Perussuomalaiset Lumetotuusvaikutuksen kohteena

HS, 6.7. 2019: Kun valhetta toistaa tarpeeksi, ihmiset uskovat sen – Lumevaikutukselta ei suojaa edes äly tai analyyttisyys: "Edes äly tai analyyttinen ajattelu eivät suojaa meitä lumetotuusvaikutukselta, kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimus kertoo.".

Aikakaudet alkavat lumevaikutuksesta.
Tieteen aikakausi alkoi, kun Euroopan laajuisesti alettiin puhumaan Juperin kiertolaisista ja Saturnuksen renkaista. Valistuksen aikakausi alkoi, kun ihmiset alkoivat puhumaan valistuksesta. Totuuden jälkeinen aikakausi alkoi, kun ihmiset aivopestiin tunneälykkäiksi:

Mikään tunne ei ole todiste ajatuksen tai mielipiteen totuudellisuudesta. Mielipide voi olla totuudellinen vaikka se ei herättäisi mitään tunnetta - ja päin vastoin; hörhö ajatus on pelkkää puppua, vaikka ihminen kuinka saisi orkkuja sen ajattelemisesta. Mikään tunne ei totuudellista mitään ajatusta, eikä mikään ajatus ole valheellinen vain siksi, että sen ajatteleminen tuntuu inhottavalta. Itkupotkuraivari ei tee mielipiteestä sen enempää rasistista kuin raamatullistakaan.

Tunneälyn tieteellisyys perustuu siihen, että sitä väitettä on vain jatkuvasti toisteltu, jolloin ihmiset luulevat, että heidän uskomuksensa on totta, kun sen ajatteleminen saa tietyn tunteen päälle. Ja päin vastoin; kun ihminen ajattelee oman uskomuksensa vastaista väitettä, niin hän julistaa sen valheeksi ja vääräksi vain siksi, että hän ei saa siitä "oikeaa" tunnetta.

Tunneäly on kaikkein hörhöin totuuden jälkeinen totuus ikinä. Tai itse asiassa tunneälystä höpöttäminen sai ihmiset uskomaan, että vain tunteella saadaan tietää mielipiteen totuudellisuus;
Muistatteko, miten 1990-luvulla tunneälyä hehkutettiin joka tuutista? Se tunneälyn toitottaminen sai lähes kaikki uskomaan, että asia on älyllinen, kun vain tuntee positiivista tunnetta. Tunneälyyn uskominen johti Suomen ja koko läntisen maailman totuuden jälkeiseen aikaan. Hyvin älykkäätkin ihmiset alkoivat hokemaan tunneälyä ja etsimään oikeita tunteita, jolloin kaikki ne julistettiin pannaan, jotka eivät miellyttäneet ihmisiä.
Wikipediasta: "Totuudenjälkeinen politiikka tarkoittaa poliittista kulttuuria jossa päätöksiin vaikuttaa lähinnä tunteisiin vetoaminen, joka ei ole yhteydessä politiikkaan, sekä sellaisten asioiden toistelu, joiden totuudellisuudesta ei välitetä."

Mikä on se tunne, jota ihmisen pitäisi  tuntea, että hänen älynsä olisi oikeaa tunneälyä? Esimerkiksi ihminen voi tuntea erittäin positiivisia tunteita ajatellessaan jonkun koraanin lauseen älyllisyyttä, josta seuraa, että hän pitää koraania lopullisena totuutena ja kaikki koraaniin kriittisesti suhtautuvat ovat vääräuskoisia koiria, jotka pitää pakottaa koraaniin uskoviksi tai heidät pitää tappaa. Mitään eroa fundamentalistisessa uskovaisessa ei ole siihen, että joku tiedemies voi hurmioitua vaikka Big Bangin ajattelemisesta, jolloin tiedemies julistaa, että Big Bang on oikeasti tapahtunut, ja sen epäilijät ovat epätieteilijöitä. Onko muslimin positiivinen tunne jollakin tavoin erilainen kuin tiedemiehen positiivinen tunne?

On vain tunteita ja on vain älyä, mutta jos vaaditaan, että älyn pitää aina esiintyä jonkun tunteen kanssa yhdessä, niin silloin ollaan matkalla totuuden jälkeiseen aikaan, missä ainoita totuuksia ovat ne, jotka saavat ihmiset massahysteeriseen yleisen mielipiteen valtaan, joka saa väkijoukot marssimaan hurmioituneina oikeassa olemisestaan. Yleinen mielipide on tunneälyn kliimaksivaihe, joka saa ihmiset kuolaamaan, kun kuulevat ympäriltään vain omaa korvasyyhyä miellyttäviä totuuksia.

Ihminen voi kokea positiivista tunnetta mistä tahansa asiasta, joten ajatuksen totuudellistaminen positiivisella tunteella on todellakin samaa, jos chili-mausteen pitää tuntua kaikista samalta.

Kaikki uskonnot, ideologiat ja aatteet saavat kannattajia samalla tavalla: Lumetotuusvaikutuksella. Kun ihminen pakotetaan pelottelulla, helvetillä ja uhkailulla lapsesta saakka toistelemaan kivikautisia uskomuksia, niin hänen pitäisi olla poikkeusellinen kyky, jotta hän ei muuttuisi uskomuksen sokeaksi uskovaiseksi.

Mielipiteen vahvistaminen aivojen virtapiiriksi.
Kaikkina aikoina uskomuksista on tullut "totuuksia" samalla tavoin, miten nykyaikana ihmiset on saatu uskomaan, että perussuomalaiset ovat natseja: Kun yhteiskunnan auktoriteetit (kuten entisaikojen shamaanit ja poppamiehet ja nykyajan media ja poliitikot) suoltavat päivästä toiseen samaa valhetta Perussuomalaisista, niin se muuttuu kuulijoiden aivoissa virtapiiriksi, joka käynnistyy joka kerta, kun ihminen kuulee sanan "Perusuomalainen", jolloin tuo virtapiiri saa aikaan aivoissa oikean tunteen, ja sen tunteen nouseminen pintaan saa ihmisen nyökkäilemään hyväksyvästi ja toistamaan, että perusuomalaiset ovat natseja.

Suurimmalla osalla median toimittajista ja poliitikoista on aivoissaan loisvirtapiiri työnimeltä "persu", ja tuon virtapiirin sammuttaminen tai nollaaminen on yhtä vaikeaa kuin homon eheyttäminen tai muslimin kotouttaminen.

Vanha tuttu käsite "aivopesu" kuvaisi paremmin tuota yllä linkitettyä Helsingin Sanomien artikkelia valheen toistosta ja lumevaikutuksesta. Sen jutun arvo on lähinnä siinä, että siinä kerrotaan, miten älykäskään ei ole turvassa aivopesulta, eli siltä, että kun kuulee samaa valhetta joka puoleltaan, niin silloin hermoston synapseihin ohjelmoituu virtapiiri, joka totuudellistaa valheen ihmismielelle.

Mikko Alatalo lauloi joskus, että "Olen omaisuutta ryyppyporukan". Addiktio johonkin aineeseen on myös virtapiiri, joka saa virtansa alkoholista, kuten aivoihin saatu uskomus virtautuu oikeasta sanasta, jolloin virtapiiri luo ihmiselle positiivisen tunteen, jonka vallassa ihminen ei voi olla kriittinen aivoissaan olevaa virtapiiriä, eli valhetta, kohtaan.

Kyse on vanhasta tutusta ehdollistumisesta: Pavlovilainen ehdollistuminen, aivopesu ja lumevaikutus ovat saman ilmiön nimittäjiä. Positiivinen tunne estää kritiittisen ajattelun niin yliopistossa kuin eduskunnassakin. Uskonnot, ideologiat, uskomukset ja yleiset mielipiteet voivat säilyä vain niin kauan, kun ihmiset ovat postiivisen tunteen vallassa.
Kriittinen ajattelu voi syntyä vasta silloin, kun ihminen ei tunne mitään. Tunne neutraalisti esitettyä mielipidettä kohtaan voi syntyä vain silloin, kun se myötäilee tai vastustaa ihmisen omia uskomuksia, jolloin ihminen kokee sen joko hyvänä tai pahana. Älyllä ei tuon tunteen syntymisen kanssa ei ole niin kertakaikkisen mitään yhteistä.

