torstai 31. heinäkuuta 2008

Suomi sallii

Suomi aikoo sallia poikien mukiloinnin
- ja lasten kurittamisen, koska niitä tapahtuu muutenkin


Tapillisten ihmisten mukilointi aiotaan sallia Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakiehdotusta, jonka mukaan mukilointi olisi hyväksyttävää silloin, kun sen tekee lääkäri jengin toiveesta ja mukiloijan suostumuksella.

Lakia suunnittelevan sosiaali- ja terveysministeriön mukaan joukkion kanta ratkaisisi pienenpien lasten haluttomuuden mukilointiin. Ongelmia varmasti syntyy tilanteissa, joissa joku jengiläinen ei alistuisikaan ryhmäpaineeseen ja vastustaisi lapsen mukilointia. Silloin lääkäri voisi joutua mukiloimaan viran puolesta myös mukilointia vastustavan, jotta mukiloinnissa ei rikottaisi lakia.

Mukilointia tehdään uskonnollisin perustein Suomessa lapualais-, hämäläis- ja stadilaisyhteisöissä. Arvion mukaan vuosittain tehdään noin seitsemänsataaseitsemänkymmentätuhatta mukilointia. Lakiesitys mukiloinnista aiotaan antaa eduskunnalle jo tämän vuoden aikana.

Poliisi tutkii kahta poikien mukilointia

Tällä hetkellä poikien mukiloinnin kohdalla lainsäädäntö on epäselvä. Viranomaisten tietoon tulleet tapaukset menevät poliisitutkintaan. Poliisitutkintaan on päätynyt joitakin mukilointitapauksia. Poliisi tutkii mukilointitapauksia törkeänä pahoinpitelynä.

Tampereen käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2006 hämäläisäidin, joka oli teettänyt pojalleen mukiloinnin. Käräjäoikeus jätti kuitenkin äidin rankaisematta. Hovioikeuden mukaan äiti ei ollut syyllistynyt pahoinpitelyyn. Juttu on nyt käsiteltävänä korkeimmassa oikeudessa.

Parhaillaan Keskusrikospoliisi tutkii kahta mukilointia, jotka on tehty poikamiehille savolais- ja karjalaisperheissä. Molemmat mukiloinnit on tehnyt maakuntaan muualta maasta tullut henkilö, joka ei ole ammatiltaan lääkäri.

Poliisin mukaan ammattitaidottamasti tehdyistä mukiloinneista seurasi komplikaatioita, joiden takia poikamiehet vietiin sairaalahoitoon. Poliisin tutkinnassa olevat tapaukset siirtynevät mappiin syksyn aikana.

Yli puolet nuorista helsinkiläismiehistä saanut nyrkistä
Poikien ympärileikkaukset aiotaan sallia Suomessa
Kansanedustaja saa rikkoa lakia
Poliittinen vastuullisuus

perjantai 18. heinäkuuta 2008

Psykologia uskontona

Uskontoa on kaikki se, jota ihmiset bruukaavat puhua toisistaan. Psykologiaksi kutsutaan oman mielen ja käyttäytymisen tarkastelua. Ero minun ja sinun välillä on merkittävä.
Tämä blogikirjoitus on tarkoitettu kaikkien määriteltyjen ihmisten rohkaisuksi; te olette enemmän kuin määritelmät teistä!


Kaikki varmaan hyväksyvät Jumalan -joka on persoonallisuus- käyttäytymisen selittämisen olevan uskontoa. Jos Jumala antaa meille sadetta, niin on aivan oikein sanoa sateen ja Jumalan yhdistelyn olevan uskontoa. Jos taasen naistenviikolla sataa, niin se ei välttämättä ole taikauskoa, vaan sekin voidaan laittaa uskonnon piikkiin; kaikki toiseuden tekojen selittäminen on ainoastaan vain uskomusta.
Olkoon ihminen miten etevä tiedemies tahansa, niin hän ei voi faktuaalisesti tietää, mikä on toisen tekemän teon motiivi ja miten se motiivi on syntynyt ja minkä historian kautta.

Emme siis voi järjen läsnäolossa väittää jotakin sellaista, että voisimme selittää sekä omaa itseämme että muita psykogialla, samalla funktiolla --silloin ja siinä, kun tiede kieltää uskonnollisuuden. Toisen minuus, toiseus on aina oleva meille jokaiselle vain uskon asia; meidän on vain uskottava, että toisella on tietoinen minuus, jonka kautta toinen tulee ilmi enemmän tai vähemmän arvaamattomana tekijänä.

Ei ole tieteellistä väittää, että tiedemiehelle toisen minuus on fakta ja jopa samanlainen fakta kuin oma minuus. Koska tieteessä ei pystytä todistamaan toiseutta minuudeksi, niin silloin sen todistamattomuuden pitää saada aikaan sekin, että toiseuden tutkimusta ei kutsuta psykologiaksi, vaan vain uskonnoksi; uskotaan, että...

Jumala on näkymätön, mutta hänen tekonsa ovat näkyväisyyttä. Ihminen taasen nähdään tekemässä tekoja, mutta ihmisen motiivien kehittymishistoriaa ei voida tuntea eikä ihmisen ominaisuuksien summaa voida tietää. Voimme myös nähdä maailmassa asioita, joiden uskomme olevan ihmisten tekemiä, mutta me emme voi psykologisoida niitä ihmisiä kaikkien niiden jälkien kautta, joita he ovat itsestään jättäneet.

Arkeologinen tutkimus voi antaa meille vain uskomuksia esi-isiemme motiiveista ja minuuden rakenteesta.
Jos toisaalta väitämme, että meidän oman aikalaisten toisissa oleva minuus on enemmän kuin uskomusta, niin olemme vain ekstrapoloineet oman minuutemme toiseuteen; se ei ole sama asia kuin nähdä ja tuntea toinen omana itsenään ja selittää hänen tekonsa oman itsensä motiiveilla; Toinen voi rakentaa talon täysin eri motiivista kuin itse, joten lopputuloksesta ei voi tietää, mitä toinen on --ja onko mitään toista!

Entäpä, jos me kaikki olemmekin vain yhden olennon mielen lonkeroita? Silloin me olisimme tilanteessa, jossa toiseus on oikeesti vain uskomusta ja vain oma minuus olisi reaalista! Eikö olisi viisasta antaa jo nyt mahdollisimman suuri tila sille, miltä ihminen tulee näyttämään kaukaisessa tulevaisuudessa? Yhdentyminen, globalisatio tuskin onnistuisi olemaan edes lähtökuopissa, jos ihmiset eivät jo nyt olisi yksilön mieltä suuremman mielen tasolla yhtä.

Jos siis tiede olisi oikeassa, että toiseus on fakta, niin silloinhan se merkitsisi sitä, että meillä ei olisi mitään mahdollisuuksia edes ajatella globaalistumista, puhumattakaan, että voisimme tuntea empatiaa ja sympatiseerata muita.

Jos taasen toiseus ei olekaan totta, niin silloin muiden psykologisoiminen ei voi olla tieteellistä, koska muumielisyys on silloin vain uskomusta, joka ei koskaan voi toteutua, koska ei ole mitään muuta.

Uskonnon kieltäminen tieteestä onm johtanut siihen, että ihmisiä pidetään toisistaan täysin erillisinä ja faktuaalisina yksilöinä, joita voidaan tutkia samalla metodilla kuin itseäkin. Uskonnon sulkeminen pois tieteestä on johtanut siihen, että psykologit uskovat sokeasti kaiken, mitä toinen sanoo, ja pitävät toisen sanomisia toiseuden tyhjentävänä; että toinen ei voi olla mitään muuta tai enenmmän kuin mitä psykologia toisesta on sanonut ja nähnyt.

Jos tieteessä ihmistä pidettäisiin suurenpana kuin hänestä sanotaan, niin silloinhan se olisi uskonnon tuomista tieteeseen, mutta koska tiedemiehet ovat ilman mitään tieteellisyyttä päättäneet, ettei ole tieteellistä esittää mitään uskonomaisesti, niin siksi tieteellinen näkemys ihmisestä on sokeaa uskonnollisuutta. Tiedemiehet ovat ampuneet itseään jalkaa julistaessaan uskonnon pannaan, koska nyt he eivät voi uskoa olevansa mitään muuta kuin mitä tiede on ihmisestä sanonut.

Uskonnon kieltäminen on johtanut tieteelliseen salailuun: kun ns. tieteellinen psykologia on määrittänyt toisen, niin sen jälkeen se määrittely on salattava toiselta, koska psykologit uskovat, että se on lopullinen ja ainoa totuus toisesta --joka tietysti järkyttäisi toista, jos hän uskoo myös, että hän ei ole muuta kuin mitä paperissa lukee.

Tässä kuitenkin lukee niin, että kaikki psykologiset lausunnot ovat uskonnollista kirjoittelua:
Aivan samoin kuin Raamattu tai Koraani ei ole tyhjentävä selitys Jumalasta, niin myöskään mikään määrä psykologiaa ei voi koskaan kuvata oikein ja tyhjentävästi toista.

Kuitenkin, uskovaiset ovat ehdottomasti sitä mieltä, että heidän pyhät kirjansa ovat yhtä kuin Jumala -Jumalan sana- eikä Jumala ole koskaan eikä missään puhunut mitään muuta
-- joka on yksi yhteen sen kanssa, kun psykologit ovat ehdoitta sitä mieltä, että toinen on olennaisesti juuri sitä, millainen lausunto hänestä on kirjoitettu ja salattu, eikä ihminen ole mitään muuta kuin psykologit uskovat --psykologi ei voi peruuttaa lausuntoaan.
Psykologit uskovat, että heidän lausunnoissaan on sanottu toisesta kaikki olennainen, ja siksi he ovat palkkansa arvoisia, mutta tosin palkkakuopassa.


Jos nimittäin ihminen olisi enemmän kuin psykologien lausunto, niin silloinhan ei olisi mitään järkeä salata psykologien ja psykiatrien lausuntoja, koska ihminen olisi aina suurempi ja ulottuisi kaikkien määrittelyjen ulkopuolelle. Mutta juuri ihmisten virallisten määrittelyjen salailu todistaa, että ihmiskunnalta on todellakin jotakin olennaista hukassa; se on toiseuden olemuksen uskonomaisuus --meillä on vain uskomus, että toinen on meistä erillinen, muumielinen.

Tiede on tehnyt kolossaaalisen erheen sulkiessaan uskonnon tieteestä, joka on samaa kuin väittää, että tieteen jokainen askel on vailla mitään uskoa ja perustuu vain faktoille. Nimenmomaan uskonnon ja tieteen yhteinen näkemys antaisi ihmisille syvyyttä ihmisen tuntemiselle. Uskontoa ei pidä jättää toisille, eikä pidä luulla, että uskovainen voisi nähdä oikean perspektiivin todellisuudesta ilman omakohtaista tieteellistä asennetta.

Ei ole mitään toista; me kaikki olemme yhtä ja samaa olemusta, joten siksi toiseutta ei voi koskaan tutkia tieteellisesti; Toiseus ja sen kaikenlaisen ilmentymisen tutkiminen on uskontoa.

Jumalan karvat

Tuli tässä mieleen muuan outokainen; Teräsmiehen tukkaa kuulemma ei voi leikata muuta kuin kryptoniitista taotuilla saksilla. Toisaalla meillä on kuulemma taivaassa Ukko, jolla on myös kuulemma tukkaa ja sukupuolista karvoitusta, kuten parta. Vähän outo kysymys, mutta onkohan Ukko koskaan leikannut partaansa, ja jos on, niin mihin hän karvansa laittaa?

Tavallisia Vastauksia:
MuroBBS: Miten vahva on Teräsmies

Oikea Vastaus:
Jumala on palkannut Teräsmiehen Jumalan parran leikkaajaksi.
Teräsmies puristaa Jumalan partakarvat nyrkissään ultimatoneiksi, jotta ne eivät täyttäisi koko kaikkeutta. Olemme siis parran pärinää, koska muutoin joutuisimme elämään Ukon partakarvoissa kuin kirput turkissa.
Google Translation:
He has hired Teräsmiehen God's beard editor.
Superman pinches of God partakarvat fist ultimatoneiksi, so that they do not satisfy the entire kaikkeutta. We are, therefore, beard pärinää, because otherwise we would live in Ukon partakarvoissa than fleas turkey.

lauantai 12. heinäkuuta 2008

Peseytyminen

Tänään on erinomainen hetki kertoa peseytymisestä. Peseytyminen on propagandaa; Jalon ihmisen tunnusmerkki on, ettei hän tarvitse peseytymistä, -- korkeintaan riittää, että jalkaterät, kämmenet ja pää pestään pari kertaa kuukaudessa, mutta niitäkään ei tarvitsisi pestä hygienian tähden tai haisemisen ehkäisemiseksi.

Joskus -60 ja -70 -lukujen taitteessa naureskelin Intiasta kuuluvalle uutiselle, miten joku guru ei ollut pessyt itseään vuosiin. Silloin sitä uskoi siihen propagandaan, että ihminen alkaa haista tai ainakin lemuta, jos ei pese ja hinkaa itteään pari kertaa viikossa.

Kun sitten pääsin -en joutunut- irti normatiivisesta yhteiskunnasta, niin huomasin jossakin vaiheessa, miten peseytymisvälini alkoivat muutaman metsässä olovuoden jälkeen kasvaa.
Ensialkuun yritin sinnikkäästi pitää kiinni siitä uskomuksesta, että minun pitää peseytyä ainakin pari kertaa viikossa. Koska Kivilinnassa ei ollut pesupaikkaa, niin kiertelin kauppojen -, palvelukeskusten -ja yliopiston vessoja, joissa suihkutin itseni. Se sellainen ei tuntunut minusta lainkaan oikealta, joten pikku hiljaa vessoissa suihkuttaminen vähentyi ja peseytymättömyysjaksoni pitenivät.

Jossakin vaiheessa huomasin sitten, että vaikka tein erittäin kovaa fyysistä työtä jopa 30-asteen helteellä, niin en haissut lainkaan. Koska olen ajatellut elää älyllistä elämää, niin se tuli vain ikään kuin itsestään kelattua, että ihmiset peseytyvät lähinnä ehkäistääkseen lemuamista. Niinpä minulta tippui välittömästi yksi peseytymistarpeen syy pois.

Toisaalta olin siinä vaiheessa jo kokenut dyykkaaja, joten tiesin, että ei se roskiksista dyykattu ruokakaan ihmistä tapa, niinpä pystyin syömään bioastioista dyykattua ruokaa pesemättömin käsin. Tässä oli jo kaksi syytä, joilla ihmiset perustelevat jatkuvan hinkaamisen, joten koska olin itse todennut ne syyt pelkästään uskomuksiksi, niin jäljellä oli vain rituaalipeseytyminen:

Koska en pitänyt planeetta likaisena, niin ajattelin, että maan tomu on vähintään yhtä pyhää kuin minäkin, joten siksi minun ei tarvinnut peseytyä uskonomaisen rituaalin tähdenkään -olin vapaa!

Peseytyminen on muodostunut ihmisille uskonnoksi. Ihmiset eivät uskalla ajatella peseytymisen syitä uudella tavalla tai edes tieteellisesti. Ihmiset julistavat puhtausintoilullaan tämän kauniin planeettamme likaiseksi planeetaksi edes pysähtymättä hetkeksikään ajattelemaan, mitä se merkitsee älylliselle ihmisyydelle, terveydelle ja luonnolle.

Lasten vanhemmista on tullut hysteerisiä puhtauden valvojia, jotka uskovat, että kun vähän tummunut banaani heitetään desinfioituun roskalaatikkoon, niin se on sinä siunaamana muuntunut jollakin ihmeen alkemistisellä reaktiolla jätteeksi, johon lapsilla ei ole lupa koskea. Miten monta kertaa olenkaan nähnyt vanhempien hysteerisenä huutavan lapsilleen, jos lapsi edes koskettaa jätesatiaa tai työntää paljaan sormensa maahan. Tuollaiset vanhemmat pitävät leipääkin jätteenä, jos se on tipahtanut lapsen kädestä puhtaaksi hingatulle lattialle.

Niinpä en odotakaan keltään mitään ymmärrystä tälle ilmoitukselleni, että nyt elokuun lopussa tulee kuusi vuotta kun olen viimeksi käynyt suihkussa. Sekin on varmasti täysin käsittämätöntä, että olen syönyt pesemättömin käsin roskiksista dyykkaamani ruokaa, koska puhtaisintoilijoiden prapagandan mukaan ihminen kuolee, jos hän ei pese itseään vähintään kerran päivässä.

Kerroin tämän asian pariinkin kertaan Tiede.fi:n keskustelufoorumissa, joten tiedän täysin hyvin, mitä lukijat tästä ajattelevat, sillä tuon mainitun foorumin keskustelijoiden olettaisi olevan asenteeltaan tieteellisiä, eli ennakkoluulottomia, mutta siitä huolimatta kohtasin ja kohtaan edelleen jopa tiedemiesten taholta täydellistä tietämättömyyttä ihmisenä olon ihanuutta kohtaan, ja ajattelun pimeyttä kaikkea sellaista kohtaan, joka uhkaa omia uskomuksia.

En kuitenkaan kehota ketään muuttamaan radikaalisti peseytymistottumuksiaan. Saunaa, viinaa, tervaa tai saippuaa saa toki myös käyttää, jos se on ollut tapana. Älkää siis kokeilko kotona peseytymättömyyttä, koska ihmisen lemuun liittyy monia sellaisia asioita, joilla ei ole mitään tekemistä kehon pesemisen kanssa -- Varmasti ihminen alkaa haista, jos hän vain yrittää testata tätä pesujuttua, tai tekee sen muuten vain luonnosta erillisenä, nöyrtymättömin mielin. Lemun alkulähde on ihmisen likainen mieli.

HS: Professori: Maan tonkiminen vähentää allergiaa
Tiede.fi: Tieteen evoluutio; keskustelua pesemisestä 2005

keskiviikko 9. heinäkuuta 2008

Wired humankind

Poliitikkojen pelko alkaa lähennellä jo täyttä hysteriaa. Hysterian johtama ihmiskunta joutuu huomaamattaan prosessiteknologian orjaksi ja osaksi. Mitä enemmän poliitikot pelkäävät sitä enemmän heille tulee pelättävää.
Ihmiset eivät luonnostaan ala terroristeiksi, eikä terrorismille olisi tilaa, jos johtajat olisivat rohkeita. Terrorismi, väkivalta ja sodat johtuvat siitä, että jonkun pitää toteuttaa ne poliitikoiden pelot ja kauhukuvat, joita johtajat maalaavat.


Keväällä oli pieni uutinen tiedelehdissä, miten aseteollisuus on onnistunut luomaan säteilyyn perustuvan aseen, jolla ihmiset saadaan kuulemaan ääniä. Kun nämä nykyiset tekniikat ihmisten valvomikseksi on otettu täyteen käyttöön, niin siitä on enää pieni askel lähettää säteilyä, jolla ihmiset saadaan kuulemaan mukavia ääniä --jos he ovat tottelevaisia, eli aivottomia.

Pienin askelin ihmiskunta tuhoaa ihmisen sisältä päin, koska poliittiset ja sotilaalliset johtajat eivät pysty elämään vaatimatonta elämää. Johtajien kyltymätön ahneus saa aikaan juuri sen, että kaikki uusi teknologia otetaan ihmisten valvomiseksi tai ihmisten tappamiseksi.
Pelkoa ei voi poistaa valvontaa lisäämällä, vaan valvonnan lisääminen saa ihmiset pelkäämään entistä enemmän. Valvontakoneistoa tarvitaan vain siellä, missä on pelkuruutta. Mitä enemmän ihmiset saadaan pelkäämään sitä helpommin he suostuvat valvottaviksi.

USA:ssa otettiin muutama vuosi sitten käyttöön TASERit, etälamauttimet. Nyt sähkölamauttimesta on kehitetty ranneke-versio, joka laitetaan jokaisen lentomatkustajan ranteeseen. Kelle tahansa matkustajalle voidaan vastaisuudessa antaa lamauttavia sähköiskuja lähes mistä tahansa syystä. Tietysti niiden käyttöönottoa nyt perustellaan terrorismin vastaisella taistelulla, mutta pikkuisin askelin niitä aletaan käyttää ihan tavallisia ihmisiä vastaan; jos esim joku matkustaja on hieman puheliaampi, niin siihen ei auta muu kuin antaa parikymmentätuhatta volttia ranteeseen, niin johan lentoemot hymyilevät, että siitäs sait.

Mikrosiruja on jo vuosia asennettu kotieläimiin. Joissakin maissa sirun asentaminen on jo pakollista. Ja rikkaat, jotka pelkäävät hysteerisesti rahojensa puolesta ovat alkaneet asennuttaa käteensä mikrosiruja, joilla he voivat kättään heilauttamalla maksaa kaljansa ja muut älyttömät ostoksensa.
Kun sitten rikkaat poliitikotkin alkavat laajemmassa mitassa ottamaan mikrosirun käteensä, niin siitä ei enää suurtakaan askelta lakiin, jolla velvoitetaan kaikki ihmiset ottamaan siru käteensä.

Mihinkähän maailman kolkaan jää pieni joukko ihmisiä elämään vapaina rikkaiden luomasta teknologian orjuusta? Lappiin, Tiibetiin vai Tulimaalle? Tietysti ihmiskunnan keskusvalvomon työntekijät ovat vapaita rannekelamauttimesta ja mikrosiruista, mutta he ovat mieleltään orjuutettuja. Orjiin sidottu köysi tai WLan toisesta päästään yhtä lujasti kiinni johtajissa. Onneksi johtajat tulevat hulluiksi joutuessaan katselemaan valvomon monitoreista, mitä luuloteltua vilunkia alamaiset kaiken aikaan tekevätkään.

Matrix tulee, oletko valmis?
VeriChip corp
Varo666siru
666 Soon
MuroBBS; 666-siru
Terveystieto/siru
Digitoday; Lamautusrannekkeita...
Aamulehti; Poliisi haluaa sormenjäljet...
The Observer; Millions of children to be fingerprinted
Ray gun puts voices in your head

maanantai 7. heinäkuuta 2008

Turhuuden markkinat

Insinöörien koulutukseen pitäisi kuulua myös taloudellisen ajattelun -maalaisjärjen- opettaminen; näköjään insinöörit eivät itse pysty ajattelemaan taloudellisesti.
Otetaan esimerkkinä vaikkapa näitten nykyisten kertakäyttömuovipullojen pohjan rakenne.

Mitä järkeä on tehdä semmoisia pulloja, jotka juuri ja juuri pysyvät pystyssä, --jos alusta on sattuu olemaan riittävän hyvä? Onko se osoitus tehotaloudesta, että vaaditaan ihmisiä kuluttamaan miljoonia työtunteja jatkuvaan pullojen pystyyn nosteluun? Ikään kuin markkinavoimille tärkeintä ei olekaan tuottava työ, vaan vain nappien edestakainen siirtely!

Ihminen varmaan voisi ja haluaisi toteuttaa itseään korkeamminkin arvoin kuin nostella pystyyn "viisaiden" insinöörien kehittämiä muovipulloja. Mutta mitä voikaan odottaa sellaiselta aikakaudelta, jonka älymystö ei lainkaan pysty ajattelemaan työn laatua, vaan vain määrää, koska tuo älymystö on himoriippuvainen määrän määräämättömyydestä.

Poliitikkomoottorilla toimiva markkinatalous ei halua edes ajatella, että tehtaille ja yrityksille pitäisi asettaa arvo- ja laatuvaatimuksia, koska politikoille on tärkeintä matalapalkkatyöllistäminen, eikä siihen sovi tuotteiden käytettävyyden arviointi ja rajaaminen.
Tuollaiset pullon pohjat ovat tehty tahallaan rikkinäisiksi; ehjä pullo pysyy hyvin pystyssä. Mitään laadullista eroa ei ole pullonrikkojilla ja insinööreillä, jotka tekevät tahallaan epäkäytännöllisiä pulloja, pulloja, joiden pohja on tehtaalla jo valmiiksi rikottu, jotta insinöörit voisivat kehuskella, miten he ovat parempia kuin maalaisjärkiset...
Kaikkialla muuallakin huomataan, miten onttoa on yhteiskuntien kutsuminen tehotalouksiksi. Mitään järin tehokasta ei ole siinä, että ihmisille teetetään täysin turhia töitä, kuten siivoamista, toisten jälkien siivoamista. Talous on oikeasti tehokas vain silloin, kun ihminen ei tuota toisille alempiarvoista työtä, kuten siivoamista tai pullojen pystyyn nostelua.

Poliitikoillakin ja muilla juhlijoilla olisi varmasti aikaa siivota itse omat jätöksensä, eikä vaatia maailmaan ihmisiä, joille älymystö on kaavaillut elämän halpatyövoiman osan; krääsän tuottajina, turhuuksien tekemisen.

Voidaan myös ajatella sitäkin, että tehotaloudessa yritystilat, tehtaat, koulut ja virastot olisivat samalla myös asuntoja, jolloin esim tehdastilat, virastot, koulut, liikuntatilat, yrityshuoneistot ja muut semmoiset eivät kuluttaisi turhaan lämpöä ja maapinta-alaa.

Tässä oli lehdessä hiljattain puhetta siitä, miten suomalaisten hinku kesämökkeilyyn vaatii kaksinkertaisen rakennuskannan! Mutta kun otetaan huomioon kaikki rakennukset, niin siitä voidaan laskea, että Suomessa on valmiiksi rakennuskantaa 20miljoonalle. Suomi siis kuluttaa ainakin nelinkertaisen määrän energiaa; 75 prosenttia energiasta menee täysin hukkaan, tyhjien tilojen lämmittämiseen, tyhjien tilojen rakentamiseen ja samalla niiden vaatimat maapohjat ja niiden väliset liikenneväylät ovat poissa biologiselta elämältä. Tätä tällaista meininkiä insinöörit, poliitikot ja muu älymystö kutsuu tehotaloudeksi.
Suomalainen elämäntapa perustuu kolmoisoiselämään:
pakolliseen työelämään, epätyydyttävään arkielämään työajan ja merkityksettömän unen välillä sekä pakoyrityksiin lomilla ja viikonloppuina.
HS, Pääkirjoitus 20.6.-08:
Meillä ei ole varaa rakentaa ja ylläpitää tupla-Suomea

perjantai 4. heinäkuuta 2008

Traditionaalinen Asuntojono

Kunnat pyytävät romanipäälliköiltä lausuntoa, keitä saa asuttaa ja keitä ei. Kunnat pyrkivät aktiivisesti estämään romaneilta sivistyksen ja älyllisen elämän, jotta romanit edelleen voisivat elää perinteistä elämäänsä.

Kyse lienee samasta asiasta, missä hyväosaiset sanelevat päättäjile, missä vain huono-osaiset saavat asua. Hyväosaisten ei itse tarvitse kehittyä henkisesti, eli hyväosaiset pyrkivät kaikin tavoin estämään haasteiden pääsyn elämäänsä, jota toki huono-osaisten näkeminen heille aiheuttaisi. Niinpä hyväosaiset ovat päättäneet, että kun vain huono-osaisille ei anneta asumisen mahdollisuutta, niin huono-osaisuus on sillä ratkaistu.

Samoin myös romanit luulevat, että kun vain heillä ei ole elämässään mitään haasteellisuutta, niin kaikki on hyvin, kun ei tarvitse lainkaan ajatella ja olla osallinen erilaisuudesta, jota ajatteleminen omin aivoin aiheuttaa. Ja julkinen valta pyrkii kaikin tavoin tukemaan sitä, ettei ihmisillä olisi sosiaalisia haasteita ja erilaisuutta ympärillään.

Julkinen valta kuuntelee herkällä korvalla hyväosaisten romanien ja valtaväestön rikkaiden toiveita. Julkinen valta pitää yllä luokkayhteiskuntaa. Myöskin romaneilla on omat luokkansa, missä romanien hyväosaisille on annettu saneluvalta, mitä romanien paarialuokkaan kuuluville on sallittua ja missä vain niillä on lupa asua.

Tälläisessa luokkayhteiskuntaa ylläpitävässä asiainhoidossa on kyse siitä, että ihmisten ennakkoluuloisuutta vain vahvistetaan, eikä siitä päästä irti muuten kuin sukupolvien vaihtumisen kautta; Yhteiskunta ei voi saada aikaan asennemuutosta, koska asenteet vaikuttavat päätösten teon taustalla huolimatta siitä, miten yleviä preiaatteita perustuslakiin on kirjattu. Niinpä aikuisten asenne ei tule muuttumaan, vaan se menee hautaan ihmisen mukana. Muutosta tapahtuu vain siten, että lapset eivät aikuisten toiveista huolimatta kasva täysin isiensä saappaisiin.

Romanit eivät kaiketikaan tiedosta sitä, että heillä ei ole enää niitä perinteitä, joita mustalaisilla oli vaikkapa 50 vuotta sitten. Tuo perinteen hidas muuntuminen ei ole romanien aikaväestön aikaansaannosta paitsi siinä mielessä, että kun aikuinen romani kuolee, niin hänen mukanaan häviää osa perinnettä, jolloin lapsissa oleva vapaus saa enemmän tilaa.

Minun puolesta romanit saavat edelleen uskoa olevansa muita ja muita romaneja parempia, koska tiedän, että tuollaiset uskomukset häviävät maailmasta sitä mukaan, kun niihin uskovat kuolevat. Hallitsijat eivät pysty hallitsemaan haudasta.

Toisaalta hallitsijoiden ei pitäisi teeskennellä olevan oikeamielisiä, vaan heidän pitäisi selvästi kirjata lakiin, että huonosti käyttäytyville kuuluu huonoimmat asuinalueet. Kun syrjintä ja rikkaiden suosiminen olisi lakiin kirjattu, niin se avaisi valtavasti uusia mahdollisuuksia auttaa huono-osaisia, kuten prostituution laillistaminen Uudessa Seelanissa osoittaa.

On ihan pöhköä yrittää piilotella selviä faktoja, jota esim rikkaiden suosiminen julkisessa hallinnossa on, jota todistaa yksinkertaisesti se, että poliitikot katsovat kuuluvansa rikkaisiin --josta seuraa juuri se hallinnon epäkohta, että julkinen valta kuuntelee mielellään yhteiskunnan ja väestöryhmien yläluokkalaisia.

Mustalaisten pomoilla ei ole mitään oikeudellista vastuuta eikä velvoitteita --eikä myöskään niille kansalaisille seuraa lain puolelta mitään sanktiota, jotka estävät huono-osaisilta asumisoikeuden. Ainoa seuraamus tuollaisesta syrjinnästä on ihmisen älyllisen tason lasku ja henkisen kasvun mahdottomuus. Mutta älyllisesti laiskat; yhtenäisyyteen pyrkivät, erilaisuutta pelkäävät ihmiset eivät koskaan olekaan huolestuneita älyllisestä tasostaan tai sen kehittämisestä, joten siksi hyväosaiset kaikissa väestöryhmissä vähät välittävät moraalisista seikoista ja perustuslakiin kirjatuista ihmisarvoista.

Iltalehti: Romaneiden asuttamisessa käytössä lainvastainen järjestelmä
HS: Asuntojonoissa syrjitään romaneja romanien toivomuksesta
YLE: Asuntojonoissa syrjitään romanien toivomuksesta