajia, niin he joutuvat siksi tekemään rikoksia ja siksi he eivät saa töitä".

Suvaitsevaisten mukaan maahanmuuttajat ovat rauhaa rakastavia, koska hehän ovat niitä sorrettuja, joten suvaitsevaisen on mahdotonta kuvitella, että sorrettu ihminen olisi luonteeltaan muuta kuin rauhaa rakastava.

Kyse on kuitenkin kansan luonteesta. Suomalaiset kuvataan tietynlaisiksi, ja se varmasti pitää yleisesti ottaen paikkansa. Me olemme melankolisia, sisukkaita, hiljaisia ja työteliäitä, jotka eivät turhista nurisi, eivätkä helpolla lähde kaduille rettelöimään. Savolaisetkin pystyy erottamaan heidän luonteestaan. mutta se ero ei ole yhtä selvä savolaisen ja hämäläisen välillä kuin arabin ja suomalaisen välillä.

Samoin maailmalla liikkuu myös muiden kansojen luonnetietoja. Arabit kuvataan äkkipikaisiksi, helposti kuohahtaviksi, tunnekylmiksi, siekailemattomiksi,... Ja tämä koskee sekä sortaja-arabeja että sorrettuja arabeja.
Kun Libyaa hallitsi Gaddafi, sieltä lähti islamisteja pakolaisiksi, ja kun islamistit pääsivät hallitusasemaan, niin nyt vuorostaan sieltä tulee entisen hallinnon alamaisia. Ja molemmat Libyan kansanryhmät ovat luonteeltaan samanlaisia, kuumaverisia ja siekailemattomia, jotka pystyvät tuosta noin vain keihästämään vastapuolen ihmisiä. Molemmat ovat samalla kertaa sekä sortajia että sorrettuja.
Sama tilanne on ollut kaikissa muissakin pakolaisia tehtailevissa maissa; On vain tapahtumainkulkujen seurausta, kumpi puoli kansasta kunakin aikana on sortaja ja kumpi sorrettu.
Molemmat ryhmät ovat luonteeltaan samanlaisia, eikä kumpaakaan voida järjellä ajatellen pitää rauhaa rakastavina, koska jos tänne tulleiden sorrrettujen puoli olisi päässyt voitolle, niin silloin tänne olisivat tulleet sorrettujen sijasta ne sortajat, joita suvaitsevaiset olisivat täällä ylistäneet sorretuiksi ja rauhaa rakastaviksi.

Huomataan, että Suomeen ei suinkaan ole tullut rauhaa rakastavia ihmisiä, vaan sortajia, jotka olisivat vaa'an kallistuessa toiseen suuntaan jääneet omaan maahansa sortajiksi. Ja kun tiedetään, että kaikki ihmiset kantavat kansan luonnetta, niin silloin tiedämme, ettei ole viisasta syyttää maahanmuuttajien suuremmista työttömyys- ja rikollisluvuista (yksinomaan) suomalaisia.

Syy voisi olla itse maahanmuuttajissa ja heidän luonteessaan, jota he eivät halua kesyttää ja jalostaa, koska uskonto ja kulttuuri vaatii heitä ilmentämään juuri niitä luonteenpiirteitä; Miesten pitää olla siekailemattomia ja äänekkäitä ja komentelevan naisia tekemään tarpeelliset työt jms. Suomalainenkin maailmalle muutettuaan useimmiten todistaa lähimmäisilleen olevansa luonteeltaan paikallisista selvästi erottuva. Tunnetaanhan 1600-luvun amerikan suomalaisetkin sisukkaina, työteliäinä ja intiaanien ystävinä; rauhaa rakastavina.

Uskonto kehittyy aina kansanluonteen korostajaksi.
Uskonnossa ja sen muotomenoissa on kyse kansanluonteen karikatyyrista.
Islam opettaa arabien kansanluonnetta.
Kalevalaistettu luterilaisuus  taasen suomalaista luonnetta.

