TUNNETYHMYYS LUO MEDIAKUPLIA

Älykäs: Ensin on teko ja tunne on teosta saatava palkinto
Tunneälykäs: Ensin minun pitää odottaa tunnetta ennen kuin voin tehdä; en voi lähteä omalta mukavuusalueelta pois, koska ei voi tietää, mitä tunteita siitä seuraisi, joten jään mieluummin odottamaan muiden kehuja, miten hyvä ihminen olen, kun puhun vain sitä, mitä muut kuplassani odottavat minulta.
IS, 15.4. 2017: Luuletko, että sinulla on tunneälyä? Neljä kysymystä paljastaa totuuden!
MTV, 1.4. 2016: Yksinäisyys viestiikin älystä? Mitä vähemmän ystäviä sinulla on, sitä fiksumpi olet

ESIPUHE
Onhan aivan mielettömän älytöntä antaa itselle (tai kuplalleen) ansio vain hyvistä tunteistaan, mutta syyttää jotain toista, jos itselle on syntynyt ns. huonoja tunteita! Kun ihminen haluaa kunnian vain hyvistä tunteistaan, niin silloin hän elää kunniakulttuurissa, jos vielä syyttää muita huonoista tunteistaan!

HS, 11.1. 2017: Barack Obama jäähyväispuheessaan: 
"Tulkaa pois kuplistanne ja puhukaa toisillenne"
"”Meillä on tullut niin mukava olo omissa kuplissamme, että me hyväksymme vain sellaista tietoa, joka sopii mielipiteisiimme, on se sitten totta tai ei”, Obama sanoi Chicagossa tuhansien hurraavien kannattajiensa edessä."

Tunneälykkäät eivät uskalla mennä aidan toiselle puolen, koska tunneälykäs ajattelee, ettei hän voi olla varma onnistumisesta, joten siksi tunneälykäs ei halua yrittää jotain sellaista, jonka seurauksia hän ei tiedä.

Sentimentaalisuus on älyn puutostila, eli se ei ole tunne:
Dualistisessa maailmassa on olemassa vain kahta eri tunnetta:
Tunneälykäs haluaa, että hänellä olisi vain niin sanottuja positiivisia tunteita. Tunneälykäs ei halua edes yrittää riman ylitystä, koska hän tunneälykkäänä ei halua kokea sitä tunnetta, joka seuraisi riman pudottamisesta. Niinpä tunneälykkään tunne ei olekaan iloa, vaan se on sentimentaalisuutta, joka muistuttaa lähinnä uskonnollisen hillumisen aiheuttamaa hurmiollisuutta.

Tunneälykkäälle epäonnistumisen tunne on tunnetyhmyyttä, ja kukapa tunneälykäs nyt haluaisi olla tunnetyhmä, koska sellainen kokemus voisi jopa avata tunneälykkään tajuamaan oman tilansa olevan älyttömyyden oire, josta voisi parantua helposti, kun vain rohkeasti yrittäisi hypätä aidan tuolle puolen, puhkaista itse oma kuplansa.

Älykkäälle  ihmiselle ei ole olemassa positiivisia tai negatiivisia tunteita, vaan vain tunteita, jotka ovat seurausta älykkäästä yrittämisen halusta. Riman ylitys saa aikaan riemen tunteen, kun taasen riman pudotus ei ole lainkaan paha asia, koska juuri se antaa mahdollisuuden uuteen yritykseen.

Tunneäly on juuri siksi täysin typerä käsite, koska tunneälykäs uskoo, että aidoin tunne on sitä, kun hän saa pelkästään ns. hyvää palautetta. Tunneälykkään tunnetila on naristista omahyväisyyttä, joka estää häntä kokemasta epäonnistumisen ja onnistumisen tunteita, iloa ja riemua. Tunneälykäs ei oikeasti elä, koska hän on koko ajan vaatimassa itselleen vain positiivisia tunteita ja siten hän pelkää hysteerisesti kaikkea sitä, joka saisi hänessä aikaan jotain muutosta.


Viisas ihminen tietää, että tunne tulee aina älyn perässä
Viisas ihminen ei vasiten etsi tunteita, koska hän tietää, että tekemällä järkeviä tekoja, hän ei voi välttyä oikeilta tunteilta.

- Tunne ei koskaan saa ihmistä tekemään parastaan tai ylittämään itseään, joka on selvää jokaiselle, joka on ylittänyt vaikka riman: Vasta riman ylityksen jälkeen ihminen riemuitsee, joka antaa meille sen tiedon ihmisestä, että tunneäly on typerien ihmisten tapa välttyä vastuulliselta elämältä.

Sentimentaalinen ihminen on addiktoitunut ns. positiivisten tunteiden ahmimiseen, jolloin hän "tunneälykkäänä" ei pysty eikä halua tehdä mitään oikeasti uutta, jonka tunnepalkinnosta hän ei etukäteen mitään tiedä.
Luovuus on täysin poissuljettu tunneälystä, sillä ihmisellä ei ole mitään tunteita silloin, kun hän vasta järkeilee jotain uutta. Vasta luovan työn päättäminen antaa tunteen, eikä ole järkevää odottaa ensin jotain tunnetta ennen kuin alkaa luovaksi.

Sentimentaalisuus saa ihmisen projisoimaan tunteensa pois nykyhetkestä, jolloin hän luulee, että hän toimii älykkäästi, kun hän vain yrittää saada seuraavan tunneannoksensa.
Maahanmuuttajakaan ei siihen kuolisi, jos häneltä vaadittaisiin enemmän kuin hän osaa. On todella surkea tilanne Suomelle, että päättäjät ovat kykenemättömiä sivistämään kehitysmaalaisia siitä syystä, että päättäjät itsekään eivät halua kasvaa ja ylittää itseään, vaan ovat jämähtäneet oikeiden tunteiden etsintään.

Juurikin semmoiset ihmiset pelkäävät hysteerisesti herättävänsä muissa negatiivisia tunteita, jotka eivät itse halua tehdä mitään toisin ja paremmin kuin ennen ovat tehneet.
Ihminen ei voi kasvaa henkisesti, jos hän ei voi kokea sellaista, joka synnyttää hänelle tunteita.
Ihminen toimii tyhmästi aina silloin, jos hän toimii vain tunteellisesti tai ei halua toimia siksi, koska etukäteen uskoo olevansa tunneälykäs, että joku voi loukkaantua, jos hän tekisi jotain uutta, heittäisi maahanmuuttajia vaikka sivistyksellä: Vaikka pakottaisi maahanmuuttajat uimaan suomalaisten kanssa tai syömään sianlihaa tai laulamaan suvivirren.

Suomalaisten pakottaminen on tunneälykkäille täysin oikein, mutta mitään pakkoa tunneälykkäät suvakit eivät halua maahanmuuttajille, koska he kokisivat saavansa siitä itselleen huonoja tunteita, jos näkisivät maahanmuuttajan nyreissään.

Uskonnollisuus ei ole kaukana päättäjistä: Nyky-Suomi ei ole kovinkaan korkealla sekulaarisuudessa, koska sitä johdetaan uskonnollisin periaattein; että mitään uutta ei saa yrittää, jottei kokisi tunnetyhmyyttä.

Tunneälykäs ei voi vaatia edes maahanmuuttajilta maassa-maan-tavalla-toimintaa, koska tunneälykäs ei halua muidenkaan pudottavan rimaa -kokevan epäonnistumisia-, joten juuri siksi suvakit julistavat kaikki ne rasisteiksi ja natseiksi, jotka katsovat, että elämään kuuluu myös niin sanotut negatiiviset tunteet, epäonnistuminen. Kaiken pitäisi olla kerralla valmista ja täydellistä, eikä evoluutio siten kuulu suvakkien käsitevarastoon, joten he mieluummin elävät kuplassa kuin yrittävät.

Lait kansankiihotuksesta ja uskonrauhasta ovat sentimentaalisten suvakkien yritys estää ihmisiltä negatiiviset tunteet. Oliko se Descartes, joka julisti, että tunneäly on kaikkein tasaisemmin jakautunut ihmisille? Eli tunneälykkäät vaativat, ettei kukaan saa olla tunnetyhmä -onnistuja tai riman pudottaja-, vaan kaikkien pitää olla hihhuleita.

USKONNOLLINEN VALTIO ON SENTIMENTALISTINEN
Tunneälykkäät eivät pysty pohtimaan järjellä, että heidän oma toimintansa muistuttaa hyvin suuresti islamilaisen valtion toimintaa, joka ei myöskään salli kannattajilleen minkäänlaista negatiivisuutta.
Jos muslimi kokee jotain negatiivisuutta, niin hän ei voi muuta kuin syyttää siitä muita, joka on yksi yhteen sen kanssa, miten tunneälykkäät haluavat kokea elämisensä:

Natsirasisti on suvakille sitä, mitä harhaoppinen on uskovaiselle: Suvakki uskoo, että se on natsirasisti, joka on aiheuttanut suvakille epämieluisan tunteen, joka on yksi yhteen sen kanssa, miten uskovainen syyttää omista huonoista tunteistaan harhaoppista, eikä kumpikaan siten tajua, että ihminen itse on vastuussa omista tunteistaan, olkoot ne mitä tahansa.

Haastattelussa Nicolai Sennels: Islamista, rikollisuudesta ja maahanmuutosta
Lainaus: "Muslimikulttuurissa katse on aina suunnattu ulkomaailmaan: ”Kuka teki tämän minulle, minun elämälleni?”
Tällainen ajattelutapa saa ihmisen pitämään aina itseään uhrina ja jotakuta tai jotakin ulkopuolista syypäänä ongelmiinsa. Professori Bernard Lewis, kuuluisa islam-historioitsija, on tehnyt saman havainnon. Hän muotoili tämän kulttuurieron niin, että länsimaalaiset kysyvät: ”Mitä tein väärin?”, kun taas muslimit kysyvät: ”Kuka teki tämän minulle?”"

Suvakkien tunneäly on jo nyt niin hyvin kehittynyttä, että he pystyvät ilman järjen hiventäkään nimittämään kaikki ne natseiksi ja rasisteiksi, jotka eivät saa suvakissa aikaan oikeaa tunnetta, koska suvakki kokee, että hän on jonkin rikoksen (kuten vihapuheen) uhri, jos ei saa päivittäistä positiivista tunneannostaan.

Tunneäly johtaa aina sentimentalistien diktatuuriin, joka ei lopultakaan eroa yhtään islamilaisesta valtiosta: Islamilainen valtio on tunneälyn kliimaksivaihe

Blogi, 14.3. 2017: Suvakkien Sentimentaalista kommunismia
Blogi, 09.1. 2017: Lasinen uskonto on tehty rikottavaksi
Blogi, 8.11. 2007: Rohkeat ovat erilaisia

Zen ja Kivien kasaamisen taito

Punttisaleilla painoja nostelleet tutkijat ovat yllättäen löytäneet jälleen uuden nollan; Heidän mukaansa lihaksien käyttämisellä ja älyllä on jonkinlainen yhteys:
KL, 30.10. 2016: Nosta puntteja, tulet älykkäämmäksi

Voipi olla perääkin yllä olevassa jutussa. Mutta itse suosittelen kivilinnan rakentamista, koska siinä oikeasti lihakset ja kognitio joutuvat toimimaan yhteistyössä, joka on tyystin toisenlaista yhteyttä kuin punttisalilla, missä rautaa nostetaan paikasta A paikkaan A -- punttisalilla ei tarvitse vaivata aivoja.

Muutenkin olen sitä mieltä, että punttisaleilla ihmisen lihastyövoima menee tyystin hukkaan. Ajatelkaas vaikka sitä, jos Tony Halme olisi punttisalin rautojen sijaan nostellut metsässä kiviä, niin nyt meillä olisi tuhannen tonnin kivilinna joka olisi oikea fyysinen jälki Tony Halmeesta. Rautojen nostelulla ihmisestä ei jää planeetalle mitään jälkeä jälkeen jääneille.

Tämä on todellakin jälkeenjääneiden planeetta, pahempi kuin apinoiden planeetta.

Kivilinna on kuin pato, joka patoaa lihastyön, kun taasen punttisaleilla lihastyö valuu tyystin harakoille. Jos poliitikot todella haluavat ihmisistä terveitä, niin heidän pitää antaa kaikille oikeus kivien kasaamiseen. Kun jokainen saisi jättää itsestään kivisen jäljen, niin silloin ihmiset eivät niin kovasti hinkuisi pääsyä tosiTV-pelleilyihin.

Toisaalta, jos ihmisiltä kielletään edelleen järkevä ja kaikkia hyödyttävä älyllinen lihastyö, niin sitten punttisalien laitteisiin tulisi ympätä sähkögeneraattoreita ja ikääntyvät ihmiset pitää asuttaa punttisaleille tekemään sähköä nuorison älylaitteille, jotta nuoret voisivat hinkua atteettomina internetrunkkaajina muodin mukaisen mukapersoonallisuutensa esille tuomista.

Youtube, 19.10. 2016: Eläköön nationalismi! / historijoitsija Teemu Keskisarja
IS, 30. 10. 2016: Esa, 55, on rakentanut omin käsin kokonaisen kylän uppotukeista – missään muualla ei ole vastaavaa

EHDOTUS: Esitän, että kaikilta mitattaisiin vuoden alussa lihasvoima. Jos se on vuoden lopussa sama tai suurempi, niin ihminen saisi jonkinlaisen verohelpotuksen tai voutserin tai yhden kuukauden vuokran ... tietysti progressivisesti, että mitä enempi on tullut voimaa ja mitä enempi on tuottanut sähköä punttisalilla sitä suurempi olisi kansalaisboonukset.
Ja päin vastoin; Jos lihasvoima olisi heikentynyt, niin ihminen saisi joko sakkoa tai pakkotyötä Talvivaarasta

Suvaitsevaisuus tekee sinusta tyhmän

Jos haluat kehittää älykkyyttäsi, niin siihen vaaditaan kriittistä ajattelua:
KL, 27.9. 2015: Näin hiot älykkyyttäsi - Warren Buffettin metodilla

Älykkyyden ylläpitäminen ja sen kehittäminen vaatii kriittisyyttä.
Kriittisesti ajatteleva ei voi olla suvaitsevainen.
Suvaitsevaisuus johtuu älyllisestä laiskuudesta.

Jos meillä olisi älykkäiden armeija (esimerkiksi maan hyväksi toimiva eduskunta), niin suvaitsevaiset reputtaisivat sen armeijan pääsykokeissa, kuten fyysisesti laiskoja ei kelpuuteta fyysiseen armeijaan.

Ollaksesi älykäs, sinun tulee ylläpitää ja kehittää älyllistä kuntoisuuttasi kriittisellä ajattelulla koko elämän.
Suvaitsevaisuus on älylle samaa mitä liikkumattomuus on lihaksille.

Suvaitsevaisuus on älyllistä penkkiurheilua
Lukeminen on älyllistä kuntourheilua
Kriittisyys on älyllistä huippu-urheilua

Rydman, 14.9. 2015: Turvapaikka hölmölästä
Sillanpää, 27.9. 2015: Pelolla lannistettu kansa
Takkirauta, 28.9. 2015: Suomi ryömii, osa 2
YLE, 27.9. 2015: Kiintiöpakolaisena Suomeen tullut väittää:
 —Turvapaikanhakijoiden jopa mahdotonta sopeutua tänne
Blogi, 25.9. 2015: Häpeävätkö muslimit maataan?
Blogi, 30.9. 2015: Pakolaisasiaa ilman häpeää
Riikka Purra, 30.9. 2015: Miksi naisella ei ole pelastusliiviä?
LV, 19.8. 2015: Miksi tulee vain nuoria miehiä? Tutkija: Järjestelmämme auttaa vääriä ihmisiä:
"Heikompien unohtaminen ja vahvojen auttaminen on Purran mielestä osoitus siitä, että alan tutkijat ja turvapaikanhakijoista raportoivat mediat ovat menettäneet kyvyn moraaliseen ajatteluun."

Kivilinnat valkoisten rakentamia

Maailman suurin vääryys paljastettu; Valkoiset rakentavat maailmaa:
DigiToday, 26.6. 2014: Maailman suurin yhteisö on valkoisten miesten hallitsema
Mikä on esteenä sille, että mamut eivät rakenna kivilinnoja tai naamakirjoja?

Suomen suurin yhden ihmisen rakentama kivilinna on valkoisen ihmisen työtä
 - kuten ovat kaikki muutkin Suomen kivilinnat. Tämä on ehdottomasti maailman suurin vääryyys, ja vaadinkin, että mokuttajat pakottavat kaikki maahanmuuttajat rakentamaan kivilinnoja, jotta tämä mahdollisesti rasistiseksi luokiteltavissa oleva työ saisi rinnalleen kelvollisia vertailukohtia, sillä varmana ei voi olla niin, että vain valkoiset pystyvät rakentamaan naamatauluista ja kivilinnoista muinaismuistoja.

Naamakirja: Pohjois-Pasilan kivilinna

Ajattelemisen aiheita mokuttajille:
Miksi valkoiset olivat imperialisteja eikä värilliset? Ajatelkaa sitä, jos värilliset olisivat keksineet kypärän ja miekan, niin syyttäisivätkö mokuttajat silloin värillisiä rasisteiksi ja olisivatko silloin afrikkalaiset "maksamassa velkaa"?

Miksi valkoiset keksivät luonnon ja ihmisen pohtimisen (filosofian ja metafysiikan), eikä värilliset? Ajatelkaa sitäkin, jos filosofian kehtona olisikin ollut Afrikka, niin eikö silloin tiedekin olisi täysin Afrikka-keskeistä, jolloin Facebook olisi afrikkalaista ja joku valkoinen pappi vollottaisi, miksi Facebookin hallinnossa on vain mustia...

Kun asiat tapahtuvat evolutiivisesti, niin maailman vain tulee olla tälläinen. Jos joku ei hyväksy ihmisten ja kehityksen erilaisuutta, niin hän menköön maailmaan, jossa ei tapahdu kehitystä. On nimittäin vain ajattelematonta vaatia kehityksen olevan kaikkialla samanlaista ja samanaikaista. Koska se ei voi sitä olla. Kehitys ei voi olla vientituote, vaan se on oltava sisäsyntyistä. Synnyttäköönsä siis jokainen nykymenon kritisoija ihan itse oman "Facebookinsa" ja hakukoneensa, jota ilman muut eivät voi olla... On absurdia vaatia sellaisen ideaalisen yrityksen johtoon ihmisiä, jotka eivät ole osallistuneet kyseisen idean syntyprosessiin.

Johan E. Venninen

Täten todistan, että Johan Venninen on suorittanut maallisen elämänsä korkeimmin arvosanoin. Johan Venninen lähti 13. huhtista v. 2008 pois tästä maailmasta, ja minne tahansa hän pääsikään, hän varmasti pärjää sielläkin.

Sain henkilökohtaisesti tavata aikamme ihmeellisimmän ihmisen, joka ei pitänyt elämäänsä minään, koska hänen mukaansa kuka tahansa pystyisi samaan; mutta yksikään poliitikko tai muu rikas ei pysty edes näkevin silmin niihin tekoihin tai ajattelun korkeimmuuteen, mihin Venninen pystyi.
Vielä viime syksynä tyrän pahasti vaivaamana hän suunnitteli räjäyttämäänsä luolaan kaiken muun lisäksi vesivoimalaa.
Lääkärit kieltäytyivät hoitamasta Johanin kehoa vaivaavaa tyrää. Hänen liikkumisensa oli kivuliasta, mutta hänen ajattelunsa oli kevyttä. Tuskin enkelitkään puhuisivat kevyemmin ja vaivattomammin kuin Johan. Ja tarkoitan keveydellä sitä tavatonta elämän kunnioittamista, jota hän toi kaikessa esille.

Hän ei edes sanallakaan syyttänyt ketään kaikesta siitä, joka oli kohdannut hänen kehoaan, vaan hän otti sokeudenkin vastaan ikään kuin lahjana; "kukapa tietää, vaikka olisin kuollut sodassa, jos olisin ollut näkevä". Kehonsa vajavaisuuden Venninen osasi kääntää hengen suuruudeksi. Kipeästi ajallinen elämä väänsi Vennistä, mutta ajallisuudella ei ollut mitään otetta siihen sieluun, joka kehossa joutui myötäelämään ajallisen kehon vajavuudet. Hengen viisaus, sielun sisukkuus ja luonteen vaatimattomuus kompensoi täysimääräisesti sen, minkä keho oli menettänyt.

Keskustelimme muutaman minuutin kahdestaan, jolloin havaitsimme, että olimme ehkäpä olleet yhtä aikaa Niilo Ylivainion junailemassa kokouksessa Helsingin Jäähallissa, joskus -80 luvulla. Hän kertoi, miten hän oli nähnyt siellä Valon, joka oli ikään kuin kutsunut häntä esille, kansan eteen. Silloin huomasin ainoan surumielisyyden, kun hän puhui, miten hänen olisi pitänyt siinä tilanteessa toimia... Tai oikeastaan hän oli surullinen myös niiden uskovien tähden, jotka pyrkivät käännyttämään hänet uskoon, mutta koska Johan ei voinut mitään sille, mikä hän oli, niin uskovat lähinnä julistivat Johanille kadotusta...

Sitten Johan kertoi paljon myös siitä, miten he olivat pieninä leikkineet venäjäläisen varuskunnan läheisyydessä ilmeisesti oikeilla aseilla, joissa oli paukkupatruunoita. Joku toinen oli laukaissut pyssyn lähietäisyydeltä päin pienen Johanin naamaa, jolloin ruuti oli polttanut molemmat silmät. Siihen aikaan lääkärit uskoivat, että jos molemmat silmät vahingoittuvat, niin jos toinen poistetaan, toiselle jää ikään kuin enemmän elinvoimaa tervehtymiseen; valitettavasti lääkäri sattui poistamaan sen hieman paremman silmän...

Olen Helsingin Kalliossa sijaitsevassa Elokolossa vapaaehtoistoimijana. Siinä vieressä on Sokeain koulu. Sekin oli Venniselle tuttu; hän oli siellä ennen viime sotia oppilaana. Muistaisivatkohan sen koulurakennuksen nykyiset työtekijät vielä sitä aikaa, jolloin Venninen oli siellä.
Netissä Vennisestä on sanottu mm:
Suomen kaikkien aikojen selviytyjä, raudan luja kaveri, mies isolla M:llä, kova Jätkä, uskomaton kaveri, Jos tuo sarja oli Ylen vastaus Subtv:n Äijät ohjelmalle, niin voitonhan tuo vie kirkkaasti.

Sitten Venninen kertoi myöskin, miten hän alkoi räjäyttämään luolaa; Kun siinä kallion kupeessa oli joku iso siirtolohkare, ja kun räjäytin sen pois, niin sen takaa paljastui pieni onkalo. Ja koska lohkareen räjäyttäminen kävi helposti, niin ajattelin sitten syventää sitä onkaloa...

Vitsi oli siinä, ettei Vennisellä ollut vielä silloin poraa, vaan hän hakkasi vasaralla ja taltalla siihen lohkareeseen dynamiittia varten reikiä, joten jokainen voi kuvitella sellaisen homman helppoutta. Se lohkare ei nimittäin ollut mikään pikkukivi; niitähän Venninen pystyi liikuttamaan muutenkin...
Johanin kertoessa tätä, mieleeni muistui John F. Kennedyn sanat;
"We choose to go to the moon in this decade and do the other things, not because they are easy, but because they are hard"
(Me emme mene Kuuhun siksi, että se on helppoa, vaan me teemme sen, koska se on haasteellista)

Muistan maininneeni Venniselle tästä, kun sieluni silmin näin, miten "helppoa" se on hakata kiveen reikiä. Asiat ovat omastakin kokemuksesta todellakin helppoja silloin, kun tehtävää ei ole ajallistettu. Johan kaiketi käytti sen ensimmäisen räjäytystyön suorittamiseen viikkoja, mutta pelkkä ajan kuluminen ei tee työtä vaikeaksi.

Dynamiittia hän osasi käsitellä; hänen isänsä toi sitä kotiin, kun Johan oli pieni ja näkevä. Siihen aikaan Mr. Nobel oli vasta keksinyt dynamiitin... Nallit hän rakensi itse haulikon nalleista ja sähköstä...

13. huhtista 2008 Taivas sai yhden kirkaimmista palkinnoista, mitä tämä maailma on koskaan tuottanut. Toivottavasti he siellä korkeuksissa jotenkin osaavat kompensoida meille sen kirkkauden, jonka taivas sai.

Wikipedia: Johan Venninen
Johan Venninen
YLE, Living Archive: Johan on Venninen
muroBBS; Johan Venninen on kuningas
Blogi: esimerkiksi Venninen
Blogi: Carnivore science

Blogi: Halonen menee Egyptiin

Lama-sadonkorjuu ja palkankorotus

Palkkojen korottamiselle ei koskaan ole loppua. Palkkojen korottaminen johtaa aina elinkustannusten kasvuun, joka on sama kuin rahan arvon alentuminen. Olisi kiva joskus nähdä sekin aika, jolloin ihmisten johtajiksi pyrkineet alkaisivat vihdoinkin ajattelemaan. Sekin olisi jo hyvä alku korkeuksiin yltävälle ajatukselle, kun ihminen olisi rehellinen itselleen.

Rehellinen ihminen pystyy helposti näkemään, ettei hänen ole koskaan tarvinnut niin suuresti ponnistella työssään, että se ponnistelu olisi ylivertaista jonkun toisen ponnistuksiin verrattuna. Jos ihminen on muita pätevämpi työhönsä, niin se ei voi olla näkymättä työn helppoutena. Olen täysin varma, että rikkaiden halveksima köyhä ponnistelee omalla tasollaan varmasti yhtä paljon kuin joku korkeasti koulutettu tuomarikin; rehelliselle tuomarille tuomarin työ ei ole taatusti sen vaikeampaa kuin hyvälle paimenelle lampaiden paimentaminen.

Kun siis rikkaat luulevat, että heidän työnsä vaatii erityistä ponnistelua, niin tuo on täyttä puppua, --jos rikas on todella pätevä ja niin älykäs kuin esittää olevansa. Älykkäälle ei tietystikään ole mitään vaikeuksia ymmärtää sellaisia, jotka ovat mahdottomia tyhmemmille. Älymystö vain tekee itsensä tyhmäksi väitteissään, että he joutuvat kovasti ponnistelemaan, jotta he älyäisivät enemmän kuin köyhät. Koska kuitenkin rikkaat vollottavat, miten vaikeaa heidän on ymmärtää niitä "korkeampia" juttuja, niin jokainen rehellinen tietysti näkee heti siitä, että rikkailla on köyhien aivot, sillä rikkaiden mukaan köyhillä olisi aidosti vaikeuksia ymmärtää niitä rikkaiden juttuja, mutta koska rikkaat todistavat, että myös rikkailla on kovasti vaikeuksia esittää rikasta, ja miten rikkaana olo on vaativampaa kuin köyhän elo, niin jo sekin yksin todistaa, miten älyttömiä kaikki rikkaat ovat.

Itselläni ei ole koskaan ollut tarvetta mihinkään erityiseen ponnistukseen ajatuksien ajattelulle. En ole milloinkaan kokenut mitään vaikeutta tuottaa miten korkeita ajatuksia tahansa, joten en siis pysty lainkaan ymmärtämään rikkaiden vollotusta, että heidän on muka ponnisteltava erityisen voimakkaasti, jotta he voisivat ajatella rahasta rahataloutta tukevia ajatuksiaan.
Tai itse asiassa voin ehkäpä hämärästi ymmärtää, että rikkaat joutuvat kuluttamaan turhaan ajatusenergiaa, koska heidän pitää koko ajan pitää mielessään olevansa rikkaita, jotka eivät saa ajatella vapaita ajatuksia, vaan vain sellaisia ajatuksia, jotka aiheuttavat jatkuvaa rahan arvon alentumista. On varmasti erittäin rasittavaa, kun ei saa olla vapaa ihminen, -- kun pitää ajatella vain rahasta. Siinä sitten varmasti kehittyy sellaisia pienen pieniä ajatusympyröitä, että ei tosikaan, miten "Hyvinkin älykkäät ihmiset perustelevat professori Tapio Puolimatkan mukaan mielipiteitään kritiikittä typeristä perusoletuksista käsin ja päätyvät itsepetokseen".

Jokaista ns. nousukautta seuraa lama. Mutta yksikään rikas ei ole koskaan ajatellut, mitä (talous)lama itse asiassa on. Lama on nousukauden jälkeinen sadonkorjuu, jolla rikkaat keräävät keskiluokalle kerääntyneen varallisuuden omiin taskuihinsa.
Nousukausi on se ajanjakso, jonka aikana keskiluokka pyrkii kerimään köyhät niin monta kertaa kuin suinkin ennen kuin rikkaat aloittavat oman sadonkorjuunsa, laman.

On huomattava sekin fakta, että eivät edes yliopistojen filosofian professorit ole koskaan pystyneet ajattelemaan rahatalouden ylittäviä ajatuksia, koska rikkaat ovat palkanneet heidät suojatyöhön, jotta filosofit eivät vain missään tapauksessa alkaisi esittämään rikkaille kiusallisia ajatuksia. Yksikään palkan vaatija ei yksinkertaisesti pysty ajattelemaan sellaisia ajatuksia, joita hän pitää rahatalouden vastaisina. Tämä on pelkkää kylmää logiikkaa, eikä tässä ole mitään tunnetta mukana. Jos et usko edellä sanottua, niin yritä pitää edellä mainittua totena. Jos et usko tätä todeksi, niin olet samalla todistanut, ettet pysty ajattelemaan rahatalouden vastaisesti, vaikka ponnistelisit miljardin euron palkalla.

Tästä huomataan, että ihmisille on täysin turhaa maksaa ajattelusta, koska mikään summa ei saa aikaan aitoa, rehellistä ajattelua. Palkkaa vaativat eivät pysty ajattelemaan mitään muuta kuin rahaa, ja sitäkin vain suureen ääneen vollottamalla, miten vaikeaa se on ajatella rikkaan ajatuksia, että siitä pitää saada vähintään uusi asunto ja ferrarin punainen auto...

Jos ja kun haluamme ymmärtää rehellisesti, mihin ihmiskunta tarvitsee nousukausia ja lamaa, niin ainoa järkevä selitys sille on, ettei ihmiskunta sitä mihinkään tarvitsekaan, vaan suurpääoma, eli typeristä typerimmät, koska jos lamaa ei tulisikaan, niin silloin suurpääoma ei saisi keskiluokan vaivalla kokoamia köyhien selkänahkoja omiin laareihinsa, pois rahan kierrosta.

Rikkailla on köyhien lihakset. Köyhien ei tule niin kovasti pelätä toimeentulon puolesta, vaan rohkeasti alkaa ajattelemaan omilla aivoillaan, koska köyhillä on rikkaiden aivot, jolloin köyhien ajatukset saisivat vipinää rikkaiden köyhiin lihaksiin. Lamaa ei voida estää niin kauan, kun rikkaat ajattelevat köyhien ajatuksia, ja köyhät tekevät sen työn, joka kuuluisi rikkaiden lihasten tehdä. Voitte varmuudella uskoa, että on teidän geneettinen lähtökohta mikä tahansa, niin teidän on taatusti yhtä helppoa tehdä työnne kuin kenen tahansa muun.
Älykäs ei ole älykäs, jos hänen pitää kärsiä ja voivotella, miten kovaa ponnistelua häneltä vaaditaan, jotta voi tuottaa sellaista, mitä geneettisesti heikommassa asemassa oleva ei voi kuvitellakaan.
Yksikään meistä ei ole itse ansainnut geenejään ja ominaisuuksiaan; Kaikki on ihmiselle annettua, ilmaiseksi. Ilmaiseksi olette saaneet, ilmaiseksi antakaa.
"Antakaa terveeksi tulleiden hallita, ja antakaa sen, jolla on valtaa, luopua siitä."

Jotakin ajatusta:
Rikas ongelma
Maalaisjärki
Totuus ei riipu rahasta; varaton totuus
Hyvä elämä, Good life, too late
Korkein totuus
Lasten velvollisuuksien julistus-totuus lapseuttaa
Intelligentsia-Älymystö

Down-by-the-Kivilinna

Toissapäiväinen kärryn jumittuminen oli väliaikaista, jonka tiesin jo ennen jumia, koska laitoin kärryn tahallani yöksi jumiin, jottei älyä vailla olevat saisi tehtyä sille mitään.

Sain siis älylläni kärryn helposti irti liejusta ja työnsin sen mäkiosuuden alkuun. Kuten eilen kerroin, niin mäkiosuus olisi matkan haastavin tehtävä. Helposti kuitenkin tajusin intuitiivisesti, millaisen jarrulaitteen kärry tarvitsee. Minulla on metsästä löydetty kallioporanterä, jota sujuttelin kärryn takaosaan pystyyn. Koska ymmärsin, että sitä jarrukankea pitäisi myös pystyä painamaan voimalla maata vasten, niin löysin pihastani vuosia sitten roskiksesta pelastamani polkupyörän telineen, jonka kiilasin lujasti poranterän varteen.

Kun jarrulaite oli mielestäni oikein ja paikoillaan, ja kun olin sirotellut lankun pätkiä mäen varrelle, ja kun olin laittanut lautaa kiven päälle, -- niin arvellen työnsin kärryn vapaaseen mäkipudotukseen. Sain välittömästi olla koko painollani kankeen jumitetun vänkyrän päällä ja silti kärryn vauhti vain kiihtyi. Mutta loivan mäen jyrkimmän osuuden jälkeen sain kuitenkin jarrun päällä pomppimalla kärryn lähes pysähdyksiin, jolloin tuli tilaisuus työntää lauta takapyörien eteen --edelleen seisten jarrun päällä.



Kyseessä oli varmasti paras sirkusesitys, jonka olin pitkään aikaan tehnyt, mutta metsästä ei kuulunutkaan taputuksia, vaan vain syvä hiljaisuus, kun kanki lopetti maantien kyntämisen.


Mäen loppuosuus sujuikin sitten juuri hankittuun kokemukseen nojaten, joka taasen perustui älyyn, jota saa vain metsästä. Tosin puolivälissä mäkeä etupyörä oli rikkoontua kiveen, mutta mainitsen sen vain siksi, ettei lukijalle tule mieleen, että elämä metsässä sopii vain älyllisesti laiskoille...


Uuras työ teki tehtävänsä, ja vähän iso kivi oli kärryineen Kivilinnan sisääntulopolulla. Jäin siinä vaiheessa istumaan kivien päälle, ja katselin, kun viereisen Hakamäentien tietyömaan miehiä alkoi lähteä kotiin. Pari miestä pysähtyi ihmettelemään tiehen kaivettua vakoa, mutta ymmärsin, että he olivat aamusella töihin tullessaan havainneet kivikärryn, ja siksi olin lukevinani miesten ajatuksia...

Olin käyttänyt kiveen budjetoitua lihasvoimaani vasta puolet, joten tietyöläisten mentyä kävin päättäväisesti kivikärryn puoleen ja sain sen tunnissa puoliväliin sisääntulotietä.




Tässä vaiheessa Kivilinnaan tuli muuan mies, joka oli asunut Kivilinnan vieressä teltassa jo kolme kuukautta. Hän tarjosi omaa lihasvoimaansa kaverikseni, ja koska en kieltäytynyt, niin saimme reilun puolen tunnin urakoinnilla yhdessä kiven sisääntulontien loppuun, oikealla kuvassa näkyvän polun mutkan taa.
Se olikin eka kerta, kun olin saanut kivien pyörittelyyn jonkun toisen ihmisen lihaksista apua, eikä kivi ollut edes kuin kolmanneksi suurin, joka Kivilinnan rakenteisiin on tähän asti tullut...

Mutkan takana ilta joutui ja pimeän laskeuduttua kivikärry oli taasen jumissa, mutta tällä kertaa vain viiden metrin päässä väliaikaissijoituspaikastaan.

Kiven tie kallioksi, osa 1

KIVEN TIE -tarinan tämä osa koostuu ensisijaisesti kuvakollaasista.

Tämä on linkki kuvasivulle - Sitten itse asiasta kuultuna:

Nykyisellään ihmiskunta tuhlaa suunnattomasti fyysistä voimaa ja psyykkistä energiaa turhuuksiin. Otetaanpas vaikkapa kuntosalit, joissa ihmiset luulevat pääsevänsä kuntoon siirtelemällä painoja paikasta A paikkaan A. Tyhmää? Juurikin niin. Ihmisen tulee toimia kokonaisvaltaisesti, eli liikunnan tulee olla täydellisesti korrelaatiossa pään, eli älyn kanssa. Viisaus on pään ja kehon saumatonta yhteistoimintaa.

Kuntosalilla lihasten liikuttele ei auta yhtään ihmisen älykkyyttä; kuntolaitteiden edestakainen liikuttelu ei vaadi minkäänlaista älyllistä ponnistelua, joten selvästikin havaitaan, että kuntosalit alentavat ihmisen ÄO:ta. Mikään ei kuitenkaan olisi esteenä sille, että kaikenlaisten kuntosalien ja kuntopolkujen sijaan ihmiset menisivät suoraan metsään
-- siirtelemään kiviä paikasta A paikkaan B.


Kuvitelkaa itsenne metsään pyörittelemään kiviä. Ymmärrän; idea tuntuu teistä täydelliseltä hulluudelta. Voin kuitenkin vakuuttaa, että ns. oravan pyörästä nähtyjen hullujen asioiden tekeminen vaatii erinomaista rohkeutta - sen lisäksi, että ne vaativat pään ja lihasten suurenmoista koordinaatiota. Hyvä lukijani, voin vakuuttaa lisäksi sen, että täältä katsottuna kuntosaleilla tapahtuva painojen nostelu tuntuu minusta vähintään yhtä hullulta kuin se hulluus, jota tunnet kuvitellessasi itsesi metsään pyörittelemään kiviä!

Kivien pyörittelyn seurauksena metsään syntyy jotakin oikeesti kaunista, kun taasen kuntosaleilla tapahtuva edestakainen vatkaaminen ja pyllyn hetkuttelu ei lisää mitään konkreettista luomakuntaan. Päin vastoin; edestakainen liike vähentää konkreettisesti kuntoilijoiden älykkyyttä, joka huomataan siitäkin, että maailman tilanne menee kaiken aikaa hullummaksi. Vai millä Sinä perustelet sen, että psykologien jatkuvasta lisääntymisestä huolimatta ihmiset ovat yhä älyttömämpiä, kuten huomataan vaikkapa TV:n ohjelmista, missä 2miljoonaa suomalaista tuijottaa typerinä muutamaa hullua big brothersia!

Otetaan esimerkiksi muuan bodaaja, joka pääsi kuntosalin kautta kansanedustajaksi. Nosteltuaan bodysaleilla varmastikin miljoonia kiloja rautaa paikasta A paikkaan A hän ei kuitenkaan ollut parantanut älykkyyttään centin vertaa, jonka jokainen huomaisi, jos vain rehellisesti olisi kuunnellut sen puheita. Lihaksilla pullistelevat vain sellaiset, joiden äly ei ole kasvanut samassa suhteessa; kun äly on kondiksessa, niin silloin se ei aiheuta lihaksilla pullistelua, koska teot puhuvat puolestaan.

Älykäs ihminen tietää, että kaikki se aika on kulutettu turhuuksiin, joka ei tuota mitään konkreettista. Täten kaikenlainen kuntoliikunta vain pahentaa kuntoilijoiden aikapulaa. Älykäs ihminen liikuttaa kehoaan vain silloin, kun se saa aikaan jotakin hyödyllistä, jolloin älykkäillä ihmisillä ei koskaan ole pulaa ajasta.

Tiedättehän, miten ihmiset monesti ihmettelevät, mistä joku on saanut aikaa kaikkeen siihen tekemiseensä... Vitsi on juuri siinä, että aikaansaavat ihmiset eivät tuhlaa aikaansa (elämäänsä; älyään, voimaansa,...) turhuuksiin, kuten kuntoliikuntaan...

Menkää metsään siirtelemään kiviä, niin silloin teidän ei tarvitse käydä töissä siksikään, että saisitte maksaa liikunnasta. Huomataan siis, että ihmiset jopa tekevät täysin turhaan palkkatyötäkin, koska he kuluttavat palkkaansa turhuuksiin, joten kun ihminen saa kuntonsa työstään, niin silloin hänen ei tarvitse tressaantua työssäänkään. Ja ajatelkaa sitä valtavan hienoa perintöä, joka teistä jäisi maailmalle, kun olisitte painojen nostelun sijasta nostelleet metsässä (vähintään) saman määrän kiviä päällekkäin!