Aurinkokunnan synty tieteen ja Urantian mukaan

Tämä Hesarin tiedesivujen uutinen meinasi jäädä minulta ohi, mutta sadepäivän onneksi jäin töihin pidättelemään sadetta:  Helsingin Sanomat, 20.8. 2020: Aurinkokunnassamme saattoi miljardeja vuosia sitten olla kaksi aurinkoa.

On luojan lykky, että länsimaiset tiedemiehet eivät enää noudata viisivuotissuunnitelmaa, eli pönkitä jotain tiettyä ideologiaa. Urantia kirjan lukeneena huomasin välittömästi, että Helsingin Sanomien julkaisema juttu lähiavaruudestamme osuu hämmästyttävän yksiin sen kanssa, mitä Urantia kirjassa on kerrottu. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, vaan tiede saavuttaa vähä vähältä sitä tietoa, joka on julkistettu ihmiskunnalle kosmisessa ilmoituksessa nimeltä Urantia.

Urantia kirja, luku 57 Urantia alkuperä, kappale 5, Monmatian, Urantian aurinkokunnan synty.

Hesarin jutusta:
Lähikumppani katosi niihin aikoihin, kun Aurinko irtaantui siitä molekyylikaasujen pilvestä, jossa tähtiä alkoi muodostua. Tuo toinen tähti olisi myös syntynyt samassa kaasupilvessä.Näin kävi joskus 4,6 miljardia vuotta sitten. Nyt tuo naapuritähti on jossain muualla Linnunradassamme, jossa on yli sata miljardia tähteä. Tähtien väliset painovoimat heittivät sen lopulta lähistöltämme muualle.

Urantiasta:

4.500.000.000 vuotta sitten alkoi suunnattoman suuri Angonan aurinkokunta lähestyä tämän yksinäisen Auringon naapurustoa. Tämän suuren järjestelmän keskuksena oli pimeä avaruuden jättiläinen. Se oli kiinteä, vahvasti varautunut, ja sillä oli tavattoman vahva gravitaatiovoima.

Hesarin jutusta:

Sitä ennen kaksoistähtien pari ehti vaikuttaa siihen, millainen aurinkokunnastamme tuli. Sen yhteinen painovoima ehkä kaappasi ainetta ja kappaleita muilta läheisiltä tähdiltä.

Urantiasta:

Vaikka Angona ei kyennytkään sieppaamaan mukaansa mitään Auringon massasta, Aurinkonne onnistui kuitenkin lisäämään muodonmuutokselliseen planeettaperheeseensä jotakin läheisyyteen tunkeutuneessa järjestelmässä kiertäneestä avaruusaineksesta. Angonan gravitaatiokentän voiman johdosta sen kiertotähdistö noudatti kiertoratoja, jotka olivat melko etäällä pimeästä jättiläisestä; ja pian aurinkokunnan muodostaneen massan purkautumisen jälkeen ja aikana, jolloin Angona vielä oli Auringon naapurustossa, Angonan järjestelmän kolme suurehkoa planeettaa kiertyi niin lähelle aurinkokunnan esivaihetta, että sen vetovoima, jota vielä Auringon oma vetovoima vahvisti, riitti järkyttämään Angonan gravitaatiopiirin tasapainon ja irrottamaan siitä pysyväisesti nämä kolme taivaan vaeltajan sivukiertolaista.

Heasarin jutusta:

Tutkijat sanovat, että planeetta yhdeksän ei ole kaukana yksin.
”Uusi mallimme ennustaa, että lähiavaruudessa pitäisi olla enemmän sellaisia kohteita, joiden kiertorata on saman tapainen kuin pohditulla planeetta yhdeksällä”, sanoo Loeb.

Urantiasta:

Kaikella Auringosta peräisin olevalla aurinkokunnan aineksella oli alun perin yhtenäinen kiertoradan suunta, ja ilman näiden kolmen vieraan avaruuskappaleen tunkeutumista olisi kaikella aurinkokunnan aineksella yhä sama kiertoradan liikesuunta. Mutta tässä tilanteessa Angonan kolmen sivukiertolaisen vaikutuksesta tunkeutui kehkeytymässä olleeseen aurinkokuntaan uusia ja vieraita kiertovoimia, ja tämän tuloksena oli vastakkaisen liikesuunnan ilmaantuminen.

Mutta.

Lukekaa itse koko kirja alusta alkaen, koska se on tarkoitettu luettavaksi niin, kuten kaikki kirjat.

Absoluutti versus Sattuma

Mistä muuten johtuu, että luonnon perusvoimat ovat niin pysyviä ja universaaleja?
Luonnonvoimien pysyvyys ja universaalisuus todistaa pikemminkin absoluutin keskeytyksettömästä läsnäolosta kuin menneisyyteen jääneestä jostain sattumasta, joka jo luonteensa mukaan ei voi saada aikaan mitään järjestystä tai pysyvyyttä.

Aika metkaa, miten ihmisille opetetaan tieteellisenä faktana, että alussa sattuma loi maailman, mutta sen jälkeen "hän" jätti maailman oman onnensa nojaan. Luonnossa mikään ei voi pysyä itsestään, vaan pysyvyyden syynä on aina Joku, jolla on mieltä toimia niin kuin toimii.

On huomattava, ettei sattuma voi pitää mitään asiaa universaalisena ja absoluuttisena.
Luonnon perusvoimat ovat selkeälle mielelle selvästi ja kiistatta jonkinlaisen infiniittisen ja ikuisen absoluutin vaikutusta. Mitään rappeutumista ei voida havaita sillä tasolla, josta kaikki olevainen nousee.

Fysiikan teoriat eivät voi esittää, miten perusvoimat pysyvät muuttumattomina. Edes vuorovaikutuksen välittäjähiukkasten mainitseminen ei selitä, miksi nekin toimivat muuttumattomina kautta maailmankaikkeuden, ja miksi niiden toiminnassa ei ole mitään vikaa.
Muuttumattomuus on vain otettu vallitsevana totuutena, jonka lähdettä ei saa fysiikassa teoretisoida, jottei fysiikka saastuisi uskomuksista, tai vielä pahemmasta: persoonallisesta Ensimmäisestä Lähteestä ja Keskuksesta, jonka persoonallisuuden pysyvyys ilmenee myös luonnonvoimien pysyvyytenä ja muuttumattomuutena, koska jokaisen jakamattoman hiukkasen ytimenä on tilattomuus ja ajattomuus. Maailmankaikkeus on persoonallinen, eikä siinä persoonallisuudessa voida koskaan havaita mitään jakomielistä.

Sattumaahan ei voida uskonnollistaa, koska se voidaan ottaa vain annettuna totuutena, jonka kritisoiminen on tieteen vastaisuutta.

Sattuman pitäisi toimia samalla tavalla kaikilla olemisen ja ei olemisen tasoilla, jotta sen energiaaliset seuraamukset voisivat loogisesti ajateltuna olla tutkimuksen kohteina. On vaikeaa pitää sellaista tiedettä objektiivisena ja järjellisenä, jonka selittää olemassaolon sattumalla.

Yksinkertaisempi selitys on siinä, että ajatellaan absoluutin olemusta syvätasolla. Ensimmäinen syvälle käypä ajatus absoluutista olisi siinä, että miten meillä voi olla käsite absoluutti, jos luonnossa ei olisi mitään sitä käsitettä vastaavaa olemusta. Tästä on hyvä jatkaa. Pelkkä absoluutin käsite sanana olisi mieletön, mieltä vailla, jos sille ei ole sijaa luonnontieteissä.

Metkaa on sekin, miten tiede luulee voivansa teoretisoida persoonallisen ihmisen, mutta sitten väittää, ettei ihmistä suurempaa persoonallisuutta voida samoilla olettamuksilla tutkia. Tiede on siis sulkenut tieteen ulkopuolelle sen, josta kaikki johtuu.

Filosofi Jukka Hankamäen tapaus osoittaa, miten vaikeaa se on saada otetta edes ihmisen tasoisesta persoonallisuudesta. Persoonallisuutta on kaikki se, joka saa ihmisen toimimaan samalla tavalla ajasta aikaan. Sosiaalipsykologiaa on se, kun nainen sanoo ei, mutta toimii kuin kyllä, koska silloin siinä ei toimi persoonallisuus vaan lähinnä aikakautiset muoti-ilmiöt ja pelko selviytymisestä.  Sosiologia on ihmisten väleissä, mutta persoonallisuus nousee ihmisen ytimestä. Sosiologiaa ei tulisi pitää tieteenä, koska ihmisten suhteista ei voida saada näkyviin luonnon lain mukaista pysyvyyttä, joten siksi Hankamäki ei voinut puhua väärin kirjassaan, koska hän ei puhunut ihmisen olemuksesta, vaan ihmisten suhteista, joita ei voida samalla tieteellistää kuin persoonallisuutta.

Psykologia voi olla tieteellistä vain silloin ja siinä, kun se löytää ihmisen toiminnasta pysyviä rakenteita, sillä vain pysyvyydelle voidaan määritellä lainalaisuuksia. Sosiaalipsykologia taasen toimii ihmisten väleissä, jolloin niiden tieteellistäminen saa aikaan vain hämmennystä ja persoonatonta syyttelyä.

b, 9.6. 2020: Se pyörii sittenkin.

Sama-arvoisuus ja Vapaus Onnellisuuden mittarina

Ihminen on sitä onnellisempi mitä enemmän hänen yhteisössään on yhteisiä arvoja ja mitä vapaampi hän on toteuttamaan omia vahvuuksiaan. Ei riitä, että kaikki uskoo samaan uskontoon, vaan itse uskonnon on suvaittava ajattelun vapautta; mitä enemmän uskonto suvaitsee ihmisille ajattelun vapautta sitä vähemmän se itse on olemassa.

Suurin vapaus on siellä, missä ei mikään taho ei esitä minkäänlaista närkästystä mitä tahansa ajattelua kohtaan. Kun uskonto haluaa olla olemassa, niin sen on pakosta rajoitettava uskovaisten inhimillistä olemassaoloa. Uskonto ja ihmisyys ovat toisensa pois sulkevia.
Sama pätee jokaiseen ideologiaan. Kun ihmisellä ei ole rajoituksia, niin silloin hän ei voi myöskään esittää todellisuudesta mitään pahaa ajatusta. Vihapuheen syynä on aina ajattelun vapauden rajoitukset.
Vihapuhe on sensuurin yhtä suuri vastavoima.
Eläköön vihapuhe niin kaun, kun maailmassa halutaan rajoittaa ihmisyyden täyttä toteutumista.

Helposti huomataan, että monikulttuurisuus-ideologia rajoittaa ihmisen onnellisuutta siinä mielessä, että se vaatii ihmistä luopumaan ajatuksen vapaudesta, jolloin hänen mahdollisuutensa saavuttaa onnellisuutta on varsin rajattua. Ideologiauskovaiset kuvittelevat, että se riittää täyteen elämään, kun saa sillon tällöin onnen sirpaleita.
Suomalaisuus, suomalainen kulttuuri sallii ihmiselle enemmän vapautta kuin mikää muu maailman kulttuuri, joka huomataan siitä, että Suomi on kansainvälisissä vertaluissa ollut aina huipulla. Mitä enemmän yhteiskunta on rajoittanut uskontoa sitä vapaampia ihmiset ovat toteuttamaan omaa luovuuttaan ja ajattelemaan harhaoppisesti.

Monikulttuurisuudessa elävät ihmiset eivät voi olla kovin onnellisia, koska heidän onnen ulottuvuus pysähtyy eriarvoisuuteen. Mitä useampi Sinunkin ympärillä on vapaa ajattelemaan omia ajatuksiaan sitä onnellisempi olet myös Sinä, koska silloin voit itsekin esittää sellaisia ajatuksia, joista voisit saada jopa kuolemantuomion, jos asuisit muutaman tuhat kilometriä tiettyyn suuntaan. Jo pelkästään ajatus siitä, että saa ajatella omia ajatuksia tarvitsematta pelätä kuolemantuomiota, saa ihmisen onnelliseksi.

Sellainen kulttuuri käy sotaa ihmisyyttä vastaan, joka tuomitsee ihmisiä harhaoppisiksi ja syyttää heitä vääräuskoisuudesta. Vapaus ei koskaan voi olla opillista, vaan vapaus on opittomuutta. Jopa puolueideologia rajoittaa suuresti ihmisen vapautta ja siten estää ihmiseltä suuremman onnellisuuden. Orjat tyytyvät onnen sirpaleisiin, mutta suuret sielut eivät voi alistaa omia aivojaan jonkin opin hokemiseen.

Tänä aamuna 27.2. 2019, klo 6:52-6:59 välillä, YLE, AamuTV:ssa viralliselta Suomelta pääsi Freudilainen lipsahdus (Wikipedia).

Siinä puhuttiin siitä, minkälaisia valintoja ja asioita tekemällä on mahdollista lisätä omaa onnellisuutta. Aiheesta keskustelivat toimittaja Totti Toivonen ja psykologi Jouni Luukkala.
Kuulopuheelta ylöskirjoitti allekirjoittanut, koska tässä virallinen psykologi kertoo, että yksilön arvojen pitäisi olla yhdenmukaisia yhteiskunnan kanssa. Oli hieno asia, että OY Mokutusyhtiö AB:n toimittajakaan ei voinut alkaa väittämään vastaan viralliselle psykologille:

• Toimittaja: Minkä takia sitten meidän pitää aina olla onnellisia? Minkä takia mun pitää tavoitella sitä? Eikö elämään kuuluu vähän nuo kaikki tuollaset muutkin puolet?
• Psykologi: Joo, siitä on monenlaista hyötyä, terveyshyötyä. Onnellinen ihminen jopa elää pitempään, menestyy työelämässä paremmin, hänen ihmissuhteensa ovat sopuisia ja hän on aivan energisempi. On alan tutkijoita, jotka ovat sitä mieltä, että onnellisuus on kaiken mitta siinä mielessä, että kaikki mitä sun elämään kuuluu, sinä voit suhteuttaa sen siihen, että mikä merkitys sillä on onnellisuuden kanssa, vaikka toki samalla kuitenkin on niin, että onnellisuutta ei kannata suoraan tavoitella, vaan epäsuorasti elämällä merkityksellistä ja hyvää elämää, toteuttamalla omia arvojaan.
• Toimittaja: Mitä se omien arvojen mukaan eläminen tarkoittaa? Onko sillä mitään väliä mitkä ne arvot on, kunhan ne on jotkut?
• Psykologi: Olisi se kyllä hyvä, että ne (arvot) olisivat yksi yhteen yhteiskunnan arvojen kanssa ja lähiyhteisön arvojen kanssa, että ei tule sitten olla niinkuin törmäyskurssilla. Itse uskon että sellaiset arvot on hyviä kuin terveys, mielekäs tekeminen, hyvät ihmissuhteet ja riittävä vapaus olla oma itsensä mukavalla ja rennolla tavalla.

Yhteinen arvopohja on kuulemma hyväksi hallitsemisellekin, ainakin Sipilän mukaan. Mutta, pitäisikö sillä hallituksella olla samat arvot kuin kansallakin? Sipilän mukaan Perussuomalaiset eivät sovi hallitukseen, koska sillä on erilainen arvopohja? Täytyy vaan kummastella, että millainen lettosuo se Sipilän arvopohja on, jos hän  olisi valmis hyväksymään vaikka islamilaisen puolueen siihen arvopohjaan, missä hän luulee elelevänsä, mutta kieltää sieltä suomalaisten arvot, juuri ne arvot, joilla suomalaiset ovat päässeet nykyisen maailman onnen huipulle: Sananvapauden sata prosenttisena arvona. Sananvapaus ei ole arvo, jos sitä saa käyttää vain osittain ja pelätä mielensäpahoittajia.

Miten monella uskovaisella on riittävä vapaus olla oma itsensä?  Olisi epäloogista selittää Suomen pärjäämistä vertailuissa jollakin muulla kuin vapaudella uskoa ja ajatella omilla aivoillaan. Tämä nykyinen trendi rajoittaa sananvapautta tulee aikaan myöten näkymään ihmisten onnellisuuden laskuna. Miten ihminen voisikaan olla onnellinen suomalainen, jos hänen pitää pelätä islamia ja muita mielensäpahoittajia?

Facebook, 27.2. 2019: Pahoja railoja monikulttuurisuudessa, varokaa!

B, 18.8. 2010: Maailman paras uskonto.
B, 19.11. 2011: Suomen kieli uskontojen tuho.
B, 23.1. 2012: Multikulttuuri luo multiongelmia.
B, 26.12. 2012: Perhekeskeiset eivat muodosta yhteiskuntia.
B, 8.1. 2013: Maahanmuuttajat ja suvaitsevaisten satu.
B, 13.6. 2014: Uskontojen tasa-arvo on taikauskoa.
B, 15.3. 2015: Suomen laki ja monikulttuurisuus.
B, 25.3. 2015: Kulttuuri ja oikeus toisensa poissulkevia.
B, 20.7. 2016: Suvaitsevaisuus kohdistuu pahuuteen.

Ikuisen Olemassaolon peruskurssi

Universaalisia, ikuisia ja infiniittisiä käsitteitä ei voida kumota kielellisesti.

1. Järjellistä asiaa ei voida kumota järjellä; Järki ei voi hyökätä itseään vastaan.

2. Ihminen ei voi kielellisesti kumota perimmäistä, joten on vain yksi ja ainoa Perimmäinen, joka on ollut sitä ikuisesti.

3. Jos ihminen voisi kumota Infiniittisen olennon järjellään ja sanoillaan, niin sen jälkeen hän olisi itsessään tuo Infiniittinen.

4. Jos havaitaan, että kaikkeus on looginen konstruktio, niin silloin se pitää ottaa järjellisenä, koska ihminen on hyökännyt järkeä vastaan, jos hän julistaa loogisen asian tyhmäksi, järjettömästä syntyneenä.

5. Olemassaoloon voidaan luoda vain sellaisia asioita, jotka ovat loogisessa ja ristiriidattomassa suhteessa kaikkiin muihin asioihin. Tästä seuraa se, että kaikkiin asioihin sisältyy infiniittiset suhteet -- myös niihin, joita ei ole vielä luotu. Olemassasolevat asiat ikään kuin odottavat vielä luomattomia asioita.

6. Ristiriidat eivät kuulu olemassaoloon; jos joku kokee ristiriitaisuuksia, niin hänen oma suhteensa olemassaoloon on vääristynyt.

7. Jukka-Pekka Wuorikoski “Wovon man nicht sprechen kann, darüber muß man schweigen.” L.Wittgenstein (Hitlerin luokkatoveri Itävällassa).

• 7a. Olemattomista asioista ei voida puhua.
• 7b. Koska me voimme puhua Jumalasta, niin silloin hän ei voi olla olematon  :-)
• 7c. Ihmiselle riittää, että hänessä ovat kaikki Jumalan ominaisuudet, eikä muuta. Spinoza.
• 7d. Järki on Jumalan ominaisuus.

8. Ihminen on itsessään ristiriitainen, jos hän pyrkii luomaan ristiriitoja; Ristiriitojen syntyminen vaatii ristiriitaisen mielen.

9. Kaikki ideologiat ja uskonnot ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa. Todellisuutta voidaan kuvailla vain harhaoppisesti.

10. Jumala on käsitteellinen olento; voimme puhua hänestä ja Hänen kanssaan vain Jumalan antamilla käsitteillä.

11. Emme voi puhua Jumalasta ihmisen luomilla käsitteillä.

12. Me emme puhu Jumalasta, jos käsitteemme lähteenä olisi pelkkä ihminen.

13. Ihmisessä on Jumala, koska muutoin Jumala ei olisi infiniittinen ja universaalinen.

14. Väite siitä, että Jumala on vain jossakin, mutta ei ihmisessä, on itsessään hyökkäys ikuisia, universaalisia ja infiniittisiä käsitteitä kohtaan.

15. Ihmisessä olevan Jumalan kieltäminen on hyökkäys järkeä vastaan.

16. Kaikki uskonnot hyökkäävät järkeä vastaan julistaessaan, että ihminen on erossa Jumalasta ja että tarvitaan jokin uhri tai sovitus tuon eron ylläpitämiseen ihmisen oman ajallisen olemassaolon ajaksi.

17. Jumala ymmärtää vajavaisenkin järjen ilmauksia, koska Jumala käyttää järkeään.

18. Jumala on jo tajunnut ateistienkin pyristelyt ikuisuutta vastaan.

19. Fysiikan laitokset ovat ateistien rukoushuoneita ja LHC-kiihdytin on ateisteille samaa, mitä Kaaban musta kivi muslimeille.

20. Jumalan asuinsija Paratiisi on jokaisen alkeishiukkasen ytimenä.

21. Jos alkeishiukkasesta puuttuisi aktuaalinen ydin, niin sitä ei voisi olla olemassaolossa.

22. Ihminenkään ei voisi olla olemassa ilman jumalallista ydintään.

23. Sellainen asia on olematon, jolla ei ole Paratiisia tai sen Herraa ytimenään.

24. Kaikkien aineellisten hiukkasten ytimenä on paratiisi ja kaikkien henkisten otusten ytimenä on Jumala, ja kaikki muu on olemattomuutta.

25. Universaalisen ajattoman ja paikattoman paratiisin ansiosta Jumala tietää kaiken kaikesta, ja hän tietää myös sen, montako hiusta ihmisellä on, eikä yksikään varpunen voi pudota oksalta ilman Jumalan tietoa asiasta.

26. Pistis Sofiassa Jeesus sanoi, että jos haluatte mennä paratiisiin, niin tunkeutukaa kiven sisälle. Hän tarkoitti juuri sitä, että paratiisi on kaiken ainehiukkasten ytimenä; että paratiisia ei voida nähdä taivaalta.

27. Tiede sanoo, että vetyatomi oli ennen muita atomeja. Miten siis tiede voi selittää sen, että vetyatomiin sisältyi veden potentiaali ja kaikki muu, joita ei voitu edes kuvitella vielä sinä silmänräpäyksen hetkenä kun muita raskaampia atomeja ei vielä ollut?

• 27a. Tiede olettaa, että kaikkin hiukkasiin sisältyy annettuna potentiaali kaikkin suhteisiin; Tiede ei koskaan voi selittää tieteellisesti, mistä potentiaali tulee ja on tullut vetyatomiin.
• 27b. Oliko alkuaineiden jaksollinen järjestelmä olemassa jo ennen kuin vetyatomi tuli olemassaoloon? Jos ei ollut, niin tuliko se olemattomuudesta sitä mukaan, kun uusia atomeja alettiin tuottaa supernovilla?

28. Koska olemattomuudesta ei voi tulla mitään, niin silloin kaikkeen olevaiseen sisältyy ikuinen olevainen.

29. Olemassaolo ei ole aktuaalinen, vaan potentiaalista, mutta potentiaalitkin ovat ikuisia.

PS. Pelastin nämä ajatukseni Facebookista, jonne ne kirjoitin tänään, koska Facebook tottelee nykyään ideologiaa, jolla Neuvostoliittokin pysyi pystyssä.

Ihmisen oleminen muslimina on harhaa

OLEMUKSELLISTA POHDINTAA OLEMISESTA

Suvakit julistavat, ettei suomalaisia saa missään tapauksessa päästää takaisin Impivaaraan ja sen yhteishyvällisiin arvoihin, -- mutta samaan aikaan suvakit tekevät kaikkensa, jotta muslimeja estetään kehittymästä edes Impivaara-aikakauteen ja impivaaralaisuuden asteelle. Blogi, 2.5. 2012: Muslimien naisallergian parantaminen -- Pohdinnan siemeniä  myös tuolta: Uskovaisuus ei ole arvo
IS, 11.1. 2016: Taharrush-ahdisteluilmiö tunnettu jo pitkään arabimaissa

Impivaara on Suomen loistavaa menneisyyttä, -- mutta Impivaara voisi olla muslimien loistavaa tulevaisuutta, jos vain suvakkeihin saataisiin taottua edes sinapin siemenen verran järkeä. Ei ole oikein järkevää vaatia, että joku kulttuuri nostettaisiin ilman kehityksen välivaiheita kivikaudesta Impivaaran ylitse suoraan suvaitsevaisuuteen. Tuskin tuollainen hyppy voisi onnistua edes suvaitsevaisilta toiseen suuntaan:

Matka Suomesta Lähi-Itään on 1400 valovuotta lyhyempi kuin matka suomalaisuudesta islamiin. Onhan se aivan järjetöntä, että muslimeista pidetään siksi, että heillä on kivikautiset perinteet, mutta suomalaisia syytetään rasisteiksi, jos heillä on suomalaiset arvot. World Economic Forum: Global Gender Gap Index 2015

Ihminen ei tunne itseään, jos hän väittää olevansa jotakin. Ihminen ei voi olla uskovainen, jos joku muu uskoo olevansa ateisti, eikä kukaan voi olla olemukseltaan ateisti, jos joku muu uskoo olevansa suvaitsevainen tai astronautti tai buddhalainen tai poliitikko tai kommunisti tai muslimi....

Ihmisen olemus ei voi olla uskonasia, eikä ihmisen olemus voi perustua mihinkään, mitä ihminen on kirjoittanut (Sivuhuomautus: Järjellä voidaan todistaa, ettei edes Jumalan oleminen ole uskonasia, koska faktan tekeminen uskonnoksi on nyt vain järjetöntä).
Edes suvaitsevaisuuden esittäminen ei johdu ihmisyydestä, koska suvaitsevaisuusajattelu ei ota huomioon sitä, että suvaitsevaisuus kuuluu samaan joukkoon kuin kaikki muutkin harhaiset uskomukset olemuksellisuudesta. Todellisuus ei kuulu siihen joukkoon, missä on uskovaisia.

Jos vaikkapa muslimin on mahdollista kääntyä uskostaan pois vaikka vain ateistiksi, niin silloin ainakin lainsäätäjien hälytyskellojen pitäisi kumista ja heidän tulisi välittömästi poistaa kaikki uskontoihin liittyvät viittaukset laeista,  koska olisihan se vallan typerää, että lailla suojellaan sellaisia uskomuksia, jotka eivät kuulu ihmisyyteen, vaan sellaiset lait vain estävät ihmistä kehittymästä ihmisenä. Laki uskonrauhasta estää tehokkaasti muslimeja kotoutumasta suomalaisuuteen...

Oikeasti kukaan ei voi olla sitä, mitä väittää olevansa. Ihminen ei voi olla edes mies tai nainen, koska kuka nyt järjellä ajatellen haluaisi olla sukupuolielin. Sukupuoli on ihmisen ominaisuus, joka sijaisee haaravälissä. Haaraväli on väline, ei mikään itseisarvo. Mutta miehuudessaan lujat miehet vain uskovat, että haaraväli on enemmän kuin väline, koska se tuntuu siltä kuin kulli olisi myös päässä, jonka läsnäolossa järki on jäässä. Sama tietysti koskee erityisesti myös sitä toista puolta, jonka välinearvo on myös jäätävän arvokas.
Blogi, 11.1. 2013: Sukupuoli ihmisen ominaisuus ei-olemus
Blogi, 17.1. 2012: Sukupuoli ei ole arvo
US-Blogi, 11.7. 2011: Sukupuolineutraali maailma
US-Blogi, 20.11. 2011: Naisten alistettu asema uskonnoissa johtuu kielestä

Jos sukupuoli olisi olemus, niin jo käsitteenä ihmisen olemus olisi silloin vain puolikas. Mies voisi olla korkeintaan ihmisen olemuksen puolikas, kuten nainenkin, jos olemuksen pohdinta jätetään keskeneräiseksi. Blogi, 30.7. 2014: Ruotsalaiset haluavat lopettaa Stanfordin vankilakokeen

Kun puhutaan olemuksellisesta uskovaisuudesta, niin silloin ihminen ei ole edes aloittanut pohdintaa, vaan kaikenlaiset väitteet ihmisen uskovaisuudesta ovat vain ajattelemattoman ihmisen onttoja lauseita, joilla ei ole mitään kosketuspintaa todellisuuteen.

Kukaan ei voi olla muslimi tai kristitty, joten ihmisen todellinen olemus ei voi olla loukkaantunut, jos ihminen uskoo, että hänen uskonnollisuuttaan on loukattu. Ihmisen uskovaisuus ei saa olla lailla suojattu, sillä laki, joka suojaa ihmisen uskomuksia on laki, joka estää ihmiseltä ajattelunvapauden. Lain pitäisi kaikin tavoin tukea ihmisen kehittymistä ihmisenä, eikä laki ole ihmisen puolella, jos laki antaa ihmiselle esimerkiksi oikeutuksen vaatia korvausta siitä hyvästä, että hänen uskomuksiin ei uskota.

Mitään todellista ei voida koskaan loukata. Ihmisen sisin, eli ihminen itse pysyy täysin puhtaana, mitä tahansa ihminen itse sitten luuleekin tuntevansa: Mies on vain uskonnollisuutta siinä missä missä nainenkin. Ihminen pääsee omaan ihmisyyteen sisälle vain järkeilyllä, sillä ihmisen korvien välinen järki ei voi olla ihmisen olemuksen vihollinen, vaikkakin järki on ikuisesti kaikkien uskomuksien pahin vihollinen:

Järki tappaa uskonnon niin talosta kuin puutarhastakin. Ei ole sattumaa, että kaikissa uskonnoissa ihmisen oma järkeily on aina tuomittu, koska uskonto ei voi elää sellaisen ihmisen päässä, missä järki  on elävää.

Kun katsotaan historiaa ja erityisesti uskonnon historiaa, niin havaitaan se tosiasia, että uskonnot syntyvät aina siitä haaravälistä, jossa on suurin kulli. Mies on kaikkien uskontojen äiti ja Jumala. Tämä pätee kaikkiin jumaluskontoihin panteistiset uskonnot mukaan lukien. Koskaan ihmiskunnan historiassa ihmisen sisin olemus ei ole voinut tuottaa mitään sellaista, mitä uskonnoiksi kutsutaan.

Yhden ainoan kerran maailmassamme on esiintynyt ihminen, jonka sisäinen olemus tuli ilmi ilman naamiota, mutta miehenpuolikkaiden usko oman haaravälinsä verrattomuuteen saastutti tuon ensimmäisen ihmisilmentymän tuoman sanoman ihmisen todellisesta olemuksesta.

Blogi, 19.11. 2011: Suomenkieli uskontojen tuho
Blogi, 5.1. 2016: Synonyymioppia suvakeille ja muille uskovaisille
Blogi, 7.1. 2016: Suvakkien Ruususen uni jatkuu
Blogi, 24.4. 2013: Kulttuurien / kansojen vertailua
Tiede.fi, 17.2. 2015: Kun kulttuuri sairastaa

Dokumenttiprojekti Uskonnottomat

Huoh. Olipas kertakaikkisen tylsä ja mitäänsanomaton esitys. Ei olisi muuten saanut mua kirjoittamaan, mutta kyseessä oli ateistien kenties heikoin esitys selittää jotakin, joka tässä tapauksessa on ei mitään.
YLE, 21.4. 2014, klo 20:55-22:05: Dokumenttiprojekti, The Unbelievers

Monta kertaa haastattelija eri yhteyksissä kysyi, miten selität tyhjästä syntymisen, niin minkäänlaista järkevää vastausta ei kuulunut. Useimmiten filmi katkaistiin kysymykseen. Ihme hihhulointia, kaiken kaikkiaan. Kaikkien typerintä oli Richard Dawkinsin vastaus perimmäiseen kysymykseen, että lapsen pitäisi antaa ajatella omilla aivoillaan. Niinhän ne piru vie tekeekin.

Suurta järjettömyyttä oli myös selitykset, että multiversumi kumoaa Jumalan; että multiversumi (siis aine, suom. huom.) olisi ollut jopa ikuisesti olemassa, joten ei-Jumala. Huomaa täysin selvästi, että ateistien ajattelussa evoluutio on taantunut pahasti sitten keskiajan skolastikkojen ajattelusta. Furttis, 21.4. 2014: Jumalharha

Ei ole mitään järkeä kieltää Jumalan olemassaoloa sillä perusteella, että aine mukamas on ikuista, niin sitten Jumalaa ei tarvita. Osoittaa kertakaikkista loogisen ajattelun puutetta selittää olemassaoloa pelkän aineen ikuisuudella, ja jollakin täysin kuvitteellisella multiversumilla.

Ikuisessa kaikkeudessa kaikki muuukin on ikuista, myös persoonallisuus. Jos uskoo ikuiseen aineelliseen kaikkeuteen, niin silloin on täysin epälooginen, eli pelkkä fundisuskovainen, jos väittää, ettei ikuisuudessa voi olla myös persoonallisuuden ikuisuutta.
Ateistit siis ovat vetäneet hatusta semmosen uskomuksen, että elämä on täysin satunnainen JA aine tuhoaa elämän aina siinä vaiheessa, kun elämä keksisi ikuisen elämän. Tuollainen usko on tietysti oikein kivaa ja viatonta, mutta minkäänlaista älyllisyyttä se ei vaadi, koska kyseessä on vain uskonnollisten uskomusten uudelleen tulkinta.

Tyhjästä syntymisen selitykset jäivät siis aina kesken, vaikka teoreettiselle fyysikolle jopa kädestä pitäen kerrottiin, miten A. Einsten oli sanonut, että ellet pysty selittämään asiaa kakrulle, niin et itsekään ymmärrä siitä hölkäsen pölläystä. Jäin odottamaan, mitä ihmettä he oikein sillä tyhjällä tarkoittivat? Ei ainakaan olemattomuutta, joten selvästi he kuvittelivat tyhjän olevan avaruutta, jolloin varmuudella voimme sanoa, että kosmologian mukaan Big Bang ei ainakaan luonut avaruutta,  koska Big Bangin yksi ennakkoehdoista on sen avaruuden tyhjyyys, joka on kuulemma painavaa, vaikka se tyhjennettäisiin kaikesta roinasta. Ja sitten vielä todetaan, ettei tieteessä tiedetä hölkäsen pöläystä, mitä se tyhjyys on.

Ikuinen kaikkeus oli selvästi k.o. dokumentin puhuvien ateistipäiden suosikkiselitys Jumalan tarpeettomuudelle. Mutta suurin mielettömyys oli heidän väitteensä evoluution tarkoituksettomuudesta; että eihän toki evoluutiolla ole ollut mitään suuntaa... ? Jos se pitäisi paikkansa, miten kummassa sitten voi olla olemassa ihmisiä, jotka uskovat olevansa ateisteja.

Aika hurjaa ajatella, että ateistien uskon mukaan maailmankaikkeudessa ei ole mitään muuta älyllistä elämää. Koska jos tavataan yksikin muu otus kaikkeudesta, joka ei ole Maasta, niin silloin prosessi nimeltä evoluutio ei voi olla satunnainen, vaan sen sisäänrakennettuna tarkoituksena on tuottaa ihmisiä kaikkeuteen.

Mitä järkeä tiedemiehillä on etsiä elämää kaikkeudesta, jos ateistiede julistaa, että evoluutioprosessi ei tuota ihmisiä, eikä edes muuta älyllistä elämää? Blogi, 19.2. 2014: Eläinten älykkyydestä. Ateistien mukaan evoluutio ei tuota ihmistä, eikä älyä, joten silloin sitä ei myöskään pidä etsiä muualta kaikkeudesta, koska eihän sitä näytä löytyvän täältäkään.
------
Semminkin, kun jopa itse kyseisen evoluution absoluuttinen edellytys, eli elämä on pelkkä ajallinen sattuma; eli elämän synnyttänyttä sattumaa ei ole ollut multiversumi-kaikkeudessa kuin vasta muuta miljardi vuotta -- koska jos kyseinen sattumalajike olisi ollut jo ikuisuus sitten multiversumissa, niin tokihan kaikkeudessa olisi muutakin ikuista kuin vain aine.

Olen ehdottanut tätä ennenkin, mutta ehdotetaan uudestaan:
Ateistitieteen tutkimuslaitos yliopistoihin
Blogi, 4.4. 2014: Kolme suvaitsematonta uskontoa
Blogi, 15.1, 2013: Rakenteellisuus universumin ominaisuus
Blogi, 21.7. 2012: Tiede antautunut sattumalle
Blogi, 14.2. 2011: Ateistinen uskonnonpuhdistus
Blogi, 6.2. 2010: Evoluutiouskonto
Blogi, 3.10. 2009: Soita kotiin
Blogi, 7.3. 2008: Holhottu tiede
Geocities.ws/sinenmaa: Äly--luonnon prosessi

Kolminaisuus ja Synkronisiteetti

Koska yhä edelleen monet kieltäytyvät käsittämästä Jumaluuteen sisältyvää Kolminaisuutta ja perustelevat uskonsa sillä, että sellainen Jumala olisi jakautunut persoonallisuus, niin esitän tässä lyhyesti, miten sellaisia ajattelevat eivät itse asiassa käytä sitä järkeä, jonka ovat Jumalalta saaneet.

Jos jokin ominaisuus on realiteetti, niin silloin se on Jumalasta. Otan esimerkiksi järjen. Se on totta, vaikka tiede ei voi koskaan todistaa järkeä olevaksi. Tässä tuli esille heti toinen realiteetin ominaisuus; reaalista ominaisuutta ei voida todistaa tieteellisesti.

Realiteetit ovat niiden kantajille itsestään selvyyksiä; niiden avulla ihminen pystyy kaikkeen muuhun paitsi niiden itsensä todistamiseen. Todistaja ei ole todistettavissa: Järkeä voi käyttää kaiken todisteluun, mutta järkeä itseään ei voi todistaa olemassaolevaksi. Tämä johtuu siitä, että realiteetit ovat ikuisia; ne eivät ole ajallisuuden tapahtumien sivutuotteita, vaan ne yksinkertaisesti vain ovat.

Reaalisen ominaisuuden voimakkuus mitataan sen ajallisella kestävyydelle; mitä pidempään ihminen pystyy pitämään yllä järkeilyä sitä järkevämmäksi hänet havaitaan; Jos ihminen olisi katkoitta järkeilevä, hänen älynsä ei eroaisi Jumalan älystä.

Otetaan seuraavaksi käsittelyyn synkronisiteetti. Ajallisen määritelmänsä mukaan kyseessä on ilmiö, jossa kaksi tai useampi järjellinen ihminen kokee itselleen merkitsevää sattumusta ilman, että sen syyksi voitaisiin havaita yhtään mitään. Synkronisiteetin kokenut havaitsee ilmiön, mutta ei voi sitä selittää, vaikka pitääkin sitä siinä tilanteessa merkitsevänä. Synkronisiteetti on kokemuksellinen ilmiö, mutta johtuen siitä, että ilmiö ei ole ajallisille olennoille pysyvä, vaan ilmenee vain ajoittain, sitä ei pidetä tieteellisesti merkittävänä.

Itse asiassa, synkronisiteetti on yhtä harvinainen ilmiö kuin on järjellinen ajattelukin. Järjellistä ajattelua tavataan vain ajoittain ihmiskunnassa, mutta muutoin sen tilalla on sokea usko uskomuksiin.

Ihmiset eivät pysty uskomaan synkronisiteettiin eivätkä siten kykene muuta kuin hetkellisiin yhteydettömiin yhteyksiin, koska he ovat laittaneet kaiken uskonsa (pyhiin) kirjoituksiinsa. Ja tuota pimeyttä lisää syvästi se, että ihmiset uskovat olevansa järjellisiä vain silloin, kun hokevat kuolleiden ideologiensa/profeettojensa ajatuksia lopullisena totuutenaan.

Tähän väliin täytyy huomauttaa, että järki on ilmiönä olemassa vain silloin, kun ihminen järkeilee. Uskomusten hokeminen tai niiden lukeminen ei vaadi järkeä. Järki on annettu ihmiselle järkeilyä varten, eikä siksi, että sillä on kiva alistaa muita järjettömien uskomusten valtaan. Esimerkiksi; tuhansia vuosia sitten profeettoina pidetyt olivat järkeilijöitä, mutta profeettojen järkeilyn tulosten hokeminen ei vaadi minkäänlaista järkeä.

Jumalaa voi lähestyä vain Jumalan antamilla ominaisuuksilla, kuten järjellä. - Uskomusten hokeminen on varmin tapa erottautua Jumalasta.

Synkronisiteetti on siis ilmiö, jota ei voida selittää, mutta joka siitä huolimatta on ihmisen kokemuksessa tosiasia. Synkronisiteetti ei vaadi jakautunutta persoonallisuutta, vaan se voi ilmiönä ilmentyä vain erilaisten persoonallisuuksien välillä, yhteydettömänä yhteytenä.

Jumalassa hänen kaikki ominaisuudet ovat jatkuvia. Jumala ei voi kokea milloinkaan ominaisuuksien epäjatkuvuutta, katkeilua. Jumala ei nuku eikä usko satuihin.
Koska me tiedetään, että synkronisiteetti on selittämätön ilmiö, joka on ihmiselle yhtä harvinainen kuin järki, ja joka vaatii ilmentyäkseen  erilaisia persoonallisuuksia, niin siitä me  järjellä voidaan huomata, että Jumalan pitää olla olemukseltaan monipersoonainen.

Toisaalta, järki sanoo meille myös sen, ettei Jumala voi olla henkisesti sairas, joten me emme voi älyllisesti pitää Jumalaa jakautuneena persoonana. Meidän on siis älyllisyytemme säilyttääksemme pakko ymmärtää Jumalan olevan enemmän kuin mitä profeetat hänestä tuhansia vuosia sitten järkeilivät. Koska olisi hirveä erehdys uskoa, että ajallisen olennon järki ei mitenkään kehittyisi, vaan lopullinen totuus olisi ilmaistu kaikkien tulevien aikojen ihmisille joskus kivikaudella eläneiden muutaman profeetan taholta.

Kerään tähän mitä ylhäällä on sanottu:
- Reaalinen ominaisuus on ikuisuudesta
- Reaaliset ominaisuudet ovat Jumalan ominaisuuksia
- Jumalaa ei voida todistaa tieteellisesti, joten;
- Jumalan ominaisuuksia ei voida todistaa tieteellisesti.

Jos reaalinen ominaisuus (kuten äly tai syncronisiteetti) voitaisiin todistaa tieteellisesti, silloin Jumala olisi tieteelle alisteinen, eli tiede (ja ihminen) olisi suurempi kuin Jumala.

Edelleen:
1. Koska Jumalan ominaisuudet ovat Jumalassa vailla katkoksia, ja
2. koska synkronisiteetti on Jumalan ominaisuus, ja
3. koska synkronisiteetti vaatii monta eri persoonallisuutta,
niin silloin Jumala on järjellä ajateltuna monta eri persoonallisuutta.

Kolmen  persoonallisen Jumalan välinen jatkuvakestoinen synkronisiteetti-ilmiö saa nuo kolme eri Jumalaa toimimaan kuin yksi Jumala. Jumalien ei tarvitse neuvotella, mitä heidän pitäisi tehdä, koska synkronisteetti saa heidät tekemään samanaikaisesti yhteensopivia tekoja, eli he näkyvät ajallisuuteen ikään kuin olisi vain yksi Jumala

Koska jotkut profeetat ovat menneisyydessä edistyneet järkeilyssä niin paljon, että ovat esittäneet Jumalan olevan kolmiyhteinen Jumala (Isä, Poika ja Henki), niin silloin tässä on selvitetty, että asia todellakin on niin kuin aikansa suurimmat ajattelijat ovat sen muinoin ajatelleet.

Kaikkeudessa vallitsee realiteettien säilymisen laki:
Järkeä ei voi käyttää minkään realiteetin kumoamiseen. Ihminen ei ole järjellinen, jos hän pyrkii selittämään synkronisiteetin olevan ilmiönä harhaa tai jotain epäolevaa. Järki ei voi esimerkiksi julistaa, että jokin ominaisuus olisi peräisin olemattomuudesta ja/tai sattumalta. Sellainen olisi samaa kuin väittää, että kaikkeudessa on olemattomuuteen vievä nielu, johon uppoaa energian lisäksi myös muita tosiolevia.

Järjen käyttäminen vaatii samalla kertaa muidenkin Jumalalta perittyjen ominaisuuksien olevan aktuaalisia. Esimerkiksi järkeily vaatii ihmiseltä rohkeutta; Rohkeus on Jumalan ominaisuus, ja sitä ei voida todistaa tieteellä. Ilman rohkeutta ihminen ei yksinkertaisesti pysty järkeilyyn, vaan vain julistaa kivikaudelta peräisin olevia uskomuksia suuttuen, jos muut eivät usko juuri kuin hän.

Loppusanat:
Jos ihminen ei halua tai uskalla ajatella Jumalan kolminaista luonnetta, niin silloin hän joutuu kieltämään myös synkronisiteetti-ilmiön, ja julistamaan, että se on Saatanan eksytystä.

Sillä synkronisteetti-ilmiö on yhtä vähän ihmisestä kuin ihmisen muutkaan ominaisuudet, joten reaalisen ilmiön kieltäjä joutuisi johdonmukaisesti kieltämään myös järkensä. Mutta, koska reaalisen ominaisuuden kieltäminen ei vaadi johdonmukaisuutta, vaan nimenomaan pelkkää epäloogisuutta, niin siksi Jumalan kolminaisuuden kieltäjät eivät toimi järjellisinä olentoina.

Vapauden kaiho

Minulle on ollut jokseenkin aina selvää, ettei ihmisiä voida työllistää laeilla ja asetuksilla kovinkaan kauaa; ihmisen orjuuttaminen työhön sisältää tuhon siemenen.
Valtiot eivät ole ikuisia; ne syntyvät ja kuolevat -- koska valtioita ei koskaan ole luotu ihmistä varten, vaan rikkaat luovat valtiot vain rahastusta varten.
Rahatyö jakaa ihmisen elämänajan työhön ja vapaa-aikaan. Rikkaiden tyydyttämättömiä tarpeita varten säädetty ja laeilla hallittu työ sairastuttaa ihmisen yksilönä ja yhteiskuntana.

Ihminen voi olla kokonainen -oma itsensä- vain siten, ettei tee eroa työajan ja muun elämiseen kuluvan ajan välillä. Työn liittäminen erottamattomasti ihmisen elämään ei onnistu laieilla ja pelottelulla. Ihminen voi pitää työstään vain silloin, kun hän kokee sen omakseen. Kun ihminen voi käyttää omaa lahjakkuuttaa yhteiskunnassa, niin silloin ihminen ei koe tekemisensä olevan työtä, vaan se on elämää, omaa elämää.

Lakiuskovaiset eivät voi uskoa ihmisluontoon. Lakiuskovaisille olisi kauhistuksien kauhistus, jos meillä kaikilla olisi täysi vapaus tehdä sitä työtä, jota luonnostaan osaamme. Jokainen osaa varmasti tehdä jotakin omasta luonnostaan käsin. Jos joku väittää, ettei joku osaa tehdä luonnostaan työtä, niin silloin väittäjä on väittänyt toista lahjattomaksi. Toisen väittäminen lahjattomaksi on toisen halveksimista, joka on laissa sanktioitu...

Ihmisten työllistäminen lakiin vedoten ja perusturvattomuudella uhkaamalla pakottaa ihmiset toimimaan vastoin luontoaan. Kun ihminen ei koe työtään omakseen, niin hän alkaa oirehtimaan, masentumaan, näykkimään muita ja lopulta sairastuu ja kuolee pois aiheuttaen koko ajan muille enemmän tai vähemmän harmia.
Mutta monet ihmiset on työllistettyjä paapoomaan heitä, joilta valtio on vienyt ainutkertaisen oikeuden toteuttaa omaa itseään. Kukaan ihminen ei ole syntynyt tänne hyysäämään muita, kuluttamaan elämänsä toisten perseiden pyyhkijänä...

Nykyään ihmiset ovat sairaampia kuin koskaan, mieleltään. Hyvin harva ihminen jaksaa työssään ns. eläkeikään asti. Masennus vie.... Syy on juuri siinä, että rikkaat uhkailevat kansaa kaiken aikaa, jotta rikkaat saisivat kansan käymään rikkaita hyödyttävissä töissä. Ihmisten pakonomainen työllistäminen on sama asia kuin heidän orjuuttamisensa; ihmiset ovat nykyaikanakin työn orjia. Ihmiset menevät töihin väkinäisesti ja lähtevät sieltä ikään kuin kuormansa purkaneina.

On myös heitä, joille työ ei ole kuorma; he saavat voimaa työstään. Työssä voimaantuminen on käsittämätöntä kaikille lakiuskovaisille. Kun sanon tässä, että jokainen ihminen voisi kokea työnsä niin mielekkäänä, että he olisivat jopa valmiita tekemään sitä ilmaiseksi, niin sen sanominen saa useimmissa lukijoissa aikaan lähinnä huvittuneisuutta. "Mitä siitäkin tulisi, jos ihmisille ei maksettaisi mitään", he yrittävät ajatella, eivätkä ole itse asiassa ajatelleet mitään. Tästä myöhemmin.

Yhteiskunnasta alkaisi kehittyä täysin terve rauhan yhteiskunta, kun ihmisille annettaisiin vapaus toteuttaa omaa itseään. Jokainen on lahjakas jossakin asiassa, ja jokaisen lahjakkuus on yhteiskunnallista lahjakkuutta.

Kukaan ei voi olla oma itsensä itsekeskeisenä, omahyväisenä ja ahneena. Itsekkyys ja ahneus ovat seurausta rahataloudesta, joka merkitsee ihmisen alistamista rahan "arvoille". Rahasta työtään tekevät eivät voi mitään muuta kuin olla itsekkäitä, koska rahatyötä ei tehdä yhteiskuntaa varten, vaan eloonjäämistaisteluna.
Rikkaiden hallitsemat "yhteiskunnat" pidättävät ihmisiltä oikeuden lahjakkuuteen, ja kun ihminen ei voi toteuttaa lahjakkuuttaan, niin silloin hän on ulkona elämästään, ja kun ihminen on niin sanotusti pihalla siitä, mitä elämä oikeasti on, niin silloin hän taistelee koko ajan oman olemassaolonsa puolesta kaikkia vastaan.
Rahatalous on pelkkää sisällissotaa, missä ihmiselle kaikki ovat vihollisia, hyväksi käytettäviä; rikkaat ovat huoria, heikkouden rakastajia..

Lahjakkuus voi ilmentyä vain silloin, kun ihmisen toiminta hyödyttää aidosti muita. Lahjakkuus ei koskaan vaadi muilta mitään, vaan se on aina lahja muille. Lahjan, lahjakkuuden jakaminen saa ihmisen tuntemaan olevansa tarpeellinen, ja kun ihminen tuntee oman tarpeellisuutensa, niin silloin hän kokee elämänsä olevan erittäin merkityksellinen.
Kun ihminen kokee olevansa merkityksellinen, niin hän ei voi silloin masentua, ei olla onneton; merkityksellinen ihminen ei ole taakka kenellekään.
Merkityksettömyyttä kokeva on taakka yhteiskunnalle jo siksikin, että jonkun pitää olla rahasta psykologi selvitelläkseen merkityksettömyyttä kokevan ihmisen ongelmia...

Lahjakkuuttaan käyttävä ei jaa mitään sellaista, joka olisi peräisin tästä maailmasta. Lahjakkuus ei ole maailmasta, vaan ihminen tuo sen tullessaan, kun syntyy. Lahjakkuuden käyttäminen työhön ei myöskään vaadi muilta mitään voimavaroja, kuten ansiota tai rahataloutta. Lahjakkuuttaan käyttävä ihminen ei tee eroa työn ja vapaa-ajan välillä, koska hän tuntee elävänsä juuri silloin, kun toteuttaa lahjakkuuttaan; omaa itseään.

Jos ihminen ei voi jostain syystä toteuttaa työssään omaa itseään, niin silloin hän ei voi myöskään olla oma itsensä edes vapaa-aikanaan. Lahjakkuuden käyttämättä jättäminen saa ihmisen luulemaan, että vapaa-aika on jotakin erityistä aikaa hänen elämässään. Väärät luulot elämään kuluvasta ajasta pitävät ihmisen tiukasti sidottuna orjatalouteen, eli palkkatyöhön ja palkan kuluttamiseen; muiden työllistämiseen tyhjänpäiväisiin töihin.
Ihminen perustelee ihmesyillä, miksi hänellä on oikeus vapaa-aikaan, kuluttamiseen ja hurvitteluun, jopa laiskotteluun ja siivellä elämiseen. Hänelle ei tule mieleenkään alkaa järkeilemään, mitä elämä voisi oikeasti olla, ja niin miljoonat, miljardit ihmiset joutuvat elämään tämän ainutkertaisen elämänsä kilpaillen ja taistellen ja kokien vain silloin tällöin jotakin häivähdyksiä todellisesta, vapaasta elämästä.

Ihmisessä oleva lahjakkuus saa ihmisen kaipaamaan vapautta, lahjakkuutensa toteuttamista, omana itsenään olemista. Ihminen ei voi olla vapaa, jos hän ei voi olla oma itsensä. Vain lahjakkuuttaan käyttävät ovat vapaita, eikä heidän tarvitse tuntea kaipuuta johonkin, jota heillä ei ole. Jopa aurinkorantaturismin todellinen syy on vapauden kaipuussa, joka on seurausta lahjattomasta elämästä.

Poliitikoiden taustoitus

Kohta poliitikot jäävät kolmenkuukauden palkalliselle kesälomalleen, jonka he ovat itse itselleen säätäneet. Tuskin heidän tarvitsee edes avata tilipussiaan, koska heille juoksee kaikki mahdolliset etuisuudet, joista suurinta osaa yksikään köyhä ei pysty edes kuvittelemaan. Niinpä on hyvä tuoda esille, mikä hallinnossa mättää.

Asunnottomien yön nettisivujen etusivulla oli tässä kevään mittaan kysely, pitäisikö asunto olla ihmisen perusoikeus. 77 oli sitä mieltä, että pitää, viisi vastasi, että ei pidä.

Suomessa eikä missään muuallakaan asunto ei ole ihmisen perusoikeus, jota todistaa esimerkiksi asunnottomuus, -ja vieläkin paremmin se tosiasia, että julkinen valta voi missä tahansa tuomita ihmisen asunnottomaksi niin sanotuilla häätötuomioillaan.

Yllä puheenolevasta kyselystä huomaamme, että viisi 82:sta (n. 4 prosenttia) päättää kaikkien asioista kaikkien etuja vastaan. Koska jos kerta 96 prosenttia kansasta on sitä mieltä, että kaikille kuuluu asunto, niin miksi sitten demokratia ei toimi, eli miksi kaikilla ei ole asuntoa, perusoikeuksia, ihmisarvoa? Tai sitten nuo 96 prosenttia ovat vähän tyhmiä, kun eivät ymmärrä, että häätötuomiot ja asumisen perusoikeus ovat toisensa poissulkevia.

Ilmiselvästi demokratiaa ei ole siellä, missä enemmistön tahto ei ole toteutunut. Voidaan sitten kysyä, keitä ovat nuo neljä prosenttia kansasta? He ovat poliitikkojen taustajoukkoja, jotka rahoittavat poliitikoiden ahneutta; poliitikoille eri riitä palkka eikä kaikki etuisuudet --mukaan lukien ilmainen asunto--, vaan sen lisäksi he tarvitsevat päivittäisin annoksen lahjontaa, jotta julkisen vallan takainen salainen valta ei romahtaisi maailman rauhaan, sillä sotien, väkivallan ja sorron todellinen syy on vallan käyttämä hajota ja hallitse -periaate.

Poliitikot kaikkialla eivät koskaan ole toteuttaneet perustuslakeihin kirjattua ihmisten tasa-arvoa, vaan he jakavat mielivaltaisesti eri ryhmille etuoikeuksia, erivapauksia, joka saa ihmiset taistelemaan olemassaolon taistelua.

Aikomuksenani on alkaa kirjoittaa tänne "profetioita" poliitikoiden päätösten seurauksista. Seuraavassa kirjoituksessa käsittelen poliitikoiden ehdotusta, että nuorille annettaisiin ilmainen joukkoliikenne.

Päättäjiä arvostellaan harmaan talouden sallimisesta