Suvaitsevaisuus vaatii, että maahanmuuttaja pitää nähdä neutraaliolentona; Hänelle ei saa kuvitella minkäänlaista luonnetta, jonka mukaan maahanmuuttaja toimisi. Maahanmuuttajien rauhallisuus on suvaitsevaisten mukaan seurausta vain heidän neutraaliolennoisuudestaan. Ikään kuin piirretty hahmo, jolle lukija kuvittelee mielentilan ja vuorosanat.
Suvaitsevaiset puhuvat kansanluonteesta vain silloin, kun sillä selitetään jotain pahaa, kuten suomalaisten ominaisuuksia (Väkivalta on suomalaisten geneettinen  ominaispiirre, juoppous on suomalaisten kansallinen ominaisuus jne). Maahanmuuttajien ominaisuuksien kohdalla en ole koskaan kuullut tai nähnyt suvaitsevaisten puhuvan heidän luonteistaan.
Olisikin mielenkiintoista saada kuulla, miksi jatkuvasta sotaa käyvästä maasta voi tulla vain rauhaa rakastavia, jotka ovat yhtä maailmaa syleileviä kuin suvaitsevaisetkin. Ikään kuin ne sodat ja kärsimykset eivät suvaitsevaisten ajattelun mukaan voi olla ihmisen aiheuttamia, vaan ne ovat tila, johon ihmisen on mahdotonta vaikuttaa.

Ainakaan maahanmuuttajat eivät ole syyllisiä niihin sotiin ja kärsimyksiin, joita he ovat lähteneet pakoon, koska suvaitsevaisuus pakottaa ihmisen niin ajattelemaan. Suvaitsevaisuuden tilassaan ihminen sulkee täysin silmänsä, korvansa ja huulensa totuudelta. Kaikki se on aina rasismia, joka jollakin tavoin on vastoin suvaitsevaisen mitään sanomatonta ajattelua.

Suomalaisia ei voida kuvata hyviksi. Sellainen nähtäisiin itsensä ylistämiseksi ja ylimielisyydeksi, joten yleensä kansojen luonnekuvauksista puuttuu hyvyys. Toisaalta, koska suvaitsevaiset eivät välitä kansojen luonteesta mitään, niin siksi suvaitsevaisille ei tuota mitään vaikeutta kuvailla maahanmuuttajia hyviksi - ja suomalaisia pahiksiksi.

Onkin nähtävillä, että suvaitsevaisille maahanmuutto on satua, missä maahanmuuttajat suvaitsevaisten johdolla joutuvat kaiken aikaan taistelemaan urheina pahuutta, suomalaisuutta vastaan. Vastakkainasettelu johtuu siis ensisijaisesti suvaitsevaisten ajattelusta, jonka mukaan maahanmuutto on satukertomus, jonka pitää päättyä maahanmuuttajien, hyvisten voittoon. Mikään muu ei tule kysymykseen.

Suomalaisuus on jo tuomittu, koska suvaitsevaisten satu ei voi päättyä mitenkään muutoin. Niin sadussa on kirjoitettu viimeisellä sivulla. Ja suvaitsevat lukevat vain sitä viimeistä sivua kuin viimeistä päivää, päivästä päivään, vuodesta toisiin,... He osaavat sen jopa ulkoa niin, että se on poltettu heidän mieleen.

Olemme syvärasisteja, koska muutoin maahanmuuttajat eivät voisi olla rauhaa rakastavia ja täysin neutraaleja olentoja, jotka eivät voi mitenkään syyllistyä suomalaisvastaisuuteen tai suomalaisten hyväksi käyttöön.

Uusi Suomi, 8.1. 2013: Poliisina työskennelleet edustajat:
Maahanmuuttajien tekemät rikokset näkyivät työssä

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Osuit asian ytimeen
ei ole niin hullua
koiran kouluttajaa
joka alkaisi kouluttamaan suomenpystykorvasta
sokeanopaskoiraa.
Labradori se olla pitaa
koska luonne ratkaisee.
Ihmisten luonteesta ei
saa sanoa mitaan

Kati Sinenmaa kirjoitti...

Lisaan vielä tähän sen tunnetun faktan, että suvaitsevaisevat puhuvat kansanluonteesta vain silloin, kun he yrittävät perustella suomalaisten nuivan asenteen.

Koskaan, ei kuuna ikuisena suvaitsevaiset ole puhuneet maahanmuuttajien luonteesta-- koska maahanmuuttajat ovat suvaitsevaisille vain hahmoja vailla ominaisuuksia.

Eli, vain suomalaisilla on luonne, mutta sekin on väärä, koska sillä viitataan rasismiin..