Olen viime vuosina -ja aikoina monesti saanut lukea jopa ns asiantuntijoiden mielipiteinä, miten lapsuus jatkuu nykyään yhä pidempään. Mutta, jostain kumman syystä en voi pitää aikuisina niitä, jotka hilluvat seksistisesti ja käyttäytyvät lähinnä irvileukaisina pelleinä. Pride-viikko yhdessä uskonnollisen oikeassaolemisen, puoluepolitiikan, sananvapauden rajoittamisen ja poliittisen korrektiuden läsnäöolossa sekä monikulttuurisuuden ihannoinnin kanssa totisesti todistaa, että monilla ihmisillä on vaikeuksia lapsuuden lopettamisessa.
Samoin poliitikot, jotka haluavat jatkuvasti alentaa erilaisia lapsuuden suojarajoja (ajokorttti-ikää, äänestysikää jms) ovat totaalisen pihalla siksikin, koska jos asiantuntijat ovat nähneet oikein, että lapsuus jatkuu yhä pidemmälle, niin silloinhan poliitikkojen pitäisi suojata lapsuudesta kärsiviä ihmisiä laittamalla suojaikärajat yhä vanhemmille.
Pitäisi pystyä ymmärtämään se, että mitä lyhyempi lapsuus sitä eläimellisempi ihminen. Ja vastaavasti, että mitä kauemmin ihmisellä keskimäärin kestää oppia aikuisen ihmisen elämäntapa sitä lähempänä ihminen on taivaallista, ajatonta yhteiskuntaa. Pride-porukan kutsuminen aikuisiksi olisi samaa, jos kutsuisi apinoita ihmisiksi.Vanhat sielut ovat harvinaisia.
Olisi kaiken järjen vastaista olettaa,
että eläinperäiselle otukselle
enkelimäisyyden oppiminen olisi
helpompaa kuin pitkä matematiikka!
Ajallisuudessa eläimillä on kiire tulla kypsiksi korkeintaan muutamassa vuodessa, jotta ne voivat jatkaa lajiaan, mutta enkeliksi kehittyvällä olennolla enkelimäisyyden oppiminen ottaa väkisin enemmän aikaa kuin pelkän seksuaalisuuden oppiminen, joka kaiken lisäksi on täysin vaistomaista.
Pride-liike haluaa, että ihmiset voisivat jo vauvaiässä julistaa olevansa joku seksuaalinen olento, joka on tuhoon tuomittu oppi, koska sellainen oppi tuhoaa kaiken sivistyksen.
Esimerkisi Kirjan sivulta 794:
"
Tämä tasa-arvoisuuden ihanne on kuitenkin sivilisaation lapsi, sellaista ei tavata luonnosta. Kulttuuri itsekin osoittaa vastaansanomattomasti ihmisten perinnöllisen eriarvoisuuden siinä, miten perin epätasa-arvoisia ihmisten kulttuuriset kyvyt ovat. Luontaiseksi otaksutun tasa-arvoisuuden äkillinen ja evoluutioon perustumaton toteuttaminen syöksisi sivistyneen ihmisen nopeasti takaisin primitiivisten aikojen karkeisiin tapoihin."
Mielestäni lapsuus on sitä aikaa, kun ihmisen pitää ja hänen on pakko oppia yhteiskunnallisen aikuisuuden normit, kuten itsensä hillintää, ulkosiisteyttä, omaehtoista ajattelua ja jopa itsetuntemusta. Edes itsetuntemusta ei saa jättää lapsuuden jälkeiselle elämälle, koska voisiko yhteiskunta millään muotoa olla kelvollinen asuinsija ihmisyydelle, missä vasta aikuisuutena sattuman varaisesti alettaisiin harrastaa itsensä tutkimista, kun suurin osa ihmisistä ei osaa jättää edes sähköpotkulautoja omille paikoilleen!
Urantiaalinen Sana Pride-viikolle, Kirjan sivulta 1461:
"Jeesus keskusteli kaikkiin kansankerroksiin kuuluvien kaikenlaisten ihmisten kanssa. Ainoa paikka, jossa hän Roomassa ollessaan ei käynyt, oli julkinen kylpylä. Kylpylässä vallinneiden vapaiden sukupuolisuhteiden takia hän kieltäytyi liittymästä ystäviensä seuraan, kun nämä menivät sinne."
Jeesus ei koskaan osallistunut mihinkään mielenosoitukseen.
Alaikäisyyden raja on pelkkä sopimus, joka vaihtelee kulttuurista toiseen; mitä alkeellisempi kulttuuri sen lyhyempi lapsuus, joka johtuu yksinomaan uskonnollisen hallinnon johtajien itsehillinnän puutteesta seurauksena olevista taloudellisista vaikeuksista.
Mutta, jos jo kertaalleen sivistynyt yhteiskunta alkaa pudottamaan aikuisuuden rajaa yhä alemmaksi, niin silloin asiat ovat todella huonosti, sillä sellainen lainsäädäntä todistaa ensisijaisesti päättäjien moraalikadosta.
Kaikkein korkeimmalle päässyt sivilisaatio ei kutsu niitä aikuisiksi, jotka hilluvat omien halujensa vieminä. Normaalissa maailmassa ihminen saavuttaa aikuisuuden vasta kolmenkympin kriisin jälkeen, sillä aikuisuuteen ei kuulu mikään kriisi.
Se tosiasia, että yhä useammat aikuiset masentuvat ja yhä useammat lapset tarvitsevat mielilääkkeitä, todistaa juuri siitä, että suomalainen yhteiskunta on syöksykierteessä kohden kivikautta.
PS.
Mitä monimukaisempi yhteiskunta ja mitä teknisempi se on ja sitä kauemmin ihmiseksi kutsutulla eläimellä kestää oppia, miten siinä tulee käyttäytyä ihmisiksi. Silti kannattaisi alkaa oppiminen omasta itsestä; Kaikkein tärkein oppi on siinä, että osaa laittaa pienimmät asiat järjestykseen, koska silloin myös hermosto on järjestyksessä. Jos et osaa lajitella jätteitäsi tai et osaa edes laittaa jätteitä sekaroskikseen, niin silloin sinä et pysty mihinkään korkeampaankaan toimintoon. Tämä nähdään helposti maailman tilasta; sitä ei ole saanut aikaan mikään muu kuin eläimellisesti toimiva eläin nimeltään ihminen.