Muistan hyvin vuoden 2004 tsumamin jälkeisistä, miten piispa Ylen pääuutisissa vakuuttavasti kertoi suuttuneensa Jumalalle. En kuitenkaan muista, että hän olisi vaatinut Jumalalta korvauksia, puhumattakaan, että piispa olisi edes antanut anteeksi Jumalalle Hänen piispalle aiheuttaa mielipahaa.
Oliko piispan tuntema mielipaha jotenkin erilaista, mitä hän tuntisi, jos hänen uskonrauhaa olisi loukannut pieni ihminen?
Paul Joseph Watson, 15.8. 2018: The Age of Emotional Incontinence
Voiko Jumala loukata ihmistä millään tavalla?
Saako uskovainen loukkaantua verisesti Jumalaan, koska hän ei voi haastaa Jumalaa kunnianloukkauksesta eikä mielipahasta?
Onko Jumala rahaton?
Onko Jumala niin rahaton, ettei uskovainen uskalla syyttää Jumalaa?
Mitä se todistaakaan uskovaisen vakaumuksesta, jos hän haastaa köyhiä ja vajavaisia ihmisiä siitä, että on itse vetänyt herneen nenäänsä, mutta ei pysty haastamaan Jumala edes älyllisesti; ajattelemalla asioita itse? Jospa maailmassa olisi edes yksi Jobin kaltainen rehellinen ihminen?
Pitäisikö uskovaisen todistaa oma uskonnollinen vakaumus tuomarille ennen kuin syyttää lähimmäistään omista tunteistaan?
Ihmettelen suuresti, miten Jumalan tekemä uskonrauhan loukkaus eroaa pienen ihmisen pienestä uskontokritiikistä? Millä logiikalla Jumalan tekemää uskovaisen loukkausta käsitellään ei tavalla kuin pienen ihmisen tekoa? Eikö jo jumaluusopin mukaan laki uskonrauhasta pidä poistaa laista, sillä muutoin rikoslaki kohtelee Jumalaa eri tavalla kuin pientä ja vajavaiseen tilaan luotua ihmistä?
B, 17.8. 2018: Pieni ajatus poliitikoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti