tiistai 27. marraskuuta 2012

Tunne on superpositiotila

Tunteellisuuden vallassa ihmisen on aina pakko pitää
omia tunteitaan hyvin erikoisina tunteina, tai muutoin

Järki ei voi erottaa kahden ihmisen tunteita erillisiksi tunteiksi.
ilman järkeä ihminen voi yllä pitää tunnetilaansa hyvinkin pitkään, jopa läpi elämänsä.

Usein ihminen on nukuttanut järkensä niin, että hän kulkee kuin unessa. Ilman järkeä ihminen ei havainnoi tunteitaan, vaan on tunteidensa vietävänä. Ihmisen tunteellisuutta auttaa suuresti tämä nykyinen kaikkialta tuleva ihmisiä tunteistava info; Media tunkee joka tuutista ihmisen aisdetihin vain tunteellisuutta.

Kaikki pitää olla tunteisiin vetoavaa, joka jo sinänsä antaa ymmärtää, ettei ihmisiä enää pidetä järkiolentoina. Ihmiset ymmärtävät täysin hyvin, että heidän on pakko pitää järki puudutettuna, koska ihmisen tunnetila katoaisi välittömästi, jos järjen valo pääsisi sitä valaisemaan. Kaikkia käskytetään etsimään vain erityisiä tunteita ja tuntemuksia. 

Tunteellisena ihminen on sisältä täysin pimeä ja tekee pimeitä tekoja.
Järki ei voi koskaan ryhtyä pimeisiin tekoisin, koska se on valoa.
Vain tunteiden vallassa olevan tekevät kaikenlaista pahaa ...

2 kommenttia:

Jklak kirjoitti...

Kyllä minustakin tunne on superpositiotila. Olen alkanut epäillä että mikä tahansa tunnetila on valittavissa jolloin vasta tehdyn valinnan jälkeen tunnetila laajenee logaritmisesti kunnes saavuttaa superpositiotilan.

Kati Sinenmaa kirjoitti...

Kiitos kommentista. Sanoit tuon hienosti: Voidaan siis katsoa, että ihmisen sisällä on jokin tunneatomi, joka pitä sisällään kaikki tunnetilat, ja kun sitten ihminen haluaa havaita tunteellisesti jotakin asiaa, niin tuon tunneatomin superpositiotila romahtaa tietyksi tunteeksi, jota ihminen sitten käyttää uskonsa vahvistamiseen....

Aivojen Tunneatomi on kuin kvanttitietokone, joka tuottaa takuuvarmasti oikean tunteen jokaiselle, joka haluaa käyttäytyä tunteellisesti.