Totuuden jälkeisessä ajassa totuudet on himoriippuvuutta yhteisössä kiertäviin iskulauseisiin, kuten vaikkapa siihen, että persut ovat natseja, tai että muslimit ovat rauhanuskovaisia, tai että maahanmuuttajien motiivien epäily on rasismia, tai että islamin kritisoiminen on rasismia.

Ihminen saadaan helposti uskomaan valheeseen, kun se esitetään ihmisille, joiden tiedetään uskovan toisella tavalla ja joiden tiedetään suhtautuvan johonkin myönteisesti. Esimerkiksi, kun ihminen on saatu pelottelulla uskomaan, että suomalaiset ovat väkivaltaisia ja sisäsiittoisia, niin silloin hän nielee senkin, että pakolaisten motiiveja ei saa epäillä ja islam on rauhanuskonto, koska muutoin ihmisen pitäisi suhtautua kriittisesti monikulttuurisuuteen ja Suomen mollaamiseen.

Yliopistoaikoinani Pyysiäinen oli yksi suosikeistani älyllisenä ajattelijana:
HS, 7.7. 2019: Dosentti Ilkka Pyysiäinen, 60, on tehnyt uransa tutkimalla uskonnollista ajattelua, josta hän ei itse piittaa tippaakaan: ”Monesti olen miettinyt, miten hyvin fiksutkin ihmiset voivat väittää ihan mahdottomia juttuja ja perustella niitä uskon asioina. Samalla on kuitenkin todettava, että monet uskonnolliset ihmiset ovat paljon älykkäämpiä kuin minä itse.”

PS.
Tästä tuli taas vähän pidempi juttu, jossa esiintyy toistoa, joten varokaa, ettei ne toistot saa aikaan totuusvaikutusta, tunneälyn nollautumista.
B, 2.7. 2019: Pohdintaa aivopesun nollaamisesta.
Kiitos sivun vierityksestä tänne saakka.

USKONRAUHA EI OLE JOULURAUHAA

ESIPUHE
Enkelit eivät tarvitse papereita rajoillakaan,
mutta syyttäjillä on jo ensimmäiset kivet taskuissa!
- Se oli loukkaus kristillistä uskonrauhaa kohtaan heittää se ensimmäinen kivi.

Uskonrauhalain säätäjien mukaan uskonnon tarkoitus on muuttaa ihminen aina paremmaksi, tai ainakin pitää muita parempana. Olisihan se typerää säätää laki uskonrauhasta, jos se ei tekisikään ihmistä paremmaksi. Jos havaitaan, ettei uskovainen ole mitenkään parempi ihminen kuin ns. uskonnoton, niin silloin laki uskonrauhasta on samaa, jos tehtäisiin laki kokoomusrauhasta.

Loogisesti ajatellen lainsäätäjät ovat vetäneet täysin hihasta uskomuksensa, että uskovaiset ovat muita parempia ihmisiä! Keitä ovat olleet ne lobbarit, jotka ovat saaneet lähinnä ateistiset ja melkoisen juopot ja itsekkäät poliitikot uskomaan, että uskovaiset ovat heitä parempia ihmnisinä ja tarvitsevat siksi uskonrauhaa muilta, jotteivat ne uskovaiset voisi kasvaa ihmisinä?

Laki uskonrauhasta olisi kolossaalinen loukkaus älykästä ihmistä kohtaan, jollei olisi ikuinen totuus, että älykäs ihminen pystyy älyllään hillitsemään itsensä myös älyttömyyden edessä. Älykkäät ihmiset eivät tarvitse suojelua sanoja kohtaan. Vain sentimentaaliset ihmiset vaativat tunteidensa suojelua, jottei heidän tarvitse kasvaa ihmisinä. Vihavainen, 16,10. 2015: Sentimentalismin kultti

Ateisti loukkaa jo olemassaolollaan uskonrauhaa
Jos kerta poliitikkojen ja suvakkien mukaan uskonto tekee aina ihmisestä paremman, niin ihmettelen kovasti, miksi uskontoa ei ole säädetty lailla pakolliseksi kaikille!
Syyttäjän mukaan mitään muuta lakia ei lainkaan tarvittaisi, jos kaikki olisivat uskovaisia, koska syyttäjä väittää jo rivien välistä, että uskonrauhassa elävät ihmiset ovat vailla kaikkea inhimillisyyttä.

Mutta ateisti on kuin elävä sana viattomien uskovaisten keskuudessa, joten jo täten katsottuna kaikenlaiset kiihotus- ja uskonrauhalait ovat äärettömän typeriä, koska ne eivät edellytä minkäänlaista älyä.

Jos syyttäjä ei usko, että ateismi on uskonrauhan rikkomista, niin meneppäs herra syyttäjä sitten vaikkapa moskeijan yleiseen tilaan valtion virkamiehenä ja kerro, ettet usko niin kuin oikeiden ihmisten pitäisi uskoa.
Vai onko niin, ettei syyttäjillä olekaan oikeutta olla omaa mieltä! Jos syyttäjillä ei ole oikeutta omaan mielipiteeseen, niin miksi sitten herra syyttäjä heittää ensimmäisen kiven, eikä odota, että joku uskovainen ensin kivittäisi? Mutta, eikös herra Kristus Jeesus sanonut, ettei ketään pidä ensinkään kivittää edes sananvapaudesta?


Loppiainen-Jumalan ilmestymisen päivä
Tänään Loppiaisena Suomen lainsäätäjille on tarjolla Älyn ilmestys, sillä on huomattu jo rajojenkin takaa, miten suomalaisten lainsäätäjien kynää ohjaavat tunteet eikä äly. Laki kiihotuksesta ja laki uskonrauhasta ovat vastoin kaikkea älyllisyyttä, sillä ne eivät ole mutuaalisia, eivätkä ota lainkaan huomioon sitä, ettei ihmisen ole mikään pakko uskoa toista ihmistä.

Ihminen joka loukkaantuu, on ensinnä itse uskonut toisen puheita.
Tämän testin voitte tehdä vaikka kotona tai valtakunnansyyttäjän virastossa:
Lue joku asia netistä ja sano sitten: "En usko tuohon". Kokeile sitten ohimoa, onko ohimosuoni pullistunut. Jos ei ole, niin tuskimpa olet silloin loukkaantunutkaan, joten olet silloin tieteellisesti testannut, ettei valhe voi sinua mitenkään loukata.

Ei valhe eikä totuus voi loukata ketään älykästä. Ihminen toimii tunteella, jos hän loukkaantuu siitä, jonka tietää valheeksi, joten laki uskonrauhasta on oikealta nimeltään laki tunteiden suojelusta. Laki uskonrauhasta estää ihmiseltä henkisen kasvun ja se laki suorastaan odottaa, että ihminen toimii hillittömästi, tunteidensa vietävinä.

Laki uskonrauhasta väittää, että uskovainen ei voi muuta kuin muuttaa pään sisältönsä negatiiviseksi aina, kun joku syyttäjä väittää, että nyt on kuultu jotain lainvastaista puhetta. Se on siis syyttäjä, joka haluaa nähdä uskovat loukkaantumistilassa vaikka syyttäjä istuisi yksinään omassa kammiossaan netin ääressä. Syyttäjät katsovat, että heillä on monopoli uskonrauhaan, eli vain syyttäjä voi ja saa loukkaantua sen mukaan, mikä on syyttäjän korvasyyhy.

Yhdenkään uskovaisen ei tarvitse tehdä rikosilmoitusta, koska poliitikot ovat säätäneet, että valtiovallalla on etuoikeus loukkaantumiseen. Syyttäjä voi valtiovaltaa omaksi edukseen käyttämällä julistaa, ettei ole mitään väliä sillä, onko yksikään uskovainen loukkaantunut, koska vain se merkitsee, että syyttäjä on itse omalla tulkinnallaan itse loukkaannut itseään! Tämä kaikki ensinnä.

Toiseksi otetaan käsittelyyn sitten itse uskovainen. Laki uskonrauhasta ei edellytä uskovaisilta minkäänlaista vastuuntuntoa, vaan ainoastaan automaattista käytöstä. Lainsääjät, jotka säätävät sellaisia lakeja, joissa ihmiseltä ei edellytetä itsehillintää eikä henkistä kasvua, ovat itse täysin pihalla kaikesta henkisyydestä. Olisihan se pelkästään lainsäätäjiä kohtaan kunnianloukkaus, jos uskovainen ei loukkaantuisikaan niin kuin lainsäätäjä on vaatinut häntä loukkaantumaan.

Kaikki uskontoja koskevat lait ovat täysin mätiä, jos niitä säätävät ihmiset eivät itse ole henkisen kasvun huipulla. Vain henkisen maailman asiantuntija voisi säätää älykkäitä lakeja uskoville. Kyllähän maallisetkin lait vaativat maallisia asiantuntijoita, eikä lainsäätäjäksi voi noin vain ruveta ilman minkään valtakunnan asiantuntemusta.

Saatettaan hyvin kuvitella, miten syyttäjät ja nettipoliisit hillittömästi kiroilevat netin ääressä lukiesssaan faktatietoa uskonnoista ja niiden oppien määräyksistä, mitä ihmisen pitää tehdä ollakseen uskonrauhassaan. Jos laki (lainsäätäjät) ei vaadi edes syyttäjältä itsehillintää ja henkisyyttä, niin miten kummassa sellainen valtio voi toimia järkevästi missään muussakaan asiassa?

Jokainen tuomio, joka annetaan kiihotuksesta tai uskonrauhan rikkomisesta on kunniamurha. Kyseiset lait ovat niiden pään sisäistä harhaa, jotka ovat omineet valtiovallan omien tunteidensa välikappaleeksi. Syyttäjä on itse kokenut sentimentaalisen hetkensä, kun hän loukkaantuu uskovien puolesta lukiessaan täysin tahallaan ihmisten puheita oman sairaan mielensä mukaisesti.

Laki uskonrauhasta koskee ainoastaan kaikkein tunteellisimpia ihmisiä. Mitä tapahtuisi jos sadasta ihmisestä ehkäpä vain yksi kokisi uskonrauhaansa rikotun, kun joku sanoo, että kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat sitä. Miten kummassa joku voi yleistää kaikkein tunteellisemman ihmisen tunnekokemuksen kaikkia koskevaksi rikokseksi?

On epäloogista syyttäjän väittää, että kaikkien muslimien on loukkaannuttava samalla tunteella, jonka tunteen perusteella syyttäjä itse nostaa valtiollisen syytteen jotakin yksittäistä henkilöä vastaan. Syyttäjän ainoa todiste uskonrauhan rikkomiseen oli hänen omat tunteensa, koska yksikään uskovainen ei loukkaantunut.

Syyttäjä siis on jäävi, koska hän käyttää omaa tunnettaan valtiollisena todisteena kansalaisia vastaan, vaikka yksikään toinen kansalainen ei olisi tuntenut sitä, mitä laki vaatii ihmistä tuntemaan, jotta uskonrauhan rikkominen olisi oikeasti tapahtunut.

Eihän ihmistä voida syyttää puukottamisestakaan, jos puukotetuksi väitetyssä ei ole mitään puukotuksen jälkeä -- mutta syyttäjä katsoo, että ihminen voidaan tuomita uskonrauhan rikkomisesta, vaikka vain syyttäjän omaa uskonrauhaa on rikottu!

Arkkienkeli ilmestyy psykologille

Psykologeille enkelioppaita selvittämään uskovien behaviorismia
Onkohan psykologeilla mitään teoriaa tai oppia uskovien ihmisten behaviorismista? Onkohan heillä edes käsitystä siitä, että uskonto muuttaa ihmisen persoonallisuuden, eikä välttämättä paremmaksi?

Psykologien mukaan alkoholi ja huume saavat ihmisen käyttäytymään jotenkin oudosti ja jopa ilkeästi. Jospa edes yhden enkelin saisin opastamaan psykologeja myös uskontohuumeen vaikutuksien tutkimiseen.

Olisihan se hyvin outoa psykologiaa, jos psykologit olisi vapautettu (tai jopa estetty) tutkimasta uskonnollista ihmistä, sillä arkielämässä on huomattu jo tuhansien vuosien ajan ihmisen olevan melkoisen sokea faktoille, kun hän on uskonnon vaikutuksen alainen.


Myös raha muuttaa ihmistä samoin kuin uskontokin, joten joku arkkienkeli voisi sitten koplata psykologien pään sisällä uskonnon ja rahan yhteen. Ainakin psykologeilla olisi nyt riittävästi materiaalia tutkia, mitkä motiivit saavat syyttäjät toimimaan vastoin kaikkea henkisyyttä.

Ihan vaan vihjeenä psykokoleille voisin antaa vaikka Jeesuksen sanoja, että älkää heittäkö sitä ensimmäistä kiveä. Syyttäjä olisi ihan oikeasti voinut odottaa, että joku uskovainen olisi heittänyt vaikkapa sitä sahuria -Teuvo Hakkaraista- kivellä ennen kuin syyttäjä heitti ukonkivensä Hakkaraisen naamaan!

Blogi, 5.1. 2017: KAIKKI ULKOMAALAISET EIVAT OLE RAISKAAJIA

Puolueettomuuden universalismia viisaille

Pelko luo pelottelua.
Äly luo älyämistä.

Älyllä ei voida kumota älyä, (linkissä mainoksia mukana)
- eikä pelottelulla voida päästä peloista eroon.

Vain älyllä älyämällä ihminen pääsee vapaaksi niin peloistaan kuin puolueellisuudestaankin -- pelko ei siis ole ominaisuus, koska siitä voidaan päästä eroon, mutta äly on ominaisuus, koska äly poistaa pelkoa, mutta ei voi poistaa itseään:
Olento voi olla epäolennaisista vapaa vain ominaisuuksiensa sisällä.
Epäolennaiset (kuten pelko) ovat ominaisuuksien puutostiloja.

Koska äly on ominaisuus, eikä älyllä voida kumota älyä, niin silloin
äly on absoluuttinen ominaisuus: (pätee kaikkialla universumissa).

Äly ei voisi olla aboluuttinen ominaisuus,
jos jokin kohta avaruudessa olisi älyvapaa alue;
Älyn pitää siis olla spirituaalinen ominaisuus.

Koska äly on henkinen ominaisuus ja koska
avaruudessa ei voi olla älyvapaita alueita, niin silloin
älyn on pakosta oltava universaalista.

Koska äly ei voi vain leijua älyttömästi kaikkeudessa,
vaan sen on oltava tietoista, niin silloin myös
tietoisuuden on oltava universaalista.

Äly ja tietoisuus eivät voi esiintyä ilman toista

Koska äly ja tietoisuus ovat olennon ominaisuuksia, niin pitää päteä, että kaikkeudessa on universaalinen olento, jonka ominaisuudet periytyvät aina sinne, missä kehittyy älyn vastaanottimia; hermostoja, aivoja.

Hermosto: Älyn viritinvastaanotin, eli voit turvallisesti lähteä vaikka Marsiin, koska myös siellä aivosi voivat ottaa vastaan älyä ja voit tehdä siellä jotain älyllistä, jos et pelkää.
On helppoa olla älykäs, kun ei pelkää.

Älyllä ei voida ajatella mitään sellaista, mitä ei olisi kaikkeuden rakenteessa.
Äly on älyämistä; "älyäminen"-käsite itsessään antaa ymmärtää, että ihminen älyää jotain ympäristöstään, eikä ihminen voi vetää mitään sellaista olemattomuudesta, joka olisi älyllistä.
Kiistattomasti siis äly ei ole ihmisessä oleva ominaisuus, vaan ihmisen ominaisuudet periytyvät universumin ominaisuuksista.

Äly ja tietoisuus ovat ihmisessä olevia universaaleja
Ei ole mahdollista ajatella sellaista, että joku avaruuden muukalainen ei omaisi äly-ominaisuutta, tai olisi ilman titeoisuutta, mutta jonka ajateltaisiin voivan olla yhteydessä meihin: Älyllä ei voida ajatella ihmisen ominaisuuksista vapaita olentoja.

Blogi, 23.11. 2016: PUOLUEETON SUOMI OY --- PULUSUO
Blogi, 19.11. 2016: Yksinolo viisastuttaa ja vapauttaa herrapelosta
Blogi, 11.11. 2016: Ajattelunvapaus ja Nationalisminvapauslaki vs Liberalistinen paska
Blogi, 01.11. 2016: Platonisesta korvaushoidosta apua eliitille

PS. Tänä aamuna YLEn uutisissa kerrottiin, miten ulkomaiset maanomistukset ovat eettisesti ongelmallisia. Viittaan tällä eiliseen blogitestiin, jonka toteuttaminen käytännössä estäisi kaikenlaisten eettisten ongelmien muodostumisen, koska älyllä ei voida luoda mitään epäeettistä.

On älytöntä pitää yllä sellaista hallintoa, joka ei mitään muuta kuin luoda eettisiä ongelmia.
YLE, 24.11. 2016: Euroopan parlamentin tutkimus pitää maaomistuksia kehittyvissä maissa ongelmallisina ja listaa metsäyhtiöiden omistukset maakaappauksiksi. UPM ja Stora Enso kiistävät olevansa kaappareita.

Feminismi - maailman uskonnoista suurin

Maailman suurin uskonto on tunteellisuus, jonka synonyymi on feminismi
RK: There Is Scientific Proof That Feminism Is Failing Women

Uskontoa on kaikki se, joka estää ihmisen järjen vapaan juoksun.
Kaikki uskonnot perustuvat tunteellisuuteen. Uskonto ei voisi elää hetkeäkään vapaassa mielessä: Uskonto on pimeyttä. Järki on valoa, joka vain voi poistaa pimeyden. Valossa ei ole mitään pimeetä.
Uskovainen ihminen joutuu joka hetki varomaan omia ajatuksiaan, jottei vaan vahingossakaan mieleen tule tunteista karmivin: "Tämä ajatus on oman uskoni vastainen ajatus".

Jopa ateistit joutuvat joka hetki vahtimaan, ettei heidän ajatuksensa millään tavoin saa olla ateismin vastaista, joka kiistattomasti todistaa, ettei edes ateismi vaadi minkäänlaista järkeä, vaan vain tunnetta, että on oikeassa, koska ateismin aivoissa pyörii vain yksi yksipuolinen päättymätön nauha. 

Tunteellisuus on uskovaisen luoma oma Quantanamo, jonka ainoa vanki on äly, jota tunne pakkosyöttää pyhillä kirjoituksillaan ajasta aikaan.

Äly on kehoon asennettu käyttöjärjestelmä, jonka käyttöliittymä on mieli. Kaikkien olentojen äly on samaa älyä. Ei ole erikseen miehen älyä tai naisen älyä tai muun eläimen älyä. Äly on aina kosmista älyä: Jos tänne saapuisi Maan ulkopuolinen olento, niin meidän mielemme havaitsisi sen olevan älykäs; Ei ole mielekästä havaita älyksi mitään muuta kuin älyä.

Uskonto -tunteellisuus- pakottaa ihmisen hokemaan samaa kuin muutkin.
Tunteellinen ihminen ei voi havaita älyä, koska tunteellisuuden vallassa ihminen uskoo, että hän on älykäs vain silloin, kun uskoo samoihin uskomuksiin kuin muutkin. Tunteelliselle, eli uskovaiselle ihmiselle uskomukset ovat korkeinta älykkyyttä, josta johtuen uskovainen pelkää kuollakseen sitä, jos hän joutuisi itse ajattelemaan.

Ajattelu saa aikaan aina uutta. Ajattelu yhdistää vanhaa uusiin suhteisiin ja tuo esille ennen lausumattomia ajatuksia. Tunteellinen ihminen ei koskaan ajattele, koska tunteelliselle ihmiselle kaikki tarpeellinen on jo ennen häntä ajateltu.

Mitään periaatteellista eroa ei ole islamin ja feminismin välillä; molemmat uskonnot kieltävät ihmiseltä ajattelun. Kaikki ideologiat ja uskonnot ovat taputeltuja, eikä mikään niistä vaadi uskovaiseltaan minkäänlaista ajattelua.

Tunne julistaa uskovaisessa tunteellisuuden kahleista vapaaksi haluavalle älylle: "Älä jatka tätä ajatustani, jotta en tuomitse sinua väärinajattelijaksi".
Äly kuiskaa vapaassa mielessä: "Älä estä järkeilyäni, jotta minä en tuomitse sinua uskovaiseksi".
Ihminen on itse tuominnut itsensä uskovaiseksi aina silloin ja siinä, kun hän tunteellisena estää itseltään ajatuksen juoksun.

Tunneihminen (uskovainen) palaa järki-ihmisen oksennukselle. Luovuus on uusien ajatusten, ideoiden ja innovaatioiden oksentamista aivoista. Kaikki uusi on aluksi oksennusta. Äänihuulet ovat aivojen peräsuoli: Puhuttu ajatus on aivojen paskaa.

Koska uskovainen ihminen ei itse pysty tuottamaan mitään uutta, niin hänen on silloin pakko nussia vapaiden ihmisten luovuuden tuotteita. Esimerkiksi muslimit mielellään haluavat uusimpia älykännyköitä ja uusimpia aseita, mutta koska he eivät itse pysty niitä luomaan, niin siksi he vaativat vapaata pääsyä Länsimaihin, missä vielä on vapaata ajattelua.

Kun sitten muslimit pääsevät Länteen, niin he vaativat, ettei länsimaissa saa ajatella vapaasti, koska jokainen uusi ajatus on islamin mukaan harhaoppia, joka aiheuttaa vääräuskoisuutta. Ja feministit kiljuvat muslimien kanssa, ettei muslimeilta saa kieltää heidän uskontoaan, eikä muslimien uskomuksia saa tunteellisen ihmisen mukaan kritisoida, koska ihmisellä pitää olla oikeus syödä ensisijaisesti paskaa, sillä feministien mukaan paska on terveellisempää kuin tuore ruoka.

Blogi, 25.9. 2015: Naisen yhden miehen politiikka

Syyria on turvallinen maa

Olen kertonut samaa, mitä Putin toisti tässä muutama päivä sitten:
IL, 4.9. 2015: Putin pakolaiskriisistä: Mitäs minä sanoin

Mun blogista, 22.8. 2013: Tuen Syyrian laillista hallintoa
Facebook, 4.9. 2015: Tuen Syyrian laillista hallintoa

On huomattava, että mikään älyllinen tosiasia ei estä syyrialaisia menemästä Syyrian hallituksen valvomalle alueelle. Se ainoa syy, miksi syyrialaiset eivät mene al-Assadin porukan tykö on puhtaasti uskonnollinen (s.o. epä-älyllinen, tunteellinen, suom. huom.).
Myös politiikka on lähinnä uskonnollisen kiihkoilun korviketta, eikä suinkaan sitä, mitä kestävän kehityksen imperiumissa älyllisesti ajatellen voidaan ajatella olevaksi. (Mikään valta tai valtio ei ole koskaan saavuttunut kestävän kehityksen tilaa, joka huomataan maailman ja luonnon tilasta -väkimäärän jatkuva kasvu on esteenä kestävälle kehitykselle.)

Syyrian sotahan alkoi aivan tavallisena pienen porukan huuteluna.
Nuoret miehet harvoin kestävät sitä, että he eivät olekaan kukkoina kanalassa. Näin oli myös Syyriassa muutama vuosi sitten. Ihmiskunnan epäonneksi länsimaat alkoivat kannustamaan myös syyrialaisia kukkotappeluun, eikä yksikään länsimaan suurista johtajista halunnut missään nimessä olla tekemisissä Syyrian laillisen hallituksen kanssa.

Me tiedetään täysin hyvin, että sodat johtuvat poliitikoista, erityisesti nuorista miespoliitikoista. Napoleon ei ollut kovin iäkäs, kun hän tunteellisesti päätti, että hän haluu tapella. Myös Hitler tunsi jo teininä angstia, että hän haluaa kukoksi kukon paikalle. Katsotaan historiasta mitä tahansa sotaa, niin huomataan, että niiden alkuunpanijoina on yksi tai useampi nuori mieshenkilö, joka ei siedä sitä, että hän ei itse saa alistaa muita. Politiikkaan osallistuminen pitäisi ehdottomasti kieltää alle 50 vuotiailta.

Milloin ihmiskunta aikuistuu?

On todella typerää politiikkaa lähteä tukemaan pieniä kiihkoilijaporukoita, kuten tapahtui Syyriassa muutama vuosi sitten. Mitä pahaa Syyrian hallitus oli tehnyt Euroopalle, että Suurien Johtajien piti nyt sillä lailla alkaa tukemaan pienen pientä uskonkiihkoilijoiden porukkaa?
Sekö oli Syyrian hallituksen ainoa synti, että se ei kuulunut suurempaan uskonlahkoon? Missä on päätetty, että Suurten Johtajien pitää kuulua siihen uskonlahkoon, jonka kannattajia on eniten?

Lännen Suuret Johtajat vähät välittivät siitä tosiasiasta, että syyrialaisten enemmistöllä meni itse asiassa hyvin verrattuna mihin tahansa toiseen ns. islamilaiseen valtioon. Myös Syyrian sunneilla oli hyvät oltavat Syyriassa, joten ainoa pilkkuvirhe oli todellakin vain se, että pientä jätkäporukkaa sunneista vitutti, kun he eivät itse saaneet alistaa ja määräillä muita. No. Nyt länsijohtajat työntävät herneen syvemmälle nenäänsä, kun hoitavat oman politiikkansa seurauksia ja kieltäytyvät siitä ainoasta teosta, joka todella auttaisi maailmaa kehittymään sivilisaatioksi:
Lännen johtajien pitäisi yhdessä Venäjän kanssa auttaa Syyrian Bashar al-Assadin hallintoa sotilaallisesti, jotta Syyrian kukkotappelu saataisiin loppumaan. Minusta on turhaa vollottaa sitä, että silloin kapinallisia kuolisi ja kapinalliset eivät pääsisikään yksinvaltiaiksi, koska selvää on, että jos kapinalliset voittavat, niin Syyriassa tapahtuu silti kansanmurha.

Entäpä, jos Englanti ja Ranska alkaisivat Joulukuun Kuudentena tukemaan Kuokkavierailijoita, koska Kuokkavierailijat eivät kuulu Suomen hallitukseen? Sellainen tuki saisi välittömästi lisää kiihkoilijoita liittymään kuokkavieraisiin:
IL, 5.12. 2XXX: Kuokkavieraat uhkaavat itsenäisyyspäivänä "kapinalla"
Blogi, 12.2. 2015: Maailmaa johtavat ahneet typerykset

Kukkotappelijoille on tyypillistä, että he haluavat näyttää ulospäin uhreilta. Tämä toistuu päivittäin joka ikisessä katu/kapakkatappelussakin kaikkialla kaikissa kansoissa. Se johtuu siitä yksinkertaisesta totuudesta,että ihminen on fyysisesti eläin, ja jos ihminen ei itse älyllään kesytä omaa eläintään, niin sellainen villinä rehottava ihmisen kuori ei voi mitään muuta kuin käyttäytyä eläimellisesti.

Ihminen on fyysisen ihmiskehon kapteeni. Ihmisyys ei ilmene tunteilussa, koska tunteellisuus on samaa kaikilla eläinlajeilla. Ihmisyys on ennen muuta älykästä itsensä hallintaa. Itsehillintä vaikuttaa positiivisesti koko elämään, esimerkiksi:
IL, 5.9. 2015: 15 minuutin klassikkotesti itsehillinnästä voi kertoa paljon.
Ihminen ei voi tunteillaan hillitä itseään, vaan siihen vaaditaan suurenmoista älyä.

Politiikot hyvin harvoin toimivat ihmisinä, eli älyllisinä toimijoina, joka huomataan siitäkin, että kaikki puolueet pyrkivät ehdottomaan yksinvaltaan. Ei ole ikinä tavattu sellaista, että joku puolue olisi pahoitellut vaalivoittoaan.

Ulkoisen vallan ei koskaan pidä sekaantua minkään toisen maan sisäisiin kukkotappeluihin. Valtion tulee tuomita oman maansa kansalainen ankarimman mukaan, jos hän lähtee toiseen maahan jollakin tavoin tukemaan jotakin osapuolta toista vastaan.

MPKK 2013: Syyrian sisällissota: syitä ja taustatekijöitä
Blogi, 8.12. 2013: Suvaitsevaisuuden rappio Tampereella
Blogi, 9.4. 2014: Intiaaniuutisia neandertaaleille
Blogi, 27.11. 2009: Ahvenanmaan autonomia

Laasanen, 5.9. 2015: Nuorten naispakolaisten vastaanottaminen ratkaisisi ongelmat

Jehovantodistajat pilkkaavat Jumalaa

Kyse on uskovaisten hihhuloinnista. Vaikka tässä alapuolella on linkkejä jehovantodistajien hölmöilyihin, niin tämä koskee yhtä lailla kaikkia uskontoja, mukaan lukien myös ateismi.
IS, 12.5. 2014:
Kova väite Jehovan todistajista: Seksirikoksissa käytössä "Mooseksen laki"
IL, 12.5. 2014: Yhdistyksen selvitys: Taas karuja väitteitä Jehovan todistajista
IL, 12.5. 2014: Yhdistyksen selvitys: Taas karuja väitteitä Jehovan todistajista
IS, 3.5. 2014:
Näin Jehovan todistajissa rangaistaan: "Lapseni isovanhemmat katosivat olemasta"

Jehovantodistat ovat tunnettuja verestään; että jehovantodistajalle ei saa antaa verta missään olosuhteissa, koska jehovien mukaan sielu on veressä. Mutta. Jehovantodistaja voi vuodattaa tapaturmaisesti verensä vaikka maahan, mutta silti muut jehovantodistajat eivät suinkaan tee hautaa sille maahanvaluneelle verelle, vaan he kiikuttavat verestä tyhjän ruumiin omiin pitoihinsa...
Luulisi näin äkkiä ajatellen, että jos veri on jehoville pyhää ja sielullinen jutska, niin silloin siitä mullasta tulee sielullinen, johon jehovan veri on kuolemaan asti vuotanut. Mitä turhaa sitä verisuonikasta ruumista on haudata maahan, jos se pyhyys on vain veressä. Tämä tyhmyys ensinnä, mutta blogin varsinainen idea alkaa vasta seuraavasta:

Kuten tiedettyä, niin uskovaiset pyrkivät pitäytymään dogmeissaan. Dogmi ei ole sama asia kuin perinne. Dogmaattinen tapa suoritetaan uskon opin tähden, eikä perinteen vuoksi. Uskovaiset katsovat oikeudekseen olla järjen vastaisia. Heille ei kelpaa se järki, joka on ihmisen päässä, vaikka päivän selvästi järki ei voi olla peräisin muualta kuin Jumalan "päästä".

Koska uskovaiset pitävät järjen käyttöä syntinä, niin sen he tekevät vain voidakseen ylistää uskoaan. Järjellä on mahdotonta ylistää uskoa, Uskoa ja uskomuksia voi ylistää vain järjettömästi. Esimerkkinä tästä ovat juuri jehovantodistajat ja vaikkapa jotkut itämaiset opit, joiden mukaan ihmisen pitää tyhjentää mielensä ja lopettaa tykkänään ajattelu.

Ylipäätään uskovaiset pitävät omaa järjen käyttöä syntinä oppiaan vastaan, joka jo sinänsä on mieletöntä, koska uskolla ei voi järkeillä edes uskon merkitystä; vain järjellä voidaan järkeillä, eikä sellainen ole järkevää, joka pyrkii halventamaan tai tuhoamaan järjen.
Jos usko olisi sellainen pyhin ihmisen olemus, millaisena uskovaiset haluavat sen nähdä, niin silloin sen on ilmoittanut heille järki, koska muutoinhan uskovaisten puheet uskosta ovat täysin älyttömiä, jota ne tietysti ovat ilman tätäkin järkeilyä.
Kristus ilmaisi tämän saman asian hieman sivistyneemmin: "Te mielettömät! Eikö alttari ole suurempi kuin sille asetettu uhri; Uhri ei mitään hyödytä."

On tietty selviö, ettei mikään uskonto voisi kestää, jos ihmiset käyttäisivät itse järkeään. Tämä koskee erityisesti ateisteja myös; oma järki ei koskaan voi olla dogmaattista, koska järki on aina dynaamista ja ylöspäin kurottautuvaa.

Miksi maailmassa ei ole ihmeitä eikä aitoa sattumaa? Ateistit pyrkivät aktuaalisesti eroon sattuman vaikutuksesta ja muut uskovaiset katsovat, ettei ihmisäly voi olla ihmeellinen asia, koska älyn käyttö on syntiä ja estää nirvanaan pääsyn. Silti katson, että juuri järjessä Jumalan vaikutus on suurimmillaan.

Jumala joutuisi olemaan aktuaalisesti läsnä vain sellaisessa maailmassa, missä olennoilla ei ole järkeä.
Jos jonkun maailman olennoilla ei olisi mahdollisuutta kehittää ajatteluaan (johon kuuluu tiede ja kosmologia), niin silloin sellaisen maailman olennoilla ei olisi olemassalon jatkumossa selviytymisen mahkuja mitenkään muutoin kuin ulkopuolisen älyn turvin. Ihminenkin joutuu hoivaamaan robotteja tasan niin kauan, kun ropoteilla ei ole älyä, jonka avulla ne voisivat kehittyä omia aikojaan ajasta aikaan.

Olemuksellinen tyhmyys vaatisi Jumalan näkyvän olemassaolon.
Jumalan täytyy olla maailman ulkopuolella vain silloin, kun hän on luonut olentoihin rajoittamattoman järjen potentiaalin. Jumala ei voi sekaantua sellaisten olentojen asioihin, joille hän on antanut riittävästi älyä. Äärettömän Jumalan mielestä älyn riittävyys ei voi olla rajallista, joten ihmisälyllä ei voi olla rajoituksia, koska muutoinhan Jumalan pitäisi olla näkyvästi läsnä imettämässä meitä.

Jumalan poissaolo todistaa ihmisälyn olevan olemukseltaan rajaton

Jumalan ihmisille antamaan järkeen kuuluu, että järkevinä olentoina me emme voi haluta Jumalasta itsellemme kainalosauvoja. Sama nähdään sattumaan uskovien ateistien kohdalla siitä, että hekään eivät halua turvata sattumaan, vaan tahattomasti haluavat tuhota sattuman vaikutuksen omasta elämästään.

Järki pyrki aina Isän murhaan; järjellinen ihminen pyrkii irti Jumalan siipien suojista ja eroon sattumasta. Kaikki johtuu siitä, että järki itsessään on yhtäaikaa sekä jumalallinen että äärettömän satunnainen:
Kun järkevä ihminen etsii maailmasta joko jumalallista entiteettiä tai sattumaa, niin hän ei voi muuta kuin päättyä osoittamaan omaa järkeään.

Järki pyrkii aina kohden lopullisuutta. Se tie ei ole ajallisuudessa selitettävissä, jonka järki kulloinkin valitsee, koska järki toimii jumalallisesti, vaikka ajallisesti asennoituvien olentojen mielestä järjen valinnoissa ei olekaan mitään ihmeellistä. Ihme on kuitenkin jo siinä näkyvillä, miten sinibakteerista on voinut kehittyä satojen miljardien solujen yhteenliittymä, joka useimmiten ottaa oman olemassaolonsa itsestään selvyytenä lainkaan ihmettelemättä, miten tämä kaikki on mahdollista.

Ihminen toimii jumalattomasti, jos hän halveksii kaikkea sitä, jonka järjen käyttö on ihmiskunnalle jo antanut. Esimerkiksi jehovantodistajat pilkkaavat Jumalaa joka kerta, kun he kieltäytyvät kaikesta siitä, jonka järki on ihmisille antanut. Sama pätee muihinkin uskovaisiin, kuten vaikkapa muslimeihin, jotka kieltävät lähes kaikki järjellisyydet oman uskontonsa noudattajilta, mutta ovat himoisemassa kaikkea sitä tekniikkaa, jonka muut ovat maailmalle lahjoittaneet.

Järki ei ole kenenkään  ihmisen järkeä, vaan jokainen järjen käytöstä syntynyt tieteellinen totuus ja tekninen asia ovat Jumalan lahjoja ihmiskunnalle. Jokainen uusi ajatus ja jokainen parannus tekniikaan on uusi askelma siinä loputtomassa portaikossa, joka nostaa ihmistä ylöspäin kohden ainoaa Tosiolevaista.

Järjellinen ihminen ymmärtää, ettei hän voi omia järjen käytöstä kunniaa itselleen, koska järki ei ole peräisin ihmisestä, vaikka se maailmassa näennäisesti (=ajattelemattomasti, suom. huom.) onkin inhimillinen ilmentymä. Jos siis uskovaiset aidosti haluavat antaa kunnian Jumalalle, niin silloin heidän olisi pakko antaa kunnia järjelle, koska järki on Jumalan "edustaja" ajallisuudessa.

Järki on universaalista! Jos järki olisi yksityistä, niin silloin kukaan ei voisi ymmärtää mitään, mutta koska järki on samaa järkeä kaikissa ihmisissä, niin se mahdollistaa ihmiskunnan edistymisen niin tieteissä kuin totuudessakin.

Me ihmiset emme suinkaan etsi taivaalta toisenlaista järkeä, vaan kaipaamme yhteyttä sellaiseen Maan ulkopuoliseen älyyn, joka ymmärtäisi meitä ja jota me voisimme ymmärtää. Kaikki todistaa järkeville siitä, että äly on universaalinen ilmiö, joka etsii kaiken aikaa omaa perimmäistä alkulähdettään.
Jokainen etsii näennäisesti omalla tavallaan omien tosiolemustensa alkulähdettä, mutta perimmältä olemukseltaan kaikkien ihmisten ja olentojen ominaisuudet ovat samoja kautta maailmankaikkeuden. Järki on järkeä myös Andromedalla

Evoluutio kumoaa tasa-arvon

Tasa-arvo ja evoluutio ovat toisensa poissulkevia:
Jos vaaditaan tasa-arvoa, kielletään samalla ihmisen kehittyminen paremmaksi.

Ihmisestä voi tulla kehittyneempi olio vain evoluution tai siihen verrattavan älyllisen ideologian läsnäolossa.

Kun luonnossa vallitsee evoluutio, siellä ei voi samaan aikaan olla tasa-arvoa.
Ihmislaji on evoluution tuote. Tasa-arvo ei ole kehittänyt ihmislajia.
Evoluutiouskovainen kieltää uskonsa, jos hän julistaa ihmisten tasa-arvoa.

Jopa tiede kehittyy vain siksi, ettei tieteelliset teoriat ole tasa-arvoisia. Vain sellainen tieteellinen teoria selviytyy, joka kuvaa mahdollisimman tarkasti luontoa. Tasa-arvo ei koskaan voi kuulua tieteeseen, koska tasa-arvo tappaisi tieteen samoin kuin se jo tuhoaa ihmislajia.

Lottovoitto kuolla Suomessa

Suomeen syntyy alle sata lottovoittajaa vuosittain. Lottovoittajaksi ei tulla tahallaan, vaan ihan vaan vahingossa; Lottovoittaja on täysin viaton kansalainen, joka ei ole syyllinen siihen, että kone arpoo hänet lottovoittajaksi.

Meillä on myös muunlaisia voittajia, joita on myös alle sata vuosittain. Hekin ovat täysin viattomia siihen, että arpa osuu heihin. Vai olisiko parempi sanoa suoraan, että luoti osuu heihin? Uusi Suomi: IS: Teloitetun vaimon suku odotti Porvoon tapahtumia.

Kuten lottovoittajalle riittää, että hän vain odottaa möllöttää kotonaan, niin myös tässä toisessa lotossa ihmiselle riittää, että hän oleskelee Suomessa. Ja kuten Lotto on valtion ylläpitämä peli, niin tämä toinen lotto on myös valtion ylläpitämä peli. Tässä pelissä valtio arpoo viikoittain, kuka onnellinen saa kuolla Suomessa sattumalta.

Valtio on järjestänyt kuoleman lottopelin niin nerokkaasti, että sillä on lainsuoja; kansalaiset eivät voi valittaa mihinkään siitä, että valtio viikoittain arpoo ainakin yhden suomalaisen kuoleman lottopelin voittajaksi; on lottovoitto kuolla Suomessa.

Eduskunta on sosiaalitanttojen valloittama. Vasemmisto, Vihreät ja muutama kokoomuslainenkin tantta julistavat, että kaikki ihmiset ovat uskomuksiltaan ja luonnoltaan tasavertaisia. Kun sitten joku murhaa jonkun pikaistuksissaan, niin sosialitanttojen mielestä sellainen ihminen on jo teollaan ansainnut uuden mahdollisuuden.

Jokainen ihmisen tappaneelle annettu uusi mahdollisuus virittää kuoleman lottokoneen, ja on vain ajan kysymys, kun valtion sosiaalitanttojen virittämä, sattumalla toimiva kone tekee tapon uudestaan ja uudestaan, ihan vaan pikaistuksissaan.

On merkille pantava se seikka, että toisiaan siteeraavat filosofit ovat onnistuneet pilaamaan sivilisaation käsitteen sillä, että he ovat nimittäneet huonouden eliminoinnin valtion suorittamaksi murhaksi, jota sivistynyt ihminen ei saa kuvitellakaan. Koska sosiaalitantat eivät itse pysty ajattelemaan, niin hekin ovat kauhuissaaan, ettei toki valtio voi murhata, jos kerta valtio on määritellyt murhan rangaistavaksi.
Kellekään filosofille ei sitten tullut mieleen, että valtion suorittamaa eliminointia ei ole mikään pakko kutsua valtiolliseksi murhaksi! Monesta muustakin asiasta tiedämme, että valtio voi sanella, millä käsitteillä mistäkin asiasta puhutaan.

Koska siis sosiaalitanttojen mielestä se on kauheeta, jos murhaaja eliminoitaisiin, niin siksi sosiaalitantat mielellään antavat murhaajille aina vaan uuden mahdollisuuden, joka siis käytännössä merkitsee sitä, että valtio hyväksyy viattomien ihmisten tappamisen. Ja koska sosiaalitantat saavat itse asua suojatuilla asuinalueillaan, niin siksi kuoleman lottokone ei heitä koske -joka on samaa sen kanssa, kun tavallinen ihminen on ulkona lottoarvonnasta sillä, ettei hän jätä kuponkia.

Turvatuilla asuinalueillaan asuvat poliitikot eivät siis itse osallistu kuoleman lottoon, vaan he pakottavat koko muun kansan osallistumaan viikoittaiseen kuoleman lottoon. Poliitikot eivät ole viattomia siihen, että he eivät itse osallistu kuoleman loton arvontaan!


Hyvä poliitikko! Kumpi on oikeasti pahempi; Murhaajan eliminointi vaiko viaton uhri/uhrit? Molemmissa tapauksissa joku poistuu maailmasta, mutta nyt te olette älyttömän tunteilunne vuoksi luoneet järjestelmään vikaisuuden, jonka mukaan vain viattomien tulee kuolla. Sillä aivan varmasti tämän maailman systeemit ovat viallisia, koska jos esimerkiksi Suomi-systeemi olisi ehjä, niin teitä ei tarvittaisi ensinkään. On turha siis kuvitellakaan, että oikeuslaitos, jolle ei ole annettu valtaa elimoida huonoutta maailmasta, olisi terve.

Jo evoluution fakta edellyttää ihmiseltä sitä, että hän osallistuu myös itse geneettisen tiedon puhtaana pitämiseen. Ihmisen kohdalla se taitaa olla ainoa mahdollisuus, että ihminen pitää itse huolen omasta perimästään, sillä luonnossa ei ole päällekkäisyyksiä; luonnolla ei ole enää valtaa ihmisen perimään, koska ihmiselle annetun älyn pitää hoitaa se tehtävä, joka ensin oli evoluutiolla.

Taloussanomat kirjoittaa, miten EU_poliitikot pystyivät laittamaan pankkiirien ahneudelle edes jonniinmoiset rajat: "Hyviä uutisia: Pankkien bonuksille rajat".

Milloin poliitikot uskaltavat laittaa rajat rikollisille, eli alkaa ajattelemaan ensisijaisesti kansalaisten etua. Koska tähän asti poliitikot ovat ajatelleet ensisijaisesti rikollisten etuja; myös ahneet ovat rikollisia, vaikka sosiaalitantat luulevatkin, että talouskasvu on mahdollista vain silloin, kun ihmisen ahneudelle ei ole mitään rajaa.

Myös Tatu Vanhasen yhdessä Richard Lynnin kanssa kirjoittama, ja pian tulossa oleva teos älykkyydestä ja sen vaikutuksetsa ihmisen käyttäytymiseen pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon rikollisten kohtelun uudelleen arvioinnissa: Tatu Vanhanen kriitikoille: Älykkyys merkittävin syy kehityseroille.
Ellei poliitikot pysty parantamaan ihmisen genomia, niin silloin poliitikoiden ei tarvitse pelätä sen ajattelemista, että valtio voi toimia itsepuolustukseksi, jopa ennalta ehkäisevästi, joka omalta osaltaan olisi ihmisen tulevaisuuden hyväksi tehtyä työtä.

Valtion tehtävänä on puolustaa kansalaisia. Valtion tehtävänä ei voi olla se, että valtio antaa sattuman ratkaista, kuka kansalainen kuolee tällä viikolla. Se ei ole mitään hallitsemista, että annetaan viattomien elämä sattuman haltuun.

Jos te poliitikot olisitte ateistisen Neuvostoliiton politbyroon jäseniä, niin se ehkäpä olisi soveliasta, että te pyrkisitte ilmentämään sattumaa, mutta jos te pidätte itseänne älykkäinä, niin silloin teidän ensisijainen tehtävänne on siinä, että estätte viattomien ihmisten satunnaiset kuolemat.

Iltalehti: "Miksi ampuja päästettiin vapaaksi?"
Porvoossa surmatun Mikan kummitäti ei voi käsittää
Suomen oikeusjärjestelmää.
Iltalehti: Tappotuomio peruttiin
Esa Åkerlund tuomittiin ennen vaimonsa murhaa taposta,
mutta hovioikeus vapautti hänet.

Sensuroitu ihmisyys

Kiitos, kun tulit internetin viimeiselle sivulle. Tämä on vakava asia, koska jos laitan tähän tiettyjä sanoja, niin tämä sivusto blokataan, koska päättäjät eivät tajua elämästä enää mitään. Päättäjät ovat elämästä syrjäytyneitä.

Päättäjät luulevat, että pedofilia vähentyy maailmasta, kun vain vaaditaan nettisurfaajia vahtimaan toisiaan. Miten on? Surfailiko se Itävallan typerys netissä silloin 24 vuotta sitten? Entäs ne Belgian pedofiilien hirmutyöt? Tuskin Olof Palmekaan haki pikkutyttöjen seuraa netistä, vaan toimii samoin kuin kuka tahansa puutteessa oleva, joka uskoo, että naiset ovat miesten kotieläimiä, joita miesten on lupa kontrolloida alueellisesti miten tahansa, ja sitten kutsua tuota alueellista miesten naisiin kohdistamaa sensuroitia kulttuuriksi; Kulttuuri: alueellismaantieteellisten miesryhmien yhteisesti sopima tapa, jolla naiset alistetaan. Jos tai kun miesjoukkio laittaa suullisen perimätietonsa naisten kohtelun pelisäännöistä kirjaksi, niin sitä taasen kutsutaan uskonnoksi...

Miesten sodatkin johtuvat varmaan internetistä. Samoin juutalaisten, armenialisten, kambutsealaisten, kongolaisten, intiaanien, filistealaisten ja venäjäläisten kansanmurhatkin johtuivat siitä, että internetistä puuttuu sensuuri. Muistakaamme vaikkapa miten kuningas David tarvitsi itselleen kolmesataa filistealaisten esinahkaa, koska hän katseli esinahkojen kuvia netistä...

Poliitikot puhuvat, miten nettipornolain voimaan tulon jälkeen jotkut kansalaiset ikään kuin kokeilevat kepillä jäätä.. Onkohan kyse samanlaisesta uhkarohkeudesta, mitä poliitikot tekevät, he kun alwariinsa haluavat olla heikoilla jäillä; vaatia itselleen niin paljon etuoikeuksia, että juuri ja juuri kansa pysyy vielä rauhallisena

Otetaan esimerkkinä Johan E. Venninen; yksikään poliitikko ei pystyisi vammauduttuaan minkäänlaiseen omatoimisuuteen, koska omatoimisuus olisi vastoin poliitikkojen holhousajatusta. Poliitikot siis haluavat estää ihmisyyden esille tulon, ja tuollainen holhoamisen yhteiskunta ei vielä ole poliitikkojen mielestä riittävän vankka, koska siinä oli Vennisen mentävä reikä.

Poliitikkojen on täysin mahdotonta ajatella, että lakien määrällä olisi jokin yläraja. Ja koska poliitikot ovat itse ajattelultaan täysin elämästä pihalla, niin heidän on mahdotonta tajuta, että lakiyhteiskunta estää totaalisesti ihmisessä olevien voimavarojen ilmitulon; venniset ovat poikkeuksia, koska heissä on aina jokin "vika", jonka turvin he pystyvät elämään lain ulkopuolella, kuten Vennisen sokeus esti poliitikkoja tajuamasta, miten sokea muka voi tarvita dynamiittia... Jos poliitikot olisivat tienneet Vennisen touhuista, niin sekin ihmisyyden mentävä reikä olisi ollut tukossa, ettekä te lällärit tietäisi nyt edes sitä, mihin ihminen pystyy, kun hän on vapaa uskomuksista

Olisi mahtavaa edes joskus nähdä, mihin pystyisi ns. terve ihminen, kun sokeat ja rammatkin pystyvät sellaisiin tekoihin, mihin yksikään terve ei ole koskaan pystynyt. Terveet eivät siis ole psyykkisesti terveitä, koska lainkuuliaisina he ovat psyykkisesti vammaisia, koska lainkuuliaisuus saa ns. terveet ahneiksi, joille muiden pompottaminen on samaa mitä kanalle nokkiminen.

Lakiuskovaiset eivät pysty tajuamaan, ettei ihmisestä voida kitkeä pahuutta millään lailla. Ainoa keino kitkeä ihmisistä pahuus on esimerkillinen elämä, koska pahuus on viisauden, eli omaehtoisen elämän puutetta, eikä substanssi. Poliitikot taasen eivät pysty ajattelemaan maailmaa semmoisena, missä heidän itsensä pitäisi tehdä fyysistä työtä, koska poliitikot ovat himoriippuvaisia ahneudesta ja sen aineellisesta ilmiasusta; rahasta. Ylipäätään ihmiset eivät tajua, ettei esimerkiksi Vennisen teot olleet työtä, vaan se oli elämää. Työ on käsite, jota eivät edes filosofit pysty tajuamaan, koska filosofit luulevat, että heidän on mahdollista ajatella viisaita ilman käsiä.

Filosofit eivät ole koskaan keskustelleet vennisten kanssa ja poliitikot taasen pelkäävät hysteerisesti eläviä vennisiä. Jos te todella haluatte päästä ns. pahuudesta eroon, niin suosittelen teille kaikille majan rakentamista; ihmisissä on geneettinen, sisäsyntyinen tarve majan rakentamiselle, mutta ns. aikuiset tappavat lapsista sen kyvyn, koska jos lapsi saisi jatkaa ensimmäisen majansa rakentamista, niin asuminen olisi myös köyhille ilmaista,
--ja lapsen maja olisi muutamassa kymmenessä vuodessa suurempi ja kauniimpi linna kuin yhdelläkään rikkaalla, jotka rakennuttavat orjatyövoimalla linnoja, koska he eivät halua päästää sisällään olevaa lasta vapaaksi, koska sitten he eivät enää voisi nimitellä ihmisiä halpatyövoimaksi, ja nettisensuuriakaan ei enää voitaisi harrastaa, kun yksikään ei voisi ruveta pedofiiliksi, koska myöskin pedofilia kuuluu siihen ilmiöjoukkoon, jota harrastavat kaikki ne, jotka uskovat lakeihin.

Politikointi, sotiminen, itsensä maalaaminen, huoraaminen ja kaikki tuollaiset kuuluvat samalle kellokäyrälle missä on myös pedofilia. Ihmiset eivät vain tajuu, ettei ole mitenkään mahdollista rajoittaa ihmisen pahuutta vain tiettyyn pisteeseen. tyhmät poliitikot jopa luulevat, ettei äärimmäinen köyhyys johdu poliitikoista; että asunnoton alkoholisti on eri viivalla kuin poliitikko, jonka ahneudella ei ole mitään rajaa.

Koska meillä on on ihmisiä, joiden ahneudella ei ole mitään rajaa, niin silloin se ei voisi olla mahdollista, jos meiltä puuttuisi viivan toinen ääripää; poliitikoiden mukaan köyhät eivät saa olla liian köyhiä ja köyhien tulisi kaiken aikaa huutaa hoosiannaa kädet levällään poliitikkoihin päin.... Kaikki tyhmyys valuu alaspäin; mitä ahneempia, eli mitä tyhmempiä poliitikkoja sitä inhottavampia ihmiset ovat toisilleen, koska poliitikkojen ahneuden toteuttaminen vaatii heitä rajoittamaan ihmisten vapautta, jolloin ihmisille ei enää jää aikaa vennismäiseen elämään, koska poliitikkojen mielestä ihmisiä tyydyttää mainiosti toinen toistensa paijaaminen ja itsensä sukiminen.

Ekologiaa ymmärryksellä lukeneet tietävät, mitä on sijaistoiminto; huoraaminen, ilveily, mekkalointi, kiljuminen, nykymusiikki, maalaaminen, pedofilia, shoppailu, äijäily, pelleily, puuhamaahailu ja politikointi ovat ihmisyyden sijaistoimintoja

The End of the Internet

Uskovien sisällissota

Uskovaisuuteen kuuluu viholliskuva, maailman näkeminen osittain. Ihminen ei pysty uskovaisuuteen, jos hänellä ei olisi vihollista. Opillisuuden perusolemus on me ja muut; me oikeaoppiset ja nuo vääräoppiset. Uskontojen (opillisuuden, suom. huom.) traditioon siis kuuluu, että uskonnon sisäpiiriin pääsee vain sellainen, jolla on halua maalata piruja seinille, ja joka sokeasti uskoo jo maalattuihin piruihin.

Kaikkien uskovien mukaan ihmiskunta on jaettu kahtia; vääräoppisiin ja oikeaoppisiin, missä myös vääräoppisilla on selvä viholliskuva. Vääräoppisten mielestä oikeaoppiset ovat vääräoppisia, joka jo sinänsä on niin suuri älyllinen itsepetos, että se ylittää kirkkaasti uskovaisen älyllisen kyvyn. Ihminen alittaa älyllisen kapasiteettinsa uskossaan oppeihin, koska oppiin uskovaisuuteen riittää pelkkä "taiteellinen" tunteellisuus; kyky maalata piruja seinille.

Jokainen opillinen käyttäytyy täsmälleen samoin -- uskovaisille oma oppi on kaikki kaikessa, eikä itse opin sisällöllä ole mitään väliä. Uskovaisuuteen kuuluu maailman jakaminen, ja siten jokainen, joka jakaa maailman, on asenteeltaan uskovainen ja on siten kykenemätön älylliseen ajatteluun.

Puolueoppi ei eroa piiruakaan uskovaisten opeista, ja jokainen ateisti pitää yhtä lailla omaa oppiaan ainoana totuutena miten tekee vaikkapa kokoomuslainen tai kommunistikin, tai lainoppinut.

Opillisuuteen kuuluu, että oppiin uskova saa itse tulkita omaa oppiaan, mutta muilta hän vaatii sokeaa uskoa siihen, ja jos toinen ei usko siihen sokeasti, niin silloin uskovainen katsoo, ettei hänellä ole muuta mahdollisuutta kuin tuomita toinen. Uskovaisille ei tuota mitään älyllistä tuskaa venyttää tulkinnoillaan omaa oppiaan, kun heidän pitäisi itse elää oppinsa mukaan, mutta auta armias, jos joku muu tulkitsee yhtä vapaasti ainoaa oikea oppia, niin välittömästi uskovainen heristelee sormeaan ja mielessään jo on sijoittanut opin tulkitsijan ainoaan opin mukaiseen loppusijoituspaikkaan, joka on varattu opissa vääräuskoisille.

Koska oppiin uskominen ei anna uskovaiselle mitään vapautta antaa muille opin tulkintaoikeutta, niin siksi uskovainen lukee oppiaan puhdasoppisesti toisen vahingoksi. Ei mitään puhettakaan, että joku opillinen näkisi armon paikan siinä, kun toinen on tulkinnut oppia omaan elämäänsä sopivaksi. Armo, laupeus, oikeudenmukaisuus ja älyllisyys ovat opillisille vain sanoja ilman minkäänlaista omakohtaista kokemusta.

Poliitikot julistavat, miten uskonto on ooppiumia kansalle. Poliitikot ovat kuitenkin täysin kyvyttömiä omien oppiensa sisältä näkemään, että poliittinen oppi ei mitenkään erota poliitikkoa muiden oppien uskovista. Myöskin poliitikot eivät voi mitään muuta kuin luoda viholliskuvia... