maanantai 19. kesäkuuta 2017

Maailmasta puuttuu oma Tahto

Omatahtoinen ihminen ei voi uskoa mihinkään ideologiaan tai uskontoon.
Jokainen uskovainen on vailla omaa tahtoa. Jokainen ihminen, joka vaatii ihmisille arvoja, haluaa omasta ylimielisyydestään käsin, että ihmisillä ei saa olla omaa tahtoa.

Jos ihminen kieltää yhdeltäkään ihmiseltä oman tahdon, niin silloin ihminen on tuhonnut omatahtoisuuden omasta itsestään. Toisen vapauden ja tahdon loukkaaminen edellyttää, että loukkaaja on ensin itse tuhonnut itsensä ihmisenä.

Tahdon universaalisuus:
Vain sellainen voi vaatia toista ihmistä puhumaan tai pukeutumaan tietyllä tavalla, jolla ei ole omaa tahtoa; Oma tahto ei voi koskaan tuottaa mitään pahaa maailmaan, koska oma tahto on peräisin samasta Lähteestä kuin ihmisen järkikin; Kuten järki ei voi koskaan tuottaa järjettömiä tekoja niin samoin omalla tahdolla on mahdotonta kumota toisen omaa tahtoa.

Järjellä ei voida kumota järkeä, eikä omalla tahdolla voida kumota tahtoa.

Tyhmät puhuvat arvoista.
Viisaat toteuttavat omaa tahtoaan.

PS. Nämä alla olevat kappaleet ovat minun tämän aamuisia facebookpäivityksiä, siinä järjestyksessä kuin ne lensivät ulos aivoistani, uusin ylinnä:

Ihmisyyden toteutumiseen ei tarvita minkäänlaisia arvoja, koska ihmisyys toteutuu vapaalla tahdolla, puhtaalla ilmalla, raikkaalla vedellä, terveellisellä ruualla ja fyysisellä työllä.
Tahto ei voi olla vapaa, jos esimerkiksi sananvapaus on ehdollinen oikeus, tai jos pukeutuminen on pakollista.

Kaikki arvot ovat ihmisvastaisuutta.
Arvot ovat luotu ihmisyyden alistamiseksi.
Ihminen puhuu kauniisti arvoista vain silloin, kun hän haluaa pitää ihmisiä erillään; arvot eivät koskaan voi yhdistää ihmisiä, koska ihmisten yhdistämiseen riittää ihmisen oma tahto, eikä tahto voi olla minkäänlainen arvo.
Arvot ovat ihmisyydelle samaa mitä saastainen vesi tai ilmansaaste ovat kehollisuudelle.
Vain diktraattorityyppiset otukset tarvitsevat arvoja oikeuttaakseen muiden alistamisen omien korvasyyhyjensä rapsuttajiksi. Esimerkiksi suvakit puhuvat arvoista, jotta he voisivat pitää naiset alistettuina uskonnolliselle hömpälle.
Täältä katsoen on todella mielipuolista puhua esimerkiksi ihmisarvosta silloin, kun julistaa, että ihmisellä on oikeus pukeutua säkkipukuun, jottei uskonnollisten diktaattorien tunteita loukattaisi.

Sellaisella ihmisellä ei ole omaa tahtoa, joka puhuu arvoista ja vaatii arvojen nimissä ihmisiä alistumaan uskontoihin ja ideologioihin.

Oma tahto ei voi olla mikään oikeus -- Oikeuksia voi jakaa vain sellaisessa maailmassa, missä ihmiselle ei sallita omaa tahtoa.
Kun ihminen hokee, että kaikki uskonnot ovat saman arvoisia, niin silloin hän todistaa, ettei hän tajua arvoista yhtään mitään.
Kaikenlaisia arvoja hokemalla ihminen yrittää piilottaa todellisimman ihmisarvon, täydellisen vapauden omaan tahtoon, koska arvoja voi olla vain silloin, kun ihminen haluaa ylläpitää omaa tyhmyyttään. Oma tahto ja ihmisarvo ovat toisensa poissulkevia.

Jos ihminen aidosti uskoisi ihmisarvoon, niin silloin hän ei voisi koskaan antaa millekään uskonnolle pyhyyden arvoa, koska mikään uskonto ei voisi olla olemassa, jos uskonnoissa sallittaisiin oma tahto.

Ihmisellä on arvoa vain silloin, kun ihmisen oikeutta omaan tahtoon ei rajoiteta. Oikeuksien antaminen on rikos ihmisyyttä vastaan.
Jos voidaan ajatella, että pukeutumisenvapaus on arvo sinänsä, niin silloin kaikki uskonnot ovat täysin arvottomia vaatiessaan ihon sensuuria.
Ihmisellä ei ole itseisarvoa, jos ihmistä vaaditaan pukeutumaan ja ajattelemaan tietyllä tavalla. Sanavapauden rajoittaminen on ihmisarvon kieltämistä ja uskonnollisen pukeutumisen vaatiminen on ihmisarvon maahanpolkemista.

Kun ihmisillä olisi oikeus omaan tahtoon, niin silloin maailmassa ei voisi olla mitään pahuutta, koska oikeutta omaan tahtoon ei voi koskaan käyttää toisen tahdon rajoittamiseen.

Jeesus sanoi aikalaisilleen, ja siten myös meille, että jos ihminen ei pysty riisuutumaan kuin lapsi ja polkemaan vaatteitaan maahan, niin hän ei pääse Taivasten valtakuntaan, joka tarkoittaa sitä, ettei ihminen ole vapaa; älykäs ja luova.
Ihmisiltä on suvaitsevaisuuden myötä kadonnut kyky ymmärtää itseisarvoja.
Suvaitsevaisuus on nykyään sitä, ettei ihminen pysty itse arvottamaan edes sitä, miten korkea arvo on uskonnollinen pukeutuminen, vaan omaa rasistipelkoaan myötäillen, hokee että uskonnollisen vaatetuksen vahtaaminen on korkeinta, mihin ihminen voi yltää.

Lasten suusta kuullaan totuus ja lasten suhteesta vaatteisiin saadaan nähdä oikeat arvot.

Uskonnollinen, poliittinen tai mikä tahansa muu pukeutuminen on todiste ihon sensuurista. Sananvapauden rinnalla pitäisi olla kaikki muutkin vapaudet, eli ihminen saisi ihan itse päättää, olisiko hän alasti kirkossa ja uimahoususillaan eduskunnassa.
Jos ihminen noudattaa mitä tahansa pukukoodia, niin silloin hän ei voi ajatellakaan vapaasti, jolloin ihminen ihminen ei ole sen paremmin sivistynyt kuin uskovainenkaan.
Sama pätee myös sellaiseen, joka närkästyy toisen ihmisen pukeutumisesta tahi ihon näkemisestä.
On erinomaisen selvää, ettei sellainen ihminen voi olla kovinkaan hyvä ihmisen, joka ei suvaitse toiselta ihmiseltä mitä tahansa pukeutumista tai pukeutumattomuutta -- missä tahansa.
Kun ihminen vahtii toisen vaatetusta, niin silloin hän ei pysty ajattelemaankaan, vaan vain hokee haisevia uskomuksiaan.

PUKEUTUMISEN ARVO
Ymmärrän arvon olevan esimerkiksi sitä, että arvo on sitä korkeampi mitä vapaammin ihminen saa pukeutua. Esimerkiksi uskonnollinen pukeutuminen on kaikkein alhaisinta arvoa, kun taas alastomuus kaikissa tilanteissa olisi korkeinta, minkä ihminen voi saavuttaa ajallisuudessa tässä pukeutumiskysymyksessä.

Blogi, 13.6. 2017: Opi Hallituksen Arvopohja Minuutissa

3 kommenttia:

Kati Sinenmaa kirjoitti...

Arvot ovat huumetta kansalle.
Ihmiset ovat sekaisin arvoista, eivätkä enää näe, että niin inhimillisen kuin jumalallisen toiminnan perustana on oma tahto, eikä oma tahto pääse esille, jos ihminen puhuu arvoista, koska arvojen yksinomainen tarkoitus on alistaa ihminen oppien orjuuteen.

Kati Sinenmaa kirjoitti...

IL, 19.6. 2017: "Ilmiö kasvanut räjähdysmäisesti: Nuorilta pyydetään netissä alastonkuvia - kiristetään kuvilla seksiä ja rahaa"

Arvot ovat huumetta kansalle:
Tuollaisenkin rikollisuuden lajin on mahdollistanut arvopuhe. Ilman arvoja ihmisiä ei hävettäisi olla alasti, ja kun ihmisiä ei pakotettaisi arvoilla häpeämään omaa itseään, niin silloin alastomuus olisi niin luonnollista, että sellainen näyttäisi vajakilta, joka yrittäisi kiristää toista alastonkuvilla.
Täytyy kyllä myöntää, että kiristäminen on vajakkien toimintaa aina ja iankaikkisesti.

Sellainen ihminen häpeää omaa itseään, jota voidaan kiristää alastomuudella. Mielestäni olisi viisaampaa opettaa ihmisille arvottomuutta kuin aivopestä heitä sellaisille käsitteille, jotka saavat ihmiset vajakkien materiaaliksi.

Ihminen on aika vajakki ja vailla vertaisuutta, jos häntä voidaan kiristää alastomuudella. --- Ihminen ikään kuin luulee, että hänen kehonsa on täysin ainutlaatuinen, koska mitenkään muutoin ihminen ei voisi olla keholisesti kiristettävissä.

Jos ihminen on alastomuudella kiristettävissä, niin silloin hän syyllistyy rikollisten suosimiseen, koska kiristystä ei voida poistaa maailmasta, jos ihmiset luulevat, että heillä on täysin ainutlaatuinen keho värkkeineen, jota ei ole kellään muulla.

Arvollinen puhe ei koskaan voi olla järkevää puhetta - arvoista puhuvat vain sellaiset, jotka eivät halua ihmisten olevan vapaatahtoisia.

Nyreä kirjoitti...

Tuosta nakuilusta en osaa sanoa muuta kuin: mihin sitten laittaa ne lomsat kännyt avaimet yms kun ei ole taskuja?

Ihmisarvosta on viimeaikoina putkahtanut poliitikkojen puheeseen uusi muunnos: "jakamaton ihmisarvo". Mitenkohän se eroaa "pelkästä" ihmisarvosta?

Jos tuolla attribuutilla "jakamaton" on jokin merkitys, niin sitten pitäisi olla myös "jaettu" ihmisarvo, joka tietenkin olisi jotain "pahaa" (koska "jakamaton" on kaiketi sitä "hyvää").

Yleisemmin "jaetuilla arvoilla" on tarkoitettu yhteisiä arvoja. Siis uusnormien mukaan nämä lienevät nyt niitä "pahoja", sillä onhan moniarvoisuus ja -kulttuurisuus tunnetusti sitä "hyvää".