Ajan taju ja wormholes

Tänään on hieno hetki olla vähän aikaa kosmisissa korkeuksissa, jotta paluu Maan pinnalle antaisi meille paremman käsityksen meneillään oleviin palkkaneuvotteluihin, joihin palaan tuonnenpana. Puhe on tiedemiesten ideologisista väitteistä, miten kosmos makaa.

Kuten tunnettua, niin tiedemiehet pitävät aikamatkustusta tieteellisesti soveliaana tutkimuskohteena, joka merkitsee sitä, että tiedemiesten mukaan kaikki tällaiset puheenvuorot ovat epätieteellisiä, koska näissä todistetaan, miten tiedemiesten oletukset kosmoksesta perustuvat yksinomaan tiedemiesten epätieteelliseen, eli "filosofisiin" näkemyksiin, eikä suinkaan siihen, mikä vain kuuluisi tieteelle.

Tieteeseen ei tule ottaa mitään epäreaalista, epäloogista, kuten sattumaa ja olemattomuutta. Tiedemiehen tulee kaikessa pyrkiä etsimään ainoastaan älyllisiä selityksiä, eikä mitään saa selittää sattumalla, koska sattuma ei ole tieteellinen selittäjä, eikä se siten voi kuulua tieteen piiriin. Sattumaa ei voi selittää älyllä.

Viereisessä kuvassa on "tieteellinen" kuva insinöörien luomasta, tiedemiesten oletuksiin perutuvasta madonreiästä, jonka kautta "tieteen" mukaan pystytään matkustamaan menneisyyteen. Alla on seitsemän muuta linkkiä kuviin olemattomuuden tieteellistämisestä:
Wormhole 1 | Wormhole 2 | Wormhole 3 | Wormhole 4 | Wormhole 5 | Wormhole 6 | Wormhole 7

Kysymys kuuluu yksinkertaisesti, miten tiedemies voi luottaa siihen, että madonreikä todella on mahdollista viedä olemattomuuden kautta --koska tieteen mukaan vain avaruus on olemassa ja kaikki, mitä on, on vain avaruudessa, joka on syntynyt olemattomuuteen olemattomasta pisteestä, jolle tiedemiehet ovat antaneet nimeksi singulariteetti, jotta tiedemiesten ei tarvitse suomeksi sanoa sanaa olemattomuus, vaan he voivat pettää itseään kutsumalla sitä singulariteetiksi.

En mitenkään vastusta tiedettä, mutta olen ehdoitta sitä mieltä, että jos tiedemies alkaa puhumaan perimmäisistä asioista, niin hän ei voi älyllisesti auktorisoida julistamiaan mukatotuuksiaan tieteellisinä totuuksina. Jokainen ihminen on tasan yhtä lähellä perimmäistä todellisuutta, eikä kukaan voi olla järjen valossa muille perimmäisen todellisuuden puolesta puhuja, välittäjä.

Ihmisessä oleva äly ja itsetietoisuus eivät ole evolutiivisesti selitettävissä ja palautettavissa johonkin sellaiseen, josta äly ja tietoisuus puuttuu. Jo pelkästään se seikka, että ihminen tiedostaa evoluution, syntymän, kuoleman, avaruuden ja kaikkeuden ja kun ihminen omaa kielessään käsitteitä, kuten perimmäinen, absoluuttinen, ikuinen ja infiniittinen, todistaa kiistattomasti, että ihminen ei ole ihmisyyden sisältä evolutiivinen, vaan on osa kaikkeuden perusolemusta.

Olisi mieletöntä väittää, että pelkästään evolutiivinen olento omaisi tietoisuuden evoluutiosta. Se, että ihminen katselee evoluutiota, on kiistaton todiste siitä, että ihminen on asetettu maailmaan jotakin korkeampaa tarkoitusta varten kuin vain kehittyä kohden ikuista häviämistä, kuten ateistitiedemiehet haluavat uskotella.

Kun siis tiedemiehet rakentelevat korviensa väliin kuvia olemattomuudessa vipeltävistä madonrei'istä, niin se yksin jo todistaa, että tiedemiehen äly ei pysy maallisen evoluution tahdissa, vaan on ollut satoja tuhansia vuosia irti evoluutiosta, jota todistaa ensimmäisten ihmisten keksinnöt, kuten tuli ja pyörä.

Tuollaiset mukatieteelliset kuvaukset U-muotoisista avaruuksista, joiden välissä olevaan ei-avaruuteen (olemattomuuteen) insinöörien olisi muka mahdollista venyttää madonreikä ovat hyödyllisiä tieteelliselle ajattelulle vain siinä määrin, että ne todistavat sellaiseen ajatteluun pystyvän älyn olevan perusluonteeltaan ikuista ja ajatonta.

Jotta edelleen olisimme todellisuudessa, niin kehotan lukijoita yllä olevan lisäksi pohtimaan ateistisen tieteen väitteitä siitä, että tuollaisten madonreikien kautta ihmisen olisi muka mahdollisuus mennä menneisyyteen. Jumalattoman, älyttömyyksiä todistelevan tieteen mukaan menneisyys pysyy sellaisenaan, staattisesti olemassa, eli kun jokin aine on lähettänyt fotoneita itsestään, ja kun fotonien mukana tuleva kuva saapuu ateistin silmiin, niin ateistisen ajattelun mukaan hänellä olisi ateistisen tieteen teorioiden mukaan mahdollisuus päästä siihen hetkeen menneisyyteen, jolloin se kuva ei ollut vielä lähtenytkään.

Mitä järkeä on kuvitella menneisyyteen ylipäätään jotakin? Eikös kaiken ajan, avaruuden ja energian (aineen) pitänyt olla olemassa vain tässä hetkessä, joka kehittyy evoluutiona johonkin -korkeampaan, josta todistena emergenssi?

Viereisessä kuvassa ateistisen tieteen evoluution ylittävä idea näkyy paremmin. Siinä Vegasta on lähtenyt valoa 26vv sitten. Mutta ateististieteellisen teorian mukaan tiedemies pääsee Vegaan madonreikää pitkin ennen kuin se valo oli sieltä saapunut Maahan.

Vitsi on siinä, että ateistinen tiede luulee, että Vegassa ei ole tapahtunut muutosta 26 vuoteen, josta siis syntyy sellaisiakin kuin ns. kaksosparadoksi. Koska tieteen mukaan mikään ei voi liikkua valoa nopeammin, joten jotta tuo ateistisen tieteen perusoletus ei menisi rikki, niin siksi olemattomuudessa vipeltävän madonreiän kautta liikkuva pääsee menneisyyteen ilman, että ateistisen tieteen tarvitsee muuttaa niitä perusteitaan, joiden avulla tiedemiehet petkuttavat itseään.
LAINAUS:

Neropatit kehittelevät suurimmat virherakennelmat
- Hyvin älykkäät ihmiset tekevät koko ajan loistavia argumentteja todella typeristä perusoletuksista käsin. Kun jo lähtökohdissa on jokin pielessä, koko sen päälle rakentuva vakuuttuneisuus perustuu lähinnä retoriseen lumoavuuteen, Tapio Puolimatka kuvailee.
- Älykkäät ihmiset pystyvät sellaiseen itsepetokseen johon yksinkertainen ihminen ei yllä. Älykäs pystyy kehittämään sellaisen harhan, ettei enää itsekään pysty epäilemään sitä.

En kuitenkaan kutsuisi sellaisia hyvin älykkäiksi, jotka tahtovat palauttaa älyn älyttömyyksiin. Tiedemiehet ovat vain rakastuneet jumalattomuuteensa, ja siksi he luulevat, että kun vain he pukevat jumalattomat oletuksensa tieteen kaapuun, niin se todistaa heille, että jumalattomuus on todistettu, ja että tiedemiehen äly on peräisin älyttömyydestä.

Nyt voidaan sitten kohta puoliin kertoa lisää rikkaiden yhtä älykkäistä perusteista kuin mitä "hyvin älykkäät" tiedemiehet esittävät... Sitä odottaessa on hyvä kerrata Todellisten arvojen mittapuuta ...

PANEELIKESKUSTELU EDUSKUNNASSA

Esteitä luovan, itsetarkoituksellisen, omahyväisen ja laajentuvan eduskunnan lisärakennuksessa järjestettiin juuri paneelikeskustelu suomalaisesta nykyköyhyydestä. Johdannoksi valittiin juuri tällainen sanamuoto siksi, että paneelikeskustelijat eivät lainkaan puuttuneet köyhyyden syihin, vaan halusivat ainoastaan hoitaa köyhyyden oiretta, eli köyhiä.

Eduskunnan täysin turhan lisärakennuksen Kansalaisinfo-nimisessä paikassa puhuttiin todella kauniisti ja tilaisuus oli varmastikin erittäin antoisa kaikille niille, jotka arvostavat kaunopuheisuutta.

Puhuttiin esimerkiksi oikeudesta työhön ja työn merkityksestä ihmiselle, mutta kukaan ei osannut puhua merkityksellisen työn merkityksestä, vaan oletettiin, että ihmisten mielenterveysongelmat eivät ole oire, vaan ne ikään kuin vain pullahtavat sattumanvaraisesti ihmisille ilman mitään yhteiskunnallista syytä. Jos köyhyydestä puhuja itse vaatii itselleen mielekästä työtä, niin millä oikeudella (oikeudenmukaisuudella liite 1.) hän silloin voi vaatia kellekään muulle vastenmielistä työtä, joka minimissäänkin on sellaisen työntekijän rasite työyhteisölle.... Jos ihminen ei halua itse siivoustyötä tai muuta matalapalkkaista työtä, niin silloin hänen pitää itse elää niin siivosti, ettei hän itse omalta osaltaan saa aikaan tarvetta sellaisiin ammatteihin, joita itse karttaa kuin ruttoa.

Jokainen paneelikeskustelija halusi osaltaan tuoda esille, ettei nyt ainakaan haluta syyllistää köyhiä köyhyydestä, mutta tarkkaavainen kuulija huomaisi, että jos ei puhuta köyhyyden syistä -- vaan köyhistä ja mitä köyhille pitäisi tehdä, niin silloin tarkoitus on nimenomaan pitää rikkaiden puolella istuvia puhujia viattomina köyhyyden syntyyn, eli edelleenkin vain köyhät joutuvat kantamaan kaiken sen köyhyyden, jonka saa aikaan järjen köyhyys.

Sillä rikkaat eivät ole oman onnensa seppiä, koska ilman köyhiä yksikään ihminen ei voisi olla muita paremmassa asemassa. Köyhyyden yksinomainen syy löytyy rikkaista. Jos rikkaiden rikastumiseen ei millään tavoin puututa, niin silloin kaikki köyhyysohjelmat ovat yhtä tyhjän kanssa, koska köyhyys köyhissä on vain oire, jonka saa aikaan rikkaiden täydellinen järjen köyhyys. Ei ole mitään muuta köyhyyttä kuin se, joka saa aikaan planeetan rikkauksien olevan rikkaiden yksityisomaisuutta.

Kokoomuksen edustaja esitti toiveenaan, että jokainen olisi oman onnensa seppä, ja että hallinnon pitäisi ainoastaan tukea ihmisten omatoimisuutta. Tuollaiset toiveet ovat utopistisia ajatuksia niin kauan, kun pääoma pitää ihmisiä lähinnä halpatyövoimana ja tuotannontekijöinä, jotka julistetaan yrityksien ja hallinnon suurimmaksi kustannuseriksi välittömästi, jos tuo halpatyövoima haluaa itselleen jotakin parempaa. Onhan jopa valtion ylimmän johdon taholta julistettu, että Suomeenkin pitää saada lisää halpatyövoimaa ja samoin valtion siunaama kilpailuyhteiskuntamalli julistaa, että se on ihan oikein, että yritykset juoksevat halpatyövoiman perässä, jos halpatyövoimaa ei muutoin saada tulemaan yrityksien tykö.

Koska siis vallitsevan ideologian mukaan suurin osa ihmiskuntaa on vain rikkaiden työvoimareserviä, niin siksi on mieletön ajatus, että halpatyövoima voisi olla oman onnensa seppä -- samaan aikaan, kun valtiovalta (liite 2.) pakottaa sen takomaan valuuttaa vain rikkaille. Köyhät ovat rikkaiden onnen seppiä, joten mieletöntä on vaatia köyhiltä omatoimisuutta, jos ei mitenkään voida rikkailta vaatia omatoimisuutta: Rikkaat vaativat, että köyhien pitäisi samaan aikaan toteuttaa rikkaiden rikastuminen kaikissa olosuhteissa, kun köyhät pyrkivät ylös köyhyydestään. Ja koska köyhät eivät mitenkään voi päästä rikkaiksi, niin sitten rikkaat vollottavat, miten köyhät ovat itse syyllisiä köyhyyteen, eikä rikkailla ole osaa eikä arpaa köyhyyteen.

Rikkaat ovat omasta mielestään täysin syyttömiä köyhien köyhyyteen, joten siitä huomataan, että köyhät ovat vastaavasti täysin syyttömiä rikkaiden rikkauteen. Rikkaat eivät siis omien sanojensa mukaan tarvitse halpatyövoimaa, koska rikkaat itse ovat syyllisiä rikkauteen...

Edellä olevasta huomataan, miksi yksikään rikas ei koskaan pysty puhumaan köyhyyden syystä, vaan joka ikinen rikas voi vain vollottaa, miten köyhät ovat yksin syyllisiä kaikkeen siihen kurjuuteen, jota rikkaat joutuvat turvalasiensa ja panssariaitojensa takaa näkemään.

Köyhyyttä on mahdotonta poistaa eikä sitä voida edes puolittaa, jos se pitäisi tehdä vain tulonsiirroin. Ainoa keino köyhyyden vähentämiseen on se, että puututaan kovalla kädellä rikkaiden etuoikeuksiin, etuisuuksiin ja rikastumiseen. Koska rikkaiden on täysin mahdotonta millään tavoin asettaa rikkaiden rikastumiselle rajoja, niin juuri siksi maailman ongelmat vain syventyvät --semminkin, koska rikkaat vaativat maailmaan jatkuvasti lisää halpatyövoimaa, joka jo sinänsä on kiistaton todiste rikkaiden täydellisestä järjettömyydestä.

Moni uusi kansanedustaja luulee, että hän pystyy auttamaan köyhiä ilman, että hänen millään tavoin pitäisi asettaa nykyistä ideologiaa kyseenalaiseksi. Kaikki kiitos Maria Guzenina-Richardson kauniista ajatuksista, mutta niiden avulla köyhyyttä ei voida poistaa, koska köyhyyden syy on rikkaiden sairaalloisessa riippuvuudessa rahaan. Olette omasta mielestänne miten vaatimattomia tahansa, niin jos te ette uskalla kertoa rikkaille totuutta, että he ovat sairaita, niin te vain syvennätte heidän himoriippuvuuttaan, joka merkitsee sitä, että te olette omalta osaltanne myötävaikuttaneet halpatyövoiman tarpeen lisääntymiseen, ettekä suinkaan poistaneet sen tarpeellisuutta nykyiselle maailmanmenolle.

Kauniit puheet köyhien auttamisesta pitävät ihmiset pimennossa asioiden todellisista syistä. Poliitikoillakin on sokeat pisteensä. Rikkaiden puolella seisovat poliitikot eivät näe omien ennakko-oletuksiensa harhaisuutta suhtautumisissaan köyhiin, vaan ovat rakastuneet omaan mitäänsanomattomaan kaunopuheisuuteensa, joiden ainoana tarkoituksena on yllä pitää vallitseva ihmiskunnan osittuneisuus rikkaisiin ja köyhiin --koska poliitikot luulevat, että he eivät voisi ajatella päteviä ajatuksia, jos heillä ei olisi etuoikeuksia ja kaikkia etuisuuksia, joista köyhät eivät edes osaa kuvitella... Poliitikoiden täysin perusteeton kuuluminen rikkaisiin estää tehokkaasti poliitikoita näkemästä asioiden todellisia kasvoja.

Muutoin hyvinkin älykkäät ihmiset esittävät kritiikittömästi typeriä ajatuksiaan köyhistä typeriin ennakko-oletuksiinsa perustaen, ettei köyhyys johdu juuri niiden ajatuksista, jotka luulevat olevansa hyvätuloisina köyhien asialla

Politeia, Sokraattinen liite 1:
Oikeudenmukaisuus määritellään toimimiseksi sen roolin mukaan, joka sopii henkilölle parhaiten, ja ilman että sekaantuu muiden työhön tai touhuaa joka paikassa. Tällainen nykyaikaiselle lukijalle vieras oikeudenmukaisuuden määritelmä liittyy läheisesti kreikkalaiseen ajatukseen moraalisesta oikeudenmukaisuudesta, jonka henkilöitymä oli jumalatar Dike. Tällainen oikeudenmukaisuuden määritelmä johtaa sosiaaliseen järjestelmään, joka on hyvin erilainen kuin missään aiemmassa tai seuranneessa valtiossa.

Politeia, Sokraattinen liite 2:
Hallitusmuoto
Sokrates huomauttaa, että ihmisillä on taipumusta korruptoitua saatuaan valtaa, ja kuvaa, kuinka valtio voi taantua näin timokratiaksi, oligarkiaksi, demokratiaksi ja tyranniaksi. Tämän vuoksi hallitseminen tuli jättää filosofeille, jotka olivat kaikkein oikeudenmukaisimpia ja siksi kaikkein vähiten alttiita korruptoitumiselle. Hyvää valtiota johtivat älykkäät, jotka eivät hallinneet omaksi nautinnokseen vaan koko valtion parhaaksi.

Älykkäät valittiin viisaiden luokan eli vaatimattomien joukosta valitsemalla kyvykkäimmät tehtävään. Vaatimattomat olivat hyljänneet rikkaudet ja elävät vaatimattomasti ja yhteisomistuksessa. Alimpana luokkana olivat käsityöläiset ja muut yksityiset tuottavaa työtä tekevät, sekä rikkaat että köyhät. Tosin sivistyneessä valtiossa älykkäiden luokka huolehtii siitä, ettei valtiossa ole radikaalisti rikkaita tai köyhiä.

lue lisää:
Köyhyyspaneeli
Wikipedia; Platon, Politeia (Valtio)

Suomi liikelaitokseksi

Hallitus käynnistää YTV-neuvottelut väen vähentämiseksi. Hallituksen edustajan mukaan YTV-neuvottelujen tarkoituksena on saattaa hallitus liikelaitoskuntoon.

Ministerit ovat tohkeissaan siitä, että vihdoinkin myös maan Hallitus saadaan markkinavoimien piiriin. Kosmoksen asiantuntijan mukaan kaikki ministerit tukevatkin varauksetta Hallituksen väen vähentämistä, jotta rikkaiden toive kaiken inhimillisen muuttamisesta rahaksi saisi lisää potkua.

Lukijoiden tiedossa jo onkin, miten rikkaiden asenne on tarkasti ottaen täsmälleen sama kuin puliukoillakin, jotka joutuvat alwariinsa käymään YTV-neuvotteluja, kuka käy seuraavaksi hakemassa lasolia. Niinpä se ei ollutkaan yllätys, että rikkaatkin joutuvat aikaa myöten kilpailutuksen piirin, joka käytännössä merkitsee sitä, että jokainen rikas joutuu tekemään tarjouslaskelmia siitä, millä hinnalla pitäisi olla rikas.

Tähän mennessä rikkaat ovat olleet täysin kaiken kilpailutuksen ulkopuolella, ja rikkaat ovatkin jatkuvasti ahdistuneita siitä, miksi heidät on asetettu toimivien markkinoiden ulkopuolelle. Tosin rikkaat eivät hevin myönnä olevansa kilpailuyhteiskunnan starttipistoolin käyttäjiä, mutta kaikki rikkaiden puheet ovatkin ainoastaan psykologista torjuntaa, millä rikkaat yrittävät selittää nykyistä alennustilaansa, kun eivät mokomat saa itse osallistua kilpailuun markkinoiden hiilimurskalla, vaan joutuvat aina vaan istumaan plyyssisohvalla radan sivussa.

Toisaalta katsottuna hallituksen ministerit ovat kuin koneja, joille on annettu 1000 metrin tasoitusajoissa kilometrin tasoitusmatka. Poliitikkojen ei ole koskaan itse tarvinnut kilpailla niillä markkinoilla, joille poliitikot rustaavat kilpailulakejaan.

Nyt tähän selvääkin selvempään epäkohtaan saadaan vihdoinkin parannusta, kun Hallitus muutetaan liikelaitokseksi, jolloin ministeriehdokkaiden tulee laskea tarjous, millä hinnalla rikas hoitaa taloudellisesti kilpailuyhteiskuntaa. Sillä taloudellisuus rikkaiden käsityksen mukaan on ollut vain sitä, miten halvalla muut tekevät työtään, eikä yksikään rikas ole koskaan pystynyt sen ajattelemiseen, että myös rikkaiden kuuluisi tehdä mahdollisia töitään mahdollisimman halvalla.

Se olisi todella kansaa yhdistävä, kun myös rikkaista voitaisiin puhua halpatyövoimana, koska pelkästään rikkaiden suusta kuultuna tuo käsite kuulostaa samalta kuin ihmisoikeusrikos. Jos rikkaat todella haluavat yhden kansan, niin heidän tulee pikimmiten aloittaa YTV-neuvottelut rikkaiden vähentämiseksi ja tiedostaa myös rikkaat kustannuseräksi. Mitä se muuan nuorukainen sanoikaan parituhatta sitten kustannuslaskelmista, kenelle sen teko kuuluu?

lue ihmeessä lisää:
Kansanedustajat kuokkavieraina
VTT aloittaa YTV-neuvottelut
Vaikuttava tietotoimisto

Totuus

Tämä on ymmärrys totuudesta; totuus on tarpeeton olettamus!
Aidosti inhimillinen, viisas elämä ei tarvitse totuuskäsitettä mihinkään; pelkkä sen tajuaminen riittää ns. hyvään elämään, että tajuaa olevansa kaikkeuden perillinen. Itse asiassa; viisaus ja totuus ovat toisensa poissulkevia; ihminen ei voi olla viisas, jos hänellä on jokin totuus.

Kosmos on alati muuttuva, eli dynaaminen. Ihminen on viisas, kun hän sopeutuu muutokseen, koska silloin ihminen tietää, että muutos on ainoa tie kohti kosmisia korkeuksia.

Kosmoksella itsellään ei ole mitään totuutta, vaan se toimii dynaamisesti kaikilla tasoillaan. Koska ihmisen äly on peräisin kosmoksesta, niin kun vain ihminen käyttää älyään dynaamisesti, niin hän ei tarvitse onnelliseen elämään mitään sen korkeampaa. Sillä äly itsessään on universaalista ja siten perimmäisempää, mitä kukaan voi ajatella. Jos äly ei olisi perimmäisempää kuin vaikkapa aine tai kvanttitaso, niin silloin niitä ei voisi älytä. Virta ei koskaan voi laskea ylävirtaan.

Äly ei voi nousta sinne, missä ei älyä ole. Olisi älytöntä väittää, että ihminen voisi julistaa jotakin älykästä älyttömyydestä. Koska tiedemiehet, uskovaiset ja filosofit yhdestä suusta luulottelevat, että kvanttitaso ja aine on vailla älyä, niin siksi kaikki, mitä he energiasta lausuvat, on puhdasta älyttömyyttä.

Vitsi on vain siinä, että jopa viisauden rakastajat (filosofit, suom. huom.) luulevat, että heillä on jotakin omaa, kuten äly. Tuo filosofien luulottelema filosofin oma äly ei filosofien mukaan ole peräisin kosmoksen rakenteesta, joten filosofitkin ovat ajattelussaan välittömästi älyttömyyden autiomailla, kun he luulevat ajattelevansa älyttömäksi luulottelemansa energian älyttömäksi uskomiaan ilmiöitä. Ominaisuuksien täysin ajattelematon (älytön, suom. huom.) omiminen tuottaa turhuutta, kuten turhia käsitteitä, joista totuus on yksi kaikkein turhin.

Filosofeilta olisi luullut löytyvän edes sen verran älyä, että he voisivat esittää oman älynsä hallintatodistuksen Jumalan allekirjoituksella, jos kerta he uskovat omistavansa älynsä. Koska kuitenkin yksikään ihminen ei kykene esittämään mitään todistusta siitä, mitä he ovat ja mitä omistavat itsestään, niin siksi voidaan triviaalisti huomata, että ihmisten on täysin mahdotonta sanoa mitään totuudestakaan. Totuus -käsite on syntyisin vallanhimoisten, omistushaluisten ihmisten pimentyneistä mielistä, joihin ei sovi mitenkään ajatus ihmisen ykseydestä kosmoksen kanssa.

Se ei ole edes totuus, että ihminen ei ole oman itsensä herra ja omistaja, vaan se seuraa suoraan vähäisenkin älyn käytöstä. Jos ihminen väittää omistavansa itsensä ja olevansa itsessään älykäs, niin helposti huomataan, että tuollaiset luulot johtuvat sokeasta uskosta ihmiskuntaan pesiytyviin harhoihin, kuten totuuteen. Koska filosofit, teologit ja tiedemiehet tekevät työtään rahasta, niin siksi heiltä ei voi odottaakaan mitään perustavan laatuista selvitystä ihmisestä, sillä rahasta-ajattelijoina he ovat itsensä myyjiä; huoria, eivätkä suinkaan inhimillisen todellisuuden ymmärtäjiä.

Vain älyllä ihminen pystyy ymmärtämään olevansa kaikkien olentojen kanssa universumin Hengen kanssaperillinen; jokainen älyllinen olento kautta kosmoksen on syntyisin universumista ja yhtä sen kanssa; ihmiselläkään ei voi olla mitään sellaista, jota ei olisi universumillakin. Väite, että ihmisen ominaisuudet eivät ole peräisin kosmoksen perusrakenteesta, on itsessään kaikkein kauheinta järjettömyyttä, jota yksikään älykäs ihminen ei voi hyväksyä ns. tieteellisenä totuutena tai uskonnon perusoppina.

Jopa uskovaiset väittävät, että heidän älynsä on eri älyä kuin Jumalan äly, josta huomataan, että uskovien mukaan Jumalalla on suora pääsy olemattomuuteen, mistä Jumala on ottanut ne ominaisuudet, joita uskovaiset nimittävät inhimillisiksi. Ja siitä seuraa, että uskovat ovat itse sulkeneet sen luonnollisen yhteyden, joka muutoin on ihmisen ja Jumalan välillä.

Älyllisille olennoille äly on se luonnollinen yhteys, joka yhdistää Luojan tason ajallisen ihmisen tasoon, koska molemmat käyttävät samaa älyä. Ihmisen ominaisuudet eivät voi olla peräisin mistään muusta kuin Luojasta. Ihmisestä itsestään ei ole peräisin mitään reaalista. Ihminen ei ole luonut itseään, eikä ihminen omista mitään reaalista itsestään.

Äly ei voi kuitenkaan älytä älyä muutoin tuomalla esille älyllisyyttä. Olisi älytöntä yrittää älytä äly, eli luoda ns. älyllinen teoria älystä. Älyllinen olento älyää älyn vain siten, että hän käyttää älyään johonkin muuhun kuin älyn älyämiseen. Kun ihminen on älykäs, niin siihen jo sisältyy täydellinen älyn ymmärtäminen. Sillä äly on perimmäinen todellisuus, joten siksi äly ei voi nousta älyn yläpuoliselle näköalapaikalle julistamaan totuus älystä.

Kaikki älyn selitykset ovat vailla älyä, koska ne ovat peräisin älyttömyydestä, jota varmasti on älyn yläpuolinen alue. Älyllinen olento ei voi olettaa kaikkeuteen sellaisia reaalisia tasoja, jotka olisivat älyttömiä --johtuen juuri siitä, että silloin älyn oletetaan pystyvän älyttömyyksien älyämiseen.

Tästäkin huomataan, miten totuus-käsitettä käytetään sellaisten oletusten ylläpitämiseen, jossa ei muutoin olisi mitään järkeä, kuten oletusta älyn yläpuoliseen näköalapaikkaan, tai siihen, että äly voisi tajuta älyttömiä rakenteita, jonka olettamuksen varassa sitten tiedemiehet julistavat jotkin rakenteet älyttömiksi, joka taasen julistetaan tieteelliseksi totuudeksi. Huomataan helposti, että totuudeksi julistetut asiat johtuvat perustan pitämisenä älyttömänä, joka tieteen tapauksessa näyttäytyy tarkoituksettomana ja täydellisen turhana kvanttikenttänä ja uskovissa siten, että heidän älynsä on peräisin olemattomuudesta muuten vaan ja vailla mitään jumalallista.
Ismien totuus-käsitteen perusta on olemattomuudesta, joten itse semmoiset totuudetkin ovat vain kainalosauvoja älyllisesti laiskoille ja hengellisesti saamattomille, jotka luulevat, että elämän tärkein ja perustavin asia on pelko ja sen ehkäisy. Istit uskovat, että he ovat syntyneet pelkäämään, eivätkä siksi edes halua elää rohkeaa, eli älyllistä elämää. Ei ole kummoistakaan olla rohkea, kun ei pelkää. Rohkeus ei ole tunne; ominaisuudet eivät synny ja toteudu tunteiluissa.

Tieteellisen totuus-käsitteen puitteissa tiedemiehet uskovat täysin sokeasti älyttömyyksiin, eikä yksikään tiedemies ole kykenevä arvioimaan omaa paikkaansa kosmoksessa, koska tieteellinen totuus kuuluu, että kaikki muu on vailla älyä paitsi tiedemiehen aivot. Älyttömyyteen uskominen aiheuttaa tarvetta harhaisille käsitteille, kuten totuus, uskonto, tieteellisyys, laki, filosofia,... --Älyn käyttö on kaikille täysin ilmaista, eikä kukaan voi älytäkään muuten kuin rahatta ja hinnatta.

lue lisää: Opilliset eivät kestä logiikan kritiikkiä

Sattuman tarkoitus

Sekulaariset tiedemiehet ovat ottaneet tieteen auktoriteetin aseekseen taistelussaan tarkoitusta vastaan. Tiedemiehet jopa hylkäävät logiikan, jotta he voisivat väittää tieteen auktoriteetilla, ettei kaikkeuden rakenteessa ole mitään tarkoitusta, ja ihmisen älykin on peräisin sattumasta eikä se ole mikään universumin rakenteellinen ominaisuus.

Nyttemmin tiedemiesten mielikäsite on aito sattuma. Tieteen mukaan makrotasolla oleva sattuma ei ole sama kuin kvanttitasolle postuloitu aito sattuma (Jos sattuma olisi sama substanssi kaikilla tasoilla, niin silloin ei puhuttaisi erikseen aidosta sattumasta.). Rehelliset ateismitieteenlaitoksen tutkijat varmasti löytäisivät tieteestä useammanlaisiakin sattumia, joka lähtöön ja jokaiselle tieteen alueelle. Mitä aito sattuma merkitsisi sitten olemassaololle, jos todellakin semmoinen tekijä olisi hallitsevassa ja ylläpitävässä Luojan asemassa?

Ensinnäkin voidaan helposti huomata, ettei kvanttitason liikkeillä ole mitään tarkoitusta, jos ne olisivat satunnaisia, kuten tiedemiehet väittävät Jumalan pelossaan. Tiedemiehet ovat vain ilman tieteellistä ajattelua edeltä päättäneet, että kaikki johtuu sattumasta. Sattuman näkeminen tieteellisenä objektina johtuu tiedemiesten objektiivisuuden puutteesta, joka vain syventää tieteen ja järjen välistä kuilua.

On nimittäin järjetöntä ja epätieteellistä väittää, että kvantti-ilmiöt voivat tapahtua ja liikkua miten tahansa ja silti ne olisivat syy olemassaololle ja sen kehittymiselle tiettyyn suuntaan. (Aito) satunnaisuus on sama asia kuin tarkoituksettomuus. Olkoon sattuma sitten aitoa tai ei, niin logiikan mukaan se on täysin tarpeeton ja turha. Tiedemiehet sanovat saman asian niin, ettei kaikkeudessa ole mitään aitoa tarkoitusta.
Tarkoituksettomuus ei kuitenkaan synny tiedemiesten objektiivisuudesta, vaan juuri sen puutteesta. Nykyiset tiedemiehet ovat hylänneet tiedemiehen asenteen, ja julistavat vain omaa tarkoituksettomuuden ideologiaansa, jotta he voisivat auktorisoida oman jumalattomuutensa jumalattoman tieteen siunauksella.

Tiedemiehet julistavat tänä päivänä, että kvanttikenttä on luonteeltaan aidosti satunnainen, joka suomeksi tarkoittaa samaa, että kvanttikenttä ja sen "aidosti satunnaiset" ilmiöt on täysin turha asia olemassaololle. Tiedemiesten mukaan joka ikinen kvantti saa ilmentyä ja liikkua miten tahansa; satunnaisesti --ja silti olemassaolo olisi juuri tällaista! En voi muuta sanoa kuin sen, että tiedemiehet ovat hylänneet järjen julistaessaan aitoa sattumaansa. Tiedemiehet siis julistavat kvantit sattuman todisteeksi vain siksi, koska tiedemiehet ovat ottaneet asiakseen todistaa kaikkeus perustaltaan täysin älyttömäksi; jumalattomaksi.

On kuitenkin hyvä tuoda esille tuollaisen sattuman turhake -luonne. Jos todella väitetään, että kvanttikentässä on turhia liikkeitä, --satunnaisuutta--, niin se kuulostaisi aivan samalta kuin väite junkgeeneistä, tai tarpeettomista ihmisistä. Julistavathan tiedemiehet ihmisen genominkin olevan suurimmalta osiltaan täynnä turhaa tavaraa; ns. junkgeenejä. Koska tämä blogi on aidosti tieteellinen, niin siksi tässä tehdään ennuste, että ei kestä kauaa, kun tiedemiehet havaitsevat tämän luettuaan kvanttikentässä merkityksellisiä liikkeitä, jonka tähden he esittävät tieteellisenä totuutena, että suurin osa kvanttikentästä on kuitenkin edelleen täysin merkityksetöntä olemassaololle....

Älyllisesti ottaen ei siis voida puhua satunnaisuudesta, koska satunnainen liike ei hyödytä mitään. Satunnainen tapahtuma on sellainen, joka ei millään tavoin lisää mitään laatua ilmiöiden maailmaan, eli kun puhutaan aidosta sattumasta, niin silloin pitäisi olla sen verran rehellisyyttä, että pystyy sanomaan sattumaa täysin turhaksi asiaksi sekä tieteelle että ennen muuta itse olemassaololle.

Otan esimerkin ilmasta. Tiedemiehet väittävät, että ilmamolekyylien liike on täysin satunnaista. Helposti kuitenkin huomataan, että jos ihmisen pitäisi suunnitella kaasumainen ilmiö, niin ainoa mahdollisuus siihen on, että annetaan kaasupartikkeleille kaikki vapausasteet, eli ilmamolekyylien liike ei suinkaan ole tarkoituksetonta, vaan juuri se liike tarvitaan ehdoitta siihen, että meillä olisi ilmiö nimeltä kaasu.
Koska ateistiset tiedemiehet olisivat käyneet tämän kirjoituksen kimppuun juuri kaasuesimerkillä, ja väittäneet sen perustella, ettei kaikkeudessa ole mitään tarkoitusta, niin oli hyvä asia tuoda esille kaasumolekyylien tarkoitus, joka ei voi johtua sattumasta, vaan kaasu on osoitus universaalisen älyn äärimmäisen hienosta suunnittelusta. Kaasukin on älyn suunnittelema ilmiö.

Mutta! Kvanttikenttä ei ainoastaan luo olosuhteita kaasun olemassaololle, vaan lukemattomille muillekin ilmiöille, joten kvanttikentän ilmiöitä ei voi mitenkään verrata kaasumolekyylien näennäisesti satunnaisiin liikkeisiin. Kuten huomattiin kaasustakin, niin joka ikinen kaasun molekyyli on kaasun olemassaololle tarpeellinen --huolimatta siitä, että se liike näyttää satunnaiselta. Älyllä kuitenkin helposti havaitaan, että kaasunkin molekyylit nähdään sattuman todisteena vain silloin, kun tiedemiehet ovat ilman minkäänlaista tieteellisyyttä päättäneet nähdä luonnon olevan täysin sattumalta olemassa ja siten ilman mitään tarkoitusta; tieteellisen tarkoituksettomuuden ainoa tarkoitus on siunata sokeiden tiedemiesten älyttömät totuudet, jotta niiden kaksoistarkoituksettomuus menisi täydestä pelleily-yhteiskuntaan, missä tosiTV kilpailee eduskunnan valheTV:n kanssa.

Jos tiedemiehet eivät niin sokeasti julistaisi sattumaa, niin silloin he olisivat tietysti nähneet kaasumolekyylienkin merkityksen kaasun olemassaololle, jolloin kaikenlainen tarkoituksettomuuden todistelu olisi jäänyt tieteen ulkopuolelle.

lue lisää:
The standard of true values...
Todellisten arvojen mittapuu...

Tieteellinen mystiikka

Tänään on tarkoitus hieman valaista sitä Ääretöntä Älyä, jonka paikallinen esiintymä itsekin olen. On vain yksi äly, joka kysyy, pitääkö mystisen tieteen vähentää sattumien lukumäärää samoin kuin ateistinen tiede on hysteerisesti sanonut vähentäneensä jumalien lukumäärän nolliin.

Tiedemiehet nimittävät mystikoiksi sellaisia, jotka pitävät elämän ja älyn esiintymistä kosmisena faktana. Erityisen suuria mystikkoja tieteelle ovat sellaiset, jotka eivät usko sattumaan perimmäisenä selittäjänä, vaan sanovat kaiken olevan älyllisesti suunniteltua ja toteutettua. Mutta Universaalinen Äly ei koskaan laittanut mitään alulle, puhumattakaan siitä, että Hän olisi kaiken alkuunpanemisen jälkeen itse vetäytynyt ylläpitäjän vastuusta pois. Ikuisuus on.

Älyllisesti asioita tarkastellen ei voida olla huomaamatta sellaisen tieteen mystisyyttä, joka julistaa elämän olevan universumissa paikallinen sattuma ja älyn olevan satunnainen esiintymä siinä elämässä. Tiedemiehet korottavat aivojensa järkeilykyvyn kaiken yläpuolella ja luulevat voivansa katsella universumia ja elämää kaikkeuden ulkopuoliselta näköalapaikalta ja julistaa sieltä epätieteelliseksi mystikoksi jokainen, joka ei pidä ihmisen älyä nurkkakuntaisena sattumana.

Jos tiedemiehet vain luopuisivat mystisestä asenteestaan ja alkaisivat tarkastella asioita kosmisen älyn näkökulmasta, niin silloin he voisivat helposti laskeutua norsunluutorneistaan elämän perustaan, ja havaita siitä näkökulmasta, miten sattuma on tieteelle täysin tarpeeton olettamus. Koska tiedemiehet eivät ideologisista syistä johtuen ole kykeneviä tarkastelemaan asioita kosmoksen omasta näkökulmasta, niin siksi he luulevat kaikkeuden ulkopuolisina näkijöinä voivansa julistaa näkyjään, että ainaskin kvanttitasolla sattuma on aitoa ja todellista.

Tässä blogissa en lainkaan puolustele kreationistien tai evolutionistien näkemyksiä, vaan sanon suoraan, että universumin ilmiöt ja toiminta voidaan nähdä suoraankin ilman mitään ideologista hölynpölyä. Edellä mainitut kaksi ideologian riitelevää pääjaksoa jakaantuvat lukemattomiin alalajeihin, joissa kaiken aikaa ihmiskunta käy armotonta sisällissotaa. Itse en voisi havaita olevani osallinen kaikkeuden suurenmoisesta älystä, jos mun pitäisi olla osallinen ihmiskuntaa riivaavaan oikeaoppisuuteen.
Kutsun jokaista lukijaa kanssani näkemään asiat kosmoksen perusrakenteesta käsin. Tosin kvanttitaso ei ole se perimmäinen itsetietoisen energian taso, joka saa kaiken aikaan, mutta koska kvanttitaso on tämän hetken tieteen näkemä aineen perimmäinen taso, ja koska tiedemiehet väittävät, että kvanttitasolla ei ole mitään logiikkaa --koska siellä on aito satunnaisuus--, niin siksi pyydän teitä laskeutumaan vain kvanttitasolle saakka, joka käsitteellisesti ottaen on elämän multaa.

Täältä kvanttitasolta huomataan, että kvantti-ilmiöt ylläpitävät olemassaolon. Juuri nyt huomataan, että tuostakin ponnahtaa muuan kvantti, joka jo nyt häipyi. Ja huomataan, että se tapahtui täsmälleen oikeaan aikaan, jotta muuan ilmiö ilmiöiden maailmassa olisi edelleen voinut jatkaa olemassaoloaan. Ja kaikkialla kvanttitasolla havaitaan jatkuvia leimahduksia, eikä me voida olettaa niiden olevan satunnaisia, koska muutoin ilmiöt eivät voisi jatkaa olemassaoloaan. --jos ne kvantit huitelisivat tällä tasolla täysin satunnaisesti, kuten mystiset tiedemiehet väittävät, niin lukija voi itse pohtia, miten hän itse voisi olla olemassaolossa --ja muodostaa loogisuutta, ei-satunnaista.

Kyseessä on muuten täsmälleen sama ilmiö, joka tapahtuu puhtaasti mielessä; Tiedemiehen on täysin mahdotonta laskea älyllisille lauseille minkäänlaista todennäköisyyttä, eli tieteellisesti ottaen jokainen artikuloitu lause erillään tarinasta on täysin satunnainen. Mutta. Me emme voi jättää kosmisen tarinan lausejoukosta yhtä ainoaa lausetta pois, jos mielimme havaita niiden muodostavan yhden ristiriidattoman kokonaisuuden, kuten tämän älyn todistuksen tiedemiesten mystisyydestä.

Huomataan siis selvästi, että tieteen näkemä aito satunnaisuus on lähempänä ihmistä kuin mystinen tiedemies pystyy näkemäänkään, eli Occamin periaatteenkin mukaan tiedemiehen tulee valita yksinkertaisempi selitys, mutta koska tiedemiehet ovat mystikoista suurimpia, niin siksi tiedemiesten on täysin mahdotonta tunnustaa älyn satunnaisluonnetta, koska silloin heidän pitäisi tunnustaa kaikkeus Älyn suunnitelmaksi...

Jos lukija on rehellinen, niin hän ei voi mitään muuta kuin tunnustaa, että jokainen tämän viestin lause on olemukseltaan juuri sitä, jota tiede julistaa kvanttitason ilmiöille. Koska siis äly pystyy tuottamaan tieteen julistamaa aitoa sattumaa ns. makrotasolla, niin tästä huomataan, että mikrotaso (kvanttien maailma) ja elämän taso (makrotaso) sisältävät molemmat sitä, jonka mystiset tiedemiehet ovat julistaneet aidoksi satunnaisuudeksi. Jos olio vaakkuu ja vaappuu kuin ankka, niin olio on ankka; jos äly käyttäytyy kuin tieteellinen aito satunnaisuus, niin silloin äly on se, joka aiheuttaa mystisten tiedemiesten näkemän aidon satunnaisuuden

Vitsi on juuri siinä, että se mystisen tieteen näkemä aito sattuma onkin älyllisesti tarkastellen älyn ilmituloa, eikä suinkaan todistus jumalattomasta kaikkeudesta. Tiedemiehillä on vain ajallinen ja lyhyt näkemys kvantti-ilmiöihin, ja siksi heidän on täysin mahdotonta ottaa tarkasteluissaan huomioon kvanttikentän kokonaisuutta --tiedemiehet ottavat mittariinsa vain yhden kvantin, ja koska he ovat itse erottaneet sen esiintymisen olemassaolon säilyttäjän tehtävästä, niin he eivät voi mitään muuta kuin julistaa tieteen auktoriteetilla, että tällaiset ajatukset ovat mystikon puhetta, kun taasen tiedemies ei omasta mielestään ole mystikko, kun hän julistaa, että elämä on aito sattuma, eikä suinkaan universaalinen ilmiö.

Tieteenkin mukaan aitoa satunnaisuutta ei ole ainoastaan kvanttitasolla, vaan myös makrotasolla, koska tiede on julistanut itse elämän ja tiedemiehen älyn aidoksi sattumaksi! Tästäkin huomataan, miten epäloogisia mystiset tiedemiehet ovat, kun he puhuvat aidosta sattumasta vain kvanttitasolla. Tiedemiesten olisi syytä vähentää erilaisia sattumia -- jotta heilläkin olisi lopulta vain yksi Substanssi. On järjetöntä väittää elämää eri sattumaksi, jos se ei ole yhtä aitoa sattumaa kuin kvantti-ilmiöt!

• Montako sattumaa tieteellä pitää olla, jotta tiede voisi selittää kaiken?
• Onko älyn luonut sattuma aitoa, vai onko siinä hiukkasen logiikkaa mukana?
• Miten paljon tieteellisen älyn luoneessa sattumassa on aitoa sattumaa ja miten paljon älyä?
• Onko järkevää puhua muusta kuin aidosta sattumasta?
• Jättikö Mr. Sattuma kaiken sattuman huomaan, kun aito sattuma loi kaiken sattumalta?
• Onko mystisen tiedemiehen aivot sattumavapaata aluetta?

Nyt monet tiedemiehet ottavat tästäkin lausejoukosta erilleen jonkun yksittäisen lauseen, ja siksi he luulevat sen olevan todistus mystiikasta, kun taasen tämän kertomuksen ideana on juuri sen osoittaminen lukijalle, että kaikki erillistäminen luo mystiikkaa. Ei ole mitään eroa siinä, ottaako erilleen yksittäisiä sanoja, vai ottaako erilleen yksittäisiä kvantti-ilmiöitä, koska sana/olio/kvantti erillään nähtynä ihminen ei voi olla mitään muuta kuin järjetön, mystikko, epätieteellinen,... uskonnnollinen.

Tiedemies on hyljännyt tieteellisen asenteen, jos hän väittää erillistämisen olevan ainoa keino nähdä kokonaisuus. Kokonaisuuden näkemisen ainoa keino on pitää oman älynsä perustana ääretön äly. Koska kuitenkin tiedemiehet ja muut uskovat näkevät ihmisälyn erillään kosmoksesta, niin siinä ei ole mitään mystiikkaa, että tiedemiehet tuottavat järjettömiä väittämiä universumista

Kosmisen älyn mukaan elämän esiintyminen ei ole mystistä, koska se on universaalista. Kosmisen älyn mukaan sellainen uskomus on äärimmäistä mystiikkaa, että elämä olisi vain satunnaista.
Mystiset tiedemiehet voivatkin nyt julistaa todennäköisyyden sille, mikä on seuraava artikuloitu lauseeni, koska mystisen tieteen mukaan vain kvanttitasolla on aitoa satunnaisuutta, eli älyn tasolla satunnaisuutta ei mystisen tieteen mukaan ole.

lue lisää: Todellisten arvojen mittapuuta...

Kiitos

Onko oikein kiittää ihmisiä siitä, kun ihminen toimii lain mukaan?
YlenAikaisessa, radiossa, oli kysely, pitääkö jalankulkijan jollakin tavoin osoittaa autoilijalle huomaavaisuutta, kun autoilija on kohtelias. Yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, ettei oikeuksista tarvitse mitään kiitellä ?

Ajelen itse polkupyörällä ja tykkään heilauttaa kättä, kun joku muu kanssaihminen (autoilija, kävelijä) osoittaa huomanneensa minut --koska silloin ymmärrän, että ihmiset eivät toimi automaatteina, lain mukaan.

Jeesus sanoi, ettei ihminen ole sapattia varten. Tänä päivänä Jeesus julistaisi edelleen sitä samaa, ja sanoisi, ettei ihminen ole lakia varten. Kuka tahansa ihminen pystyisi niin halutessaan toimimaan oikein laista huolimatta.

Kohteliaisuutta osoittava ihminen todistaa, ettei laki ole ihmisen oikean toiminnan kannalta välttämättömyys: Laki ei ole oikeudenmukaisuuden lähde. Vain älyllinen ihminen on oikeudenmukainen, sillä älyllinen ihminen ei voi tehdä älyttömyyksiä, olla epäinhimillinen, pitää muita oman napansa jatkeina. Älyn käyttäminen taasen ei koskaan vaadi oppineisuutta tai ansiota.
Rahasta tai lain vaatimuksesta tehty teko tai ajateltu ajatus on sitä, mihin mikä tahansa robottikin pystyy. Älykäs ihminen ei koskaan toimi lain vaatimuksesta; laki ei ole olento. Laki ei vaadi huomiota, mutta ihmiset sitä tarvitsevat, sillä kaikki ihmiset ovat osa suurempaa, dynaamista kokonaisuutta.

Kohtelias ihminen ei pidä kanssaihmisiään automaatteina; automaattisesti aukeavaa ovea ei tarvitse kiitellä. Jos ihminen toimisi pelkästään lain mukaan, niin hän ei silloin mitenkään muuten eroaisi algoritmin mukaan toimivasta vekottimesta paitsi siten, että laki/automaatti-ihminen on äärimmäisen epäluotettava koneena.

Maailmankaikkeudessa ei ole luonnostaan päällekkäisyyttä. Jos ihmistä vaaditaan toimimaan automaattisesti, niin silloin on parempi, että ihmiset lopetetaan ja jätetään maailma koneita varten. Ainakin kiittämättömien tulisi liuottaa loputkin aivoistaan ulos, koska mitäpä he aivoillaan tekevät, kun heillä on lakikin.

Kun siis ihminen on kohtelias liikenteessä, niin se ei johdu laista, vaan siitä, joka erottaa ihmisen koneesta; elämästä. Sellaisilla ei ole elämää, jotka luulevat, ettei ihmisiä tule kiitellä siitä, kun he toimivat näennäisesti lain mukaan. Jos ihminen vaatii muita käyttäytymään lain mukaan, niin sellainen ihminen vaatii ihmisiä toimimaan automaatteina.

Se ei ole lainkaan älykästä vaatia ihmisiltä laillista käytöstä, joten koska laillinen käytös ei ole älykästä, eikä lakiuskovaisuus vaadi älyä, niin siitä helposti ymmärretään, miksi ihmiskunnassa on niin paljon fyysistä kärsimystä ja henkistä pahoinvointia.

Jo pienen pieni kohteliaisuus erottaa ihmisen automaatista ja saa ihmisen toimimaan älyn mukaan. Älyllisesti toimivat ihmiset eivät aiheuta onnettomuuksia eikä älylliset ihmiset vaadi ihmisille lisää lakeja --koska he osaavat ottaa muut huomioon. Vain sellaiset vaativat lisää lakeja ja laillisuutta, jotka eivät pidä ihmisiä elävinä olentoina, vaan vain tuotannon tekijöinä, lain osina, jotta laki toimisi oikein --ihmisten oikein toimimisesta ei lakiuskovien mukaan tarvitse välittää, koska lakiuskovien mukaan ihminen ei voi itsessään toimia oikein, eli älyllisesti.

Älyllinen ihminen toimii laista huolimatta juuri siten, mikä on ollut lainsäätäjän tarkoitus bona fide -hengessä. Jos maailmassa ei olisi koskaan ollut yhtäkään lakia, mutta maailmassa olisi älykkäitä ihmisiä, niin he pystyisivät ajamaan autoakin yleisillä teillä turvallisesti, koska kohteliaisuus on älykkyyttä.

Älykkyys on aina lain yläpuolella; älykäs ihminen on lain yläpuolella; älyllä ei voida tehdä älyttömyyksiä, joita lailla pyritään rajoittamaan. Lain henki ei koskaan ole älyä vastaan. Olisi siis älytöntä julistaa, että laki tuomitsee älyllisen toiminnan, koska laki tuomitsee vain epäinhimillisyyttä, älyttömyyksiä. Lakiuskovien mukaan äly on kuitenkin uhka lakiuskovaisuudelle, joten siksi kaikki uskonnot lakiuskonnosta alkaen pitävät älyllisyyttä syntinä lakia vastaan.

Lakiuskovaisten tulee pikimmiten säätää kohteliaisuus laittomaksi ja rangaistavaksi, koska kohtelias ihminen ei toimi lain mukaan vaan laista huolimatta --oikein.

PS.
Vaikka tiesinkin, ettei ihmiskunta ole vielä kelvollinen sivilisaatioksi, niin tuo galluppi oli pienoinen järkytys. No, pitää tässä yrittää edelleen elää tämä ainutkertainen elämä barbaarien keskuudessa...