sunnuntai 30. maaliskuuta 2008

Reversible Sokalism

Tässä muutama vuosi sitten yliopistopiireissä kohistiin Alan Sokalin humanistisesta kirjasta, joka oli kuin puppugeneraattorin tuotosta korostettuna fysikaalisen tieteen termein. Sokal julisti, että humanistit käyttävät teksteissään surutta kovan tieteen termejä korostaakseen humanismin tieteellisyyttä. Tämä kirjoitus on taasen todistus päinvastaisesta, käänteisestä sokalismista, missä tiedemiehet viljelevät inhimillisen kokemusmaailman ajallisia termejä täysin surutta tieteellisissä teorioissaan. Ja tiedemiehillä on sama taka-ajatus; että tiede myy paremmin, kun tiedemiehet auktorisoivat arjen käsitteet tieteellä. Pseudotiede omii itsekkään ihmisen ajalliset käsitteet ja ylevöittää ne tieteen nimissä ikuisiksi totuuksiksi.

Otetaan ensimmäiseksi vaikkapa inflaatio. Inflaatio on hieno asia kaikille rikkaille, koska se saa aikaan köyhien työn arvon jatkuvan virran köyhiltä rikkaille. Koska tiedettä leipätyönään tekevät tiedemiehet ovat olennainen osa rahatalouden oravan pyörää, niin siksi he ottivat inflaation tuosta noin vain tieteen suurimman teorian peruspylvääksi, sitä kummemmin ajattelematta ; Tieteen alkusyntyteoria, ns. Big Bang-teoria inflaatiolla höystettynä (standarditeoria) ei voisi selittää havaintoja, jos tiedemiesten mukaan kaikkeudessa ei olisi sisäänrakennettua inflaatiota. Kaikkeus on aivan liian suuri annettuun aikaan nähden (13-15 miljardia vuotta), joten tiedemiesten piti jostain napata jokin sellainen kehittyvän ihmisen barbaarinen toimintamuoto, jotta kaikkeuden ikä ja suuruus saatiin mallaamaan toisiinsa.

Niinpä tiedemiehet innoissaan poksauttivat muinaisuudessa singulariteetin Big Bangillään superluminaariseen vauhtiin. Mutta tiedemiesten mukaan nykyään ylivalonnopeus on fysiikan lakien vastaista. Ihan samalta se kuulostaa kuin uskovien hokemat siitä, miten Jumala teki muinoin suuria, mutta nykyään ihmisten pitää alistua olemaan vain pelkkiä tunareita ja maan matosia.

Sitten on vielä tämä ihmisen alkuperä ja evoluution selitysvoima. Geenit ovat nykyään kilpailukykyisiä. Jos ihmiskunta olisi hieman sivistyneempi, niin silloin ihmisten enemmistö toimisi yhteisvastuullisesti, mutta koska rikkaat kuolisivat nälkään, jos he eivät alistaisi ihmisiä lailliseen kilpailuhuumaan, niin siksi se ei ollut mikään kumma, että evoluution selittäjät huomasivat, miten geenitkin kilpailevat siitä, kuka heistä saa parhaiten itsensä esille.
Yhteistyö ei vielä sovi tieteen käsitteistöön, koska vallalla on rikkaiden sairaat luulot siitä, ettei yhteistyö ole niin tehokas tuotantokeino kuin kilpailu.

On tietysti ihan luonnollista, että ymmärtämätön ja älyllisesti laiska ihminen haluaa selittää keskeneräisyydellä elämän kehittymistä ja kosmisia lainalaisuuksia, mutta se ei ole se tie, joka johtaa ihmisen viisauteen. Ei ole lainkaan viisasta, että kielletään ihmisen älyn ykseys kosmisen älyn kanssa. Ja tuollaisen kiellon todisteeksi näköjään riittää esimerkiksi ateistien sokea usko siitä, että Jumala on paha, ja siksi he ovat mieluummin ateisteja.

Tiedeuskovat julistavat, että tiede loppuisi, jos heidän pitäisi tutkia älyllisesti suunniteltua kosmosta, --mutta se on kuulemma erittäin tieteellistä, että väitetään tutkittavan kohteen olevan täysin älytön. Ihan sama asia, jos opiskelijat vollottaisivat, että he eivät voi tutkia tietokonetta ja sen toimintaa, koska sen on tehnyt joku älyllinen taho.

Paul Davis kertoo, miten kaikkeus on itsessään kuin suuri tietokone viritettynä uskomattoman tarkasti siten, ettei se ole vielä kertaakaan kaatunut, eikä sitä ole tarvinnut käynnistää uudelleen jonkun ohjelmavirheen tai laitevian takia. Onkohan se sitten ihan oikeesti järkevää väittää, että jos jossakin on suurempi tietokone, mitä ihminen on tehnyt, niin sen täytyy olla sattuman saannosta, koska muuten sitä ei voida tutkia!
Ottakaa huomioon, että koneen rakentajien ja rakentajan kanssaolioiden mielestä koneen sisäinen toiminta on tarkoitettu virtuaalitodellisuudeksi. Tämä pätee yhtä hyvin meihin, jotka olemme kosmoksen sisällä kuin tietokoneen ruudulla vipeltäviin hahmoihinkin; Jumalten mielestä kosmisuus on suurta huumoria, joka on vastaava sen kanssa, että tietokonepelien pelaajien mielestä pelaaminen on hauskaa; hahmot eivät oikeesti kuole; Jumalan mielen mukaan ihmisetkään eivät oikeesti kuole, vaan he vain siirtyvät tässä kosmisessa näytelmässä ns. kuoleman kautta seuraavalle pelitasolle
Henkisesti kehittymättömät julistavat, miten heidän lapsensa on heidän omaisuuttaan. Ei puhettakaan, että yhteiskuntaan leviäisi käsitys siitä, ettei ihmisen tule omistaa mitään ja vähiten omia lajikumppaneitaan. Siksi se ei olekaan ylläri, kun tiedemiehet julistavat, miten geenit kopioivat itseään. Ikään kuin geeneillä olisi jokin halu ja sitä vastaavat ominaisuudet olla itse kopioijia, eikä niin, että niissä on vain kopiofunktio; että geenit eivät mahda yhtään mitään sille, että ne kopioituvat. Koska ihmisiä opetetaan, että aikuiset tekevät lapsia. Lapset eivät kasva itsestään, vaan aikuiset panevat alulle ja kasvattavat lapsia, ja siksi aikuiset väittävät, että lapset ovat heidän omiaan! Kelatkaa ny!

Ihminen ei itse saa mitään aikaan. Myöskään yksikään geeni ei sen paremmin kilpaile kuin tee kopioitakaan. Kopiointi on kosmoksen olemus, eli kaikki kosmiset ilmiöt kopioituvat huolimatta siitä, mitä keskeneräinen ihminen siitä ajattelee. Täten puhe geenien kopioinnista, geenien itsekkyydestä ja kilpailukyvystä ja kaikkeuden inflaatiosta ja muusta vähemmän ihmistä mairittelevasta käsitteistöstä kuuluu anti-sokalismiin, eli mukatieteeseen.

Tieteen tekijät lainaavat arjesta käsitteitä ilman, että he ymmärtävät niiden olevan keskeneräisen ihmisen alkeellisen hallintomuodon barbaarisia funktioita. On täysin epätieteellistä väittää kaikkeuden olevan olemukseltaan samanlainen kuin pörssikeinottelijoiden ilmavat osakekurssit! Tai että evoluution perusolemus on kilpailu, koska rikkaat niin väittävät, ettei ihmiskunnan yhteistyöllä voida saada aikaan mitään todellista, koska se edellyttäisi rauhan maailmaa, missä rikkaiden elinmahdollisuudet olisivat pyöreä nolla...
Onko liikaa vaadittu, että tiedemiehet selittäisivät teorioitaan rauhan maailman käsitteistöllä, mihin ei kuulu rahatalouden, eli ihmiskunnan jakautumisen ylläpito ottamalla tieteeseen käsitteistöä, joiden ainoana tarkoituksena on rikkaiden loismaisen elämän jatkaminen.
Onko liikaa vaadittu, että tieteessä alettaisiin ajattelemaan elämän ykseyttä eristyneisyyden sijasta ja olioiden yhteisyyttä vikojen etsimisen sijaan? Miten esimerkiksi ihmiskeho voisi toimia, jos ajateltaisiin sen muodostavien noin sadan biljoonan solun kilpailevan keskenään? Eikö jo pelkästään tutkijan keho olekin suurenmoinen ja kiistaton todistus kilpailua vastaan ja ykseyden puolesta?

Ateistitieteessä tosin julistetaan, ettei ihmiskehoa ole suunniteltu, koska sen viemäröinti ei vastaa sitä suunnitelmaa, mitä mössöruokaa syövät tiedemiehet olisivat siltä toivoneet. Niinpä tieteen sisällä on ihmisen surkean suunnittelun johdosta etukäteen päätetty, että kaikkinainen älyllisyyteen viittaava on suljettava pois, joten vaihtoehdot ovat silloin kovin vähissä, ja siksi tieteen teorioiden ainoana lopullisena päämääränä onkin Jumalaksi kutsutun universaalitoimijan aktiivinen pitäminen pois kuvioista.

Wikipedia; Alan Sokal
Paul Davis, homepage

torstai 20. maaliskuuta 2008

Unknown faith

Tuntematonta uskoa. Usein kuulee ateistitieteen edustajien sanovan, miten tieto ajaa uskon ulos. Tietävätkö tiedemiehet sitten, mitä usko on? Voiko usko olla uskoa, jos se on tietoa? Voiko kukaan olla olemukseltaan vain tietoa, uskoa vailla? Vaaditaan varmastikin tosi suurta uskoa uskoa olevansa vain tietoa, eikä edes yhtään tippaa intuitiota mukana. Mutta happamuuden säätöainetta löytyy pari promillea, on se niin hapanta, niin hapanta, että...

Varmastikin uskonnollisten elämän menosta kyllästyneet haluaisivat olla ilman uskonnollista uskoa. Mutta sellainen haluaminen on ajattelemattomuutta, jos samalla vaaditaan uskonnollisen uskon perustan hävittämistä. Tiedemiehet eivät ole järkeilleet uskonnollisen uskon puutettaan kovinkaan syvällisesti, vaan vastustavat uskoa lähinnä tunnesyistä. Sillä mitä tieteestä jäisikään jäljelle, jos tiedemiehet eivät enää voisi toivoa tuntemattomien ilmiöiden esille tuloa.

Mistä tieteeseen tulevat uudet ja yllättävät havainnot, jotka pakottavat tiedemiehet yhä uudelleen olemaan skeptisiä omia teorioitaan kohtaan? Jos nimittäin tiedemiehillä olisi vain tietoa, niin mistä silloin skeptisyys tulee? Onko skeptisyyskin tietoa? Ja mikä funktio saa tiedemiehen etsimään uutta?

Tieto ei voi saada aikaan uuden etsimistä, tuntemattomuuden kohtaamista, koska tietohan on sellaista, joka tiedetään, eikä siihen siten voi sisältyä mitään tuntematonta. Voidaan tietysti ajatella niinkin, että tiedemiehet ovat vain joskus hamassa muinaisuudessa saaneet tiedon ketjusta otteen, ja nyt se tiedon ketju vetää tiedemiehiä kuin ohut lanka sonnia nenärenkaasta.

Uskoa vailla olevat tiedemiehet eivät voi itse ajatella tuntemattomia, aiemmin ajateltuja ajatuksia, koska sehän olisi päivän selvästi tiedon vastaisuutta. Tähän tiedemiesten tiedon vastaisuuteen viittaa vahvasti sekin, että he esittävät tietävänsä uskon ja ymmärtävänsä, että skeptisyys on tiedon ratas.

On epäloogista, eli epätieteellistä esittää usko tietona. Se olisi samaa kuin väittää kaasua vedeksi tai laskea fysikaalisia suureita yhteen välittämättä niiden laaduista. Sellainen ihminen ei ole pohtivaa sorttia, joka sanoo kaiken olevan pohjimmiltaan tietoa. Onko tietoisuuskin tietoa? Ihminenkö olisi laadultaan pelkkää puupölkkyä?

Koska tiedemiesten mukaan tietoisuuskin on tietoa, niin miksipä sitten tiedemiehet eivät nyt kiiruusti menisi kognitiotieteen laitokselle julistamaan sen tutkijoille, mitä tietoisuus on, koska ovathan ateistitiedemiehet alvariinsa uskontotieteen laitoksella julistamalla sen tutkijoille, että usko on tietoa

Missä sitten tieteen mukaan sijaitsee tietoisuus tiedosta? Onko se siellä, missä on tieto siitä, että usko on tietoa? Tuntevatko tiedemiehet ihan oikeesti kaiken itsestään? Onko tiedemiehillä enää toivoa siitä, että heistä löytyisi jokin uusi voimavara tai luovuutta? Eikö ihmisenä olo olekaan mukavaa silloin, kun ymmärtää, että omasta itsestä löytyy joka päivä jotakin uutta ja ennen tuntematonta? Eikö se olekaan kivaa, jos toinen esittää uusia ajatuksia? Sitäkö tiedemiehet todella haluavat, että jokainen puhuisi vain sitä, mitä on kirjoitettu? Eivätkö uskonnolliset ihmisetkin tee juuri sitä samaa?

Tiedemiehet esittävät, että tieto on kaiken yläpuolella; että tiede ei tarvitse uskoa, eli sitä funktiota, joka ravitsee tietoa. Ja jotta tuollainen olisi tiedemiesten arkea, niin silloin tiedemiesten olisi jo pitänyt laittaa rukkaset naulaan ja alkaa hokemaan oppilauseitaan, miten maa makaa ajasta aikaan.

Usko on tiedolle samaa mitä vatsa on aivoille. Siinähän sitten ajattelette yleviä, kun vatsa kurnii. Katsokaa nälänhädästä kärsiviä, ja ajatelkaa, miten monta nooppelia nälkäkuoleman partaalla on saatu. Se on niin helppoa julistaa ateistiteteen temppeleissä tiedon olevan ainoa oikea Jumala, kun uskoo tiedosta sellaisia, mitä kukaan älykäs ei voi edes ajatella.

tiistai 18. maaliskuuta 2008

Talouden asiantuntija

Nyt on jälleen vuorossa talouden asiantuntijan puheenvuoro. Tosin ymmärrän kyllä, että kaikki palkanvaatijat ja kunniaan uskovat (uskovaiset (myös ateistit), rikkaat (kuten poliitikot) ja oppineet (esimerkiksi filosofit ja lainoppineet)) eivät edelleenkään usko mitään muuta kuin viikon ajan kantapäätään, koska heiltä puuttuu täydellisesti omaehtoinen ajattelu.

Koko ihmiskunnan historia on ollut yhtämittaista sotaa, sisällissotaa. Se on vain oppineiden julistama uskomus, että kun ihmisiä ei tapeta fyysisesti, niin silloin on rauha, mutta jokainen tajuaa, että kun häneltä menee rahallinen elämä alta pois, niin hänen tuntemuksensa eivät juurikaan eroa taisteluhaudassa makaavan sotilaan tuntemuksista.

Ihmiset, jotka eivät kehity vaatimattomuudessa, kehittyvät kyllä hyviksi vaatijoiksi. Ja rikkaat tarvitsevat vaatijia ja valittajia, jotta rikkaat voisivat itse tuntea olevansa rikkaita. Tavisten vaatimukset on se moottori, joka pyörittää sellaista systeemiä, joka virroittaa köyhien työn suoraan rikkaiden omaisuuksiksi.

Jos rikkailla ei olisi valtavia laumoja kaiken sortin vaatijia, niin silloin myöskään rikkaat eivät voisi rikastua, vaan jopa hekin joutuisivat esiintymään suurina luopujina, tosin pakosta, mutta kuitenkin.

Kun ihminen osaa olla vaatimaton ilman mitään tunteilua tai pakottamista, niin silloin hän kykenee myöskin erinomaiseen ajatteluun. Sillä vaatijat (kaikki rikkaat ja rikkaiksi haluavat) eivät pysty ajattelemaan mitään sellaista, mitä vaatimattomat ajattelevat. Tämä huomataan näistäkin artikuloiduista lauseista, jollaisia yksikään palkanvaatija ei pysty muotoilemaan.

Kun ihminen on vaatimaton, niin silloin se on hänelle yksi lysti, mitä rahamaailmalle tapahtuu. Talouden asiantuntijana en voi mitenkään olla millään tavoin huolissani maailman "taloutta" nyt kohdanneesta lamasta, joka johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei se ole viisasta pitää yllä systeemiä, jonka osat ovat epätasa-arvoisia. Ei ole älykästä olla huolissaan älyttömyydestä ja sen jatkamisesta.

Mitä sanoisitte moottorista, jossa nokka-akselin sanottaisiin olevan moottorin toiminnan kannalta arvokkaampi kuin kampiakselin? Mitä se semmoinen saisi aikaan moottorin käyntiin? Samoin se ei ole lainkaan viisasta, eikä edes älykästä julistaa itsensä olevan arvokkaampi kuin joku toinen.

Itse asiassa, ihminen on viisas vain silloin, kun hän pyrkii maksimoimaan oman arvonsa yhteiskunnalle. Ja ainoa keino, jolla ihminen voi todistaa olevansa arvokas, on se, ettei hän mittaa omaa arvoaan omiin taskuihinsa, -- koska meillä ei ole mitään luotettavaa mittaria, joka todistaisi esimerkiksi Nokia OYJ:n puheenjohtajan arvon olevan miljoonia...

Jos haluat olla mahdollisimman varma omasta arvostasi, niin silloin sinun tulee pyytää työstäsi mahdollisimman vähän, koska et ole millään tavoin viisas, jos vetoat palkkataulukoihin. Palkkataulukot eivät perustu mihinkään, vaan ne ovat kaikilta osiltaan ja kokonaan pelkkää älyttömyyttä. Luonnossa, eikä edes ihmismielessä ole mitään sellaista reaalifunktiota, joka ei tulisi toimeen ilman rahaa.

Vain sellaiset eivät tule toimeen ilman rahaa, joiden elämänasenne on pelkkää uskomusta. Kaikki palkanvaatijat elävät rikkaiden pilvilinnoissa, joko puhaltaen niitä tai kuten pääomanomistajat, jotka ovat vain ihmiskunnan loisia.

Vain vaatimaton ihminen on jalat maassa, ja vain vaatimattomuudesta käsin rikkaiden yllä pitämä maailmanjärjestys nähdään oikein. Yksikään ansion/palkanvaatija ei näe, mitä rikkaat tekevät tälle planeetalle, koska he elävät rikkaiden mielettömien toiveiden toteuttajina, ollen sen systeemin epätasa-arvoisia osia, joka heidän pitäisi nähdä ulkoapäin kokonaisuutena, jotta siitä voisi sanoa jotakin oikeeta.

Jos ihan oikeesti haluat ymmärtää, mitä maailmalle tapahtuu, ja siten myös itsellesi, niin lopeta tykkänään luulemasta, että talousasiantuntijana voi olla sellaiset, jotka eivät pysty itse elämään taloudellista, eli vaatimatonta -optimaalista- elämää.

Jos ihan oikeesti haluat itsellesi hyviä johtajia, niin vaadi poliitikoita itse elämään korkeintaan sillä vähimmäissummalla, jonka he sanovat riittävän muille. Jos et ymmärrä edes sen vertaa, mitä vaatimattomuudella tarkoitetaan, niin älä herran jestas sentään vollota, kun pankit tulevat ja korjaavat taasen kerran hyvän sadon rikkaiden holveihin.

Lama on rikkaiden sadonkorjuu
Rahanistit

Taivaalta sataa rahaa, loppu on lähellä!
Greenspan: Meneillään maailmansotaan verrattava kriisi

lauantai 15. maaliskuuta 2008

Kokoonpantua

Helmikuun 11. käytiin Mikromajan konkkahuutokaupassa. Sieltä tuli monenmoista osaa ja hilavitkutinta. Kuten yksi yksinäinen AMD Athlon X2 5200+ -prossu. Kuntoa en tiennyt, koska ei ollut emolevyä, jolla olisi voinut sen testata.

Kävinpä sitten eilen Verkkokauppa.comissa. Yhdellä hyllyllä ihan sattumalta tai tarkoitushakuisesti tai muuten vain huomasin emolevypaketin, jossa sivusilmin näin lyhenteen: AM2. Kyseessä on prosessorin muuan kantatyyppi, joten otin paketin toiseen kainaloon, koska toisessa kainalossa oli jo dvd-rw-laitepaketti... Kassalle mennessä nappasin vielä dvd-levyjä, joten sain pidettyä kaikki matkassa olleet rahani hereillä, kun jätin ne kassatiskille. Tai ainakin silloin ne oli hereillä.

Yö tuli ja meni ja tuli seuraava aamu. Sinä päivänä laitoin pika pikaa huolella ostamani osat vanhaan koteloon. Kolmen tunnin vääntämisen jälkeen laitoin viimeksi löytämäni ddr2 muistipalikan muistipaikkaan ja virtajohto seinään. Pienen tarkistuksen jälkeen virrat päälle ja avot. Ruutu pimee! Mitä mitä? Pitihän sen toimia?

Ei muuta kuin toista muistipalikkaa kokeilemaan. Sama juttu. Ei minkäänlaista elonmerkkiä lukuun ottamatta emon sb-lediä. Kolmas palikka antoi edelleen saman tuloksen, mutta olin vieläkin satavarma, että pimeys johtuu tässä tapauksessa vain epäsopivista/viallisista muisteista, joten otin viimeisen ddr2 -muistipalikan, ja parin klikkailun jälkeen powerkytkintä... Piip ja Asus-logo rävähti näytölle.


Vihdoinkin olin pääsemässä konekannan suhteen nykyaikaan; tuplaydin prossulla kelpaisi jo käydä vaikka Valtioneuvoston kotisivuillakin, semminkin, koska tein kotelon sisään hieman ratalankavirityksiä, kuten kuvasta näkyy, joka hakkaa mennen tullen ministerien rautalankamallit:
Lainasin prossun tuulettimen viallisesta Asus Terminator Barebonesta, jonka kiinnikkeet eivät tietysti sopineet tähän, joten väänsin polkupyörän satulan jousesta siihen jousikiinnikkeen. Se ei paina kuparisiiltä kovinkaan lujasti prossua vasten, joten olen tän loppupäivän kaiken muun yhteydessä tarkkaillut prossun ja koneen lämpötiloja, jotka on kuitenkin pysyneet hyvin kurissa; 30-48 astetta celsiusta.

Juuri äsken testasin uuden koneeni pelinopeutta ajamalla Futuremarkin sivuilta löytyvää VirtualMark-nopeustestiä. Odotin, että markkeja olisi tullut tuhansissa laskien, mutta tulikin vaivaiset 300, -ja lähin vertailukone oli yltänyt 9450 :-( Voiko joku peruspelikone olla muka 31 kertaa nopeampi?
Eipä tässä sitten paljon muuta olekaan, kun vain odottamaan, saisinko jostakin päiväunessa olevaa eurovaluuttaa sen verran, että voisin koota sen varsinaisen jytylankkuni, eli Asus P5E-mobon, johon pelkkä kivikin (piistä tehty prossu, nörttislangia, suom. huom.) maksaa enemmän kuin mihin virolaisilla pankkiryöstäjillä on varaa Tillandereilla.

Loppuun laitan kuvan konehuoneesta


Computer Collection

perjantai 14. maaliskuuta 2008

Tinasotilas

Joko joku jo ehti käsitellä blogissaan poliisiylijohtajan ilmaisia kotimatkoja? Ei siinä sinänsä mitään pahaa oo, koska niinhän me kaikki haluamme kaiken mahdollisimman halvalla. Mutta halvan elämän himoitseminen saa aikaan pahuutta, jos se kielletään muilta.

Ajelkoon siis poliisit ja poliitikot edelleenkin ilmaiseksi, kun vain se sama mahdollisuus taataan laissa ja moraalisesti kaikille ilman ehtoja.

Toisaalta joku voi ihmetellä poliisiylijohtajan laillisia perusteluja ilmaisille kotimatkoilleen; hän ei omien sanojensa mukaan nähnyt siinä mitään väärää, koska hän oli kuullut korkeimmiltaan, että siitä vaan...
Olisi toki näin suoralta kädeltä luullut, että sentään poliisiylijohtajalla olisi kykyä omaankin harkintaan ja laista riippumattomaan oikeudentuntoon, mutta ilmeisesti valtion julkishallinnon viranhaltijoilta voidaan odottaa sokeaa lojaalisuutta vain ylempiensä puheita kohtaan, jotka saavat olla mitä tahansa muuta kuin perustuslakiin perustuvia.

Moni hieno historian tapahtuma on ylevää kertomusta siitä sokeasta kunniasta, jota hallinnon palkolliset toisilleen osoittavat voidakseen nauttia ilmaisesta elämästä raadollisen kansan keskellä. Olen satavarma, että Suomen hallinnossakin on kymmenittäin halvan elämässä perässä hiihtäjiä, jotka vuorostaan vetoaisivat poliisiylijohtajan sanomisiin, jos he jäisivät itseteossa kiinni valtion käyttämisestä omiin pikku ympyröihinsä.

Viranhaltijoiden on niin helppoa perustella halvan elämänsä valtiolliset eväät toinen toisiltaan kuulemillaan luottamuksellisesti tarkoitetuilla sanomisilla.

Siitä vaan, käyttäkää edelleen valtiota omana yksityisenä etujärjestönä, koska juuri se johtaa valtioiden rappeutumiseen ja kuolemaan. Tietty valtion viranhaltijoiden on täysin mahdotonta ajatella valtion kuolemaa, koska viranhaltijathan lypsävät joka päivä valtion tisseitsä itselleen reilusti ylijäämärahaa, joka ei tietystikään voi olla valtiota vaivaava kuolemansairaus, koska tarvitsevathan pikkuvirkamiehetkin viisi etelänlomaa ja uuden auton...

perjantai 7. maaliskuuta 2008

Holhottu tiede

Ateismin älyttömyydestä on niin mukavaa kirjoittaa. Niinpä haluan tänäänkin olla onnellinen ja kirjoittaa vain siitä, josta tiedän, mitä kirjoitan. Tänään puhumme tiedemiehistä, jotka ovat tieteen mukaan alistettu materian holhoukseen ja aineen viranomaisvalvontaan. Puhumme siis ateistitieteestä, jonka kuitenkin tiedemiehet kieltävät, koska materia on sanonut tiedemiehille, että he eivät saa todistaa materian ylivaltaa muuten kuin teoillaan, sillä ns. tieteellisyydellään.

Kuten kaikki tietävät, niin tiedemiehet ovat ilman tieteellistä pohdintaa asettaneet aineen sellaiseen alkutilaan, missä se mököttää yksinään ilman tietoisuutta. Tämän postulaatinasetuksen he perustelevat sillä, ettei aine ja sen looginen kehitys tarvitse missään vaiheessa jotakin sellaista, jota Jumalaksi kutsuttaisiin. Ja tuota perustelua he kutsuvat tieteelliseksi ongelman asetteluksi, koska mitään muuta perusteluja sellainen ei voi löytää, joka kieltää tietoisuuden ja alistuu ilman mitään tunnontuskia järjettömyyden valtaan.

Tiedemiehet ovat ikään kuin pakkotyöläisiä, jotka ovat alistuneet kohtaloonsa ja kiltisti selittävät itselleen, että juuri näin on hyvä, että asia ei mitenkään muutoin voisi ollakaan. Ateistitieteen tiedemiesten käyttäytymistä voitaisiin tarkastella myös etologisesti, eli tiedemiehet toimivat edelleen eläinurosten vaistojen varassa. Tässä ei kuitenkaan ole tarkoitus selittää tiedemiesten etologiaa sinänsä, vaan esittää rehellisesti faktat aineesta ja sen logiikasta.

Kun ihminen julistaa aineen ensisijaisuutta tietoisuuteen nähden, niin silloin se olisi ihan se ja sama onko aine luonut tietoisuuden vaiko tietoisuus aineen, koska väite aineen ensisijaisuudesta on jo itsessään osoitus väittäjän logiikan puutteesta. Mutta heti, kun aletaan puhua aineen järjellisistä selityksistä, on ehdoitta luovuttava aineen primäärisyydestä.
Ateismin puhtaus edellyttää, ettei siihen tule sekoittaa mitään järjellisyyttä. Puhtaan ateismin mukaan aine ja tietoisuus voidaan vaihtaa miten päin tahansa, koska ateismi ei voi perustua ensisijaisesti logiikalle, koska ateismi kieltää johdonmukaisesti logiikan ensisijaisuuden. Epäloogisuuden mukaan aine ja tietoisuus ovat kumpikin epäloogisia, joten siksi puhtaassa ateismissa ei voida erottaa ainetta tietoisuudesta, eikä pitää tietoisuutta itsetietoisena, aineen henkenä.

Kun ateisti tai joku muu filosofi lukee tätä, niin hän on tietysti kovasti järkyttynyt tästä, ja alkaa vollottaa, ettei suinkaan ateisti noin ajattele, että sää oot hullu. Mutta järjellisen ihmisen tulee pysyä vain tosiasioissa, joten siksi se on helposti järjellä huomattavissa, että kun ateistit haluavat julistaa olevansa järjen asialla, niin juuri siinä kohtaan he ovat luopuneet ateismin puhtaudesta ja opettavat tahattomasti järjen ensisijaisuutta aineellisuuteen nähden.

Ihminen on olemukseltaan järkiolento, eikä ihmisen ole mitenkään mahdollista olla puhtaasti järjettömyyden asialla. Kun kuitenkin tiedemiehet ja muut ateistit -uskovaiset- haluavat ehdoin tahdoin nähdä aineen olleen alussa yksinään, ilman mitään logiikkaa ja tietoisuutta, niin juuri siinä kohtaan tiedemiehet onnistuvat mahdottomassa, eli he ovat ihan oikeesti puhtaasti järjettömiä, eli ateisteja sen varsinaisessa merkityksessä. Hmmm.. Miksiköhän tieteen pitää olla ateistista? Nooh, sillekin on varmaan tiedemiesten antama tieteellinen selitys, kuten puhe aukkojen jumalasta tms.

Tiedemiehet ovat ennakolta ilman järjellisyyttä postuloineet, että aine on ensin ollut yksin olemassa. Sitten se on siitä jatkuvasti kehittynyt -sattuman oikusta- loogisesti ja järjellisesti, eli tieteen mukaan järjettömän aineen kehityskulku on tieteellisesti tiedemiehen selitettävissä. Mutta järjellä ei voida selittää mitään järjetöntä. Järjettömän selitykset eivät voi olla mitään muuta kuin järjettömyyttä.

Jos tai kun pidettäisiin kiinni aineen ensisijaisuudesta, niin silloin on täysin typerää etsiä aineesta mitään loogista ja johdonmukaista. Vain sellaiset etsivät aineesta lainalaisuuksia ja tieteellisyyttä, jotka vähät välittävät logiikasta, eli ateistit ja muut uskovaiset, kuten muslimit ja kristityt ja kaikki uskovaiset.
Lainalaisuudet, luonnonlait eivät löydy muualta kuin Jumalan päästä. Itse materia on vailla logiikkaa, jonka jokainen on varmasti itsekin tajunnut, mutta koska ateistitiede edellyttää sokeaa uskoa oppiin ja epärehellisyyttä, niin siksi jokaisen oma varma kokemus aineen järjettömyydestä ei kuljekaan tieteeseen, koska tiede on ateismille pyhitetty.
Tieteellisyys, eli järjellisyys vaatii, että aineen käyttäytymisen lait ja logiikka johtuvat ehdoitta tietoisuudesta, eikä niin, että aineen logiikka muuntuu eräässä vaiheessa tiedemiehen logiikaksi --ja sitä tapahtumaa sitten väitettäisiin evoluutioksi ilman intelligentsiaa
Aineessa ei voi ateismin mukaan itsessään olla mitään logiikkaa. Jos kuitenkin niin väitetään, niin se ei ole enää tiedotonta ainetta. Ei pitäisi kuljettaa täältä mitään logiikkaa ns Big Bangiin, jos julistetaan aineen yksinomaisuutta, että aine olisi tietoisuuden viranomainen ja tiedemiehen yksinhuoltaja. Ateistitieteen puhtaus edellyttää yksinomaan järjettömyyttä.
Onneksi tiedemiehet ovat fantasiafilosofioissaan esittäneetkin kiitettävästi järjettömyyksiä, joten ei voi muuta kuin kiittää tiedemiehiä siitä, miten kiltisti he ovat pysyneet "platonin" luolassa ja julistaneet jokaisen valon; järjen tuojan huuhailijaksi.

torstai 6. maaliskuuta 2008

Kuka on ajatus

Kirjoittelinpa äsken Skepsis ry:n keskustelupalstalle. Aiheena oli ihminen henkiolentona. Niinpä tätäkään ei ole tarkoitettu aineelle, vaan niille ihmisille, jotka asustavat aineellisessa kehossa. --Jos nimittäin puhuisin tätä aineelle, niin silloinhan se olisi samaa kuin esimerkiksi puiden halaaminen -tai kiville puhuminen. En siis järkisyistä voi pitää ihmisiä aineena, joten kehotan muitakin olemaan järkeviä.

Kysymys on uskontogeenistä. Tieteen mukaan uskonnon saa aikaan geenit. Tiedemiehet ovat nimittäin löytäneet genomista geenin, jota he kutsuvat jumalgeeniksi, ja joka siis saa aikaan ihmisen hillumisen uskovaisena. Ateistit olivat erinomaisen mielissään, kun he saivat vihdoinkin vahvistuksen sille, että uskontoa ei saakaan suoraan aikaan Jumala, vaan geenit, joten se sai aikaan paljon ivailua uskovaisia kohtaan, koska ateistit ovat olleet sivistyneitä heti luomispäivästä lähtien, eikä yksikään ateisti ole koskaan syyllistynyt sellaisiin hirmutekoihin, joita joka ikisen uskonnon harjoittavat ovat kautta aikain tehneet.

Koska siis ateismi ei johdu geeneistä, niin silloinhan ateismi on joko hihasta vedetty -tai sitten universumi itsessään aiheuttaa ateistiin ateismin, eli ateistin on pakko olla ja ajatella jumalattomia. On kuitenkin vielä muuan ennen ajattelematonkin ajatus siitä, mikä saa aikaan ateismin.

Ateismi on ajatus. Kyse ei olekaan siitä, mikä saa aikaan opillisen ajatuksen, kuten ateismin tai muun uskovaisuuden, vaan kysymys pitää asettaa, että mikä saa ihmisen ajattelemaan --ylipäätään!

Ateismi ei ole kohde, jota ateisti ajattelee jumalattomasti, vaan ateistinen ajatus on yhtä ajattelijan kanssa; ajatukset ovat sama asia kuin se, joka ajattelee. Ihmiset vain luulevat, että kun ajatus on tullut pään sisältä ulos puheena tai kirjoituksena, niin se todistaa, ettei ihminen ole ajatus, mutta se on vain luulo, joka häviää heti, kun ihminen samastaa itsensä ajatuksiinsa.

Juuri ateismissa ihminen samastaa itsensä ajatukseen sanoessaan esimerkiksi: Minä olen ateisti. Lause "Minä olen ateisti" on ajatus sinänsä. Ajatus ja sen merkitys ei siis ole ihmismielessä kohde, vaan ihmisen olemus. Koska jos ateismi olisi ateistille kohde, niin silloin hän olisi vähän tyhmä, jos hän sanoisi olevansa ateisti. Meidän on siis uskottava ehdoitta ja selityksettä ateisteja, kun he julistavat olevansa ajatuksia, jumalattomia ajatuksia.

Edellä jo viitattiin siihen, että ateismin syynä ei ole geenit, koska ateistit heti julistaisivat tämän blogin järjettömyyden tuotteeksi, jos tässä pyrittäisiin todistamaan ateistien olevan geeniensä orjia, eli pakkoateisteja. Voitte testata edellä sanottua sanomalla ateisteilla, että: Olet väärässä; et sinä ole ateisti, koska ateismi on vain kohde, eikä se voi olla ihmisen olemus!
Samoin ateistit eivät voisi hyväksyä sitäkään, että universumi saisi aikaan heissä ateismin; ateistitkin haluavat olla oma itsensä, joten siihen kuuluu, että oma itse ei ole minkään ulkoisen syytä.

Koska oma itse ja ihmisen ajattelu ovat sama asia, ja koska ihmisen ajattelu ei ole geenien syytä, vaan ajattelu on aina lähtökohdaltaan perimmäistä, niin siksi helposti huomataan, että puheet ihmisen aineellisuudesta kumoutuvat välittömästi, kun ihminen vähänkin järkeilee perimmäisiä:
Ihminen on kehossa asuva henki, eikä kukaan ihminen voi olla mitään muuta; myöskin ateistin ajatuksia (ateistia) ei saa aikaan aine, vaan juuri se sama henki, josta ateistit kyselevät, miten muka aineeton henki voi vaikuttaa aineen ajattelukyvyn (Mistä muuten ateistit ovat päätelleet hengen olevan aineeton? Todisteita kehiin, hyvät ateistit! Ainakin ihmiskehossa oleva henki -ihminen- omaa selvästi ja todistettavasti aineellisuuden, kun taasen aineellisuus ei omista ihmistä --paitsi pinnallisesti).
PS. Koska siis ateistit ja kaikki muut uskovaiset samastavat itsensä opillisiin ajatuksiinsa väittäen olevansa olemukseltaan sitä, mitä ajattelevat, niin johdonmukaisuuden vuoksi jokaisen tulee uskoa kaikkia, jotka sanovat olevansa sitä mitä sanovat --vaikka Jumala Poika!
Jos nimittäin uskovainen, kuten ateisti ei usko toisen olevan sitä, mitä hän sanoo ja ajattelee, niin silloin ja siinä uskovainen -kuten ateisti- on itse kumonnut oman ajatuksensa itsestään.

Ajallisuus on hidastettua Jumaluutta

Lukea:
Geeni altistaa uskonnolle
Googlehakunen: Uskontogeeni
Ateistitieteen laitoksella kuultua