maanantai 13. marraskuuta 2017

Yksi tunti suvaitsevaisuutta Suomessa

Lähdin tänään kaksi tuntia aiemmin töistä alas kaupungille, ja kaupan lämpötiskin luota matkani joutui kotipuoleen, missä hyvän aterian jälkeen väsymys kävi ilmeiseksi ja laittoi minut makuulle pariksi tunniksi.
Nyt olen ollut ylhäällä netissä muutaman kymmenen minuuttia ja kummastelen, mitä täällä maailmassa oikein tapahtuu. Totean, että niiden yhteinen nimittäjä on suvaitsevaisuus:

Kauppalehti, puheenvuoro, 10.11. 2017: Energiakeisarilla ei ole vaatteita - Saksa on lisännyt kaasua, ei pysty hyödyntämään aurinkovoimaa. -- Tässä uutisessa käy hyvin selville, miten vähällä järjellä Euroopassa tehdään energiapolitiikkaa.

Professori, 13.11. 2017: Kehitysmaasta tulleen lapsen etu. -- Professorin jutussa taas viitataan siihen, miten suvaitsevaiset pitävät kehitysmaalaisuutta niin suurena rikoksena ihmisyyttä vastaan, että se kelpaa oikeudessa jopa sen todisteeksi, ettei ihmisiä saa päästää takaisin kehitysmaihin.

Valokuvaaja Philip Jones Griffiths puhuu YLE TV1:n Historia-dokumentissa 13.11. 2017, klo 19:00: "Vietnamin sota valokuvissa" Tietämättömyyden ylimielisyydestä, mistä kaikki ne kärsivät, jotka eivät halua kuulla pahoja uutisia.

Ja sitten tulemme suvaitsevaan suomalaiseen tietämättömyyteen, joka karmii minua enemmän kuin tämän aamuinen Porvoon veriteko. Suomalaisille vaaditaan tietämättömyyttä:
"C Salonius-Pasternak‏ @charlyjsp: Olisiko @MTVUutiset ja @yleuutiset mahdollista että jättäisitte #Porvoo pois iltauutisista? Suomesta ja maailmalta löytyy muita (myös positivisia) aiheita."

Joskus aiemmin olen lukenut jonkun viisaan ajatuksena, joka kuului jotenkin näin:
Olisi kauhistuttavaa, jos huonot jutut eivät olisi uutisia lainkaan, koska silloin maailmamme olisi ainoastaan paha.
Olkaamme iloisia, että Suomessa huonot ja pahat teot ovat vielä uutisten arvoisia uutisia, joista kirjoitetaan ainakin sivun verran, ja että niitä näytetään televisioyhtiöiden pääuutisissa, koska juuri se todistaa, että me emme ole vielä taantuneet yhtä syvälle suvaitsevaiseen pimeyteen, missä Ruotsi jo on:
Ruotsissa tuollaiset uutiset saisivat korkeintaan pari riviä lehtien palstoilla, eikä niitä näytettäisi lainkaan televisiossa, koska se voisi järkyttää suvaitsevaisten tietämätöntä ylimielisyyttä!
Lue lisää:
Oikea Media, 13.11. 2017: Yksi viikko monikulttuurista rikollisuutta Ruotsissa - "Tikittävä pommi".

Niinkö täällä todella voidaan ajatella, että vain poliiseilla ja asianosaisilla olisi oikeus nähdä ja kuulla huonoja asioita, mutta ne pitäisi siivota pois suvakkien uutisista, jotka kermaperseinä haluavat kuulla vain sukupuolineutraaleista kukista ja mehiläisistä?
Kemppainen, 13.11. 2017: Ylimielisyyden käsikirja.
Suvaitsevaiset eivät oikeastaan ole kovin kiinnostuneita toisista ihmisistä, Sinenmaa toteaa tosiasiana. Esimerkiksi suomalaisia he sivistävät aivan hyvää hyvyyttään.
Mikä hirvittävä ajatus, että kaikki pahuus pitäisi yksinomaan olla poliisien harteilla, eikä niistä saisi puhua yhteiskunnallisella tasolla, yhteisesti!

Vihavaisen mainoa kirjoitus 13.11. 2017: Orgaaninen solidaarisuus

Blogi, 7.2. 2017: Suvakkien perspektiivi ei toimi.

Ei kommentteja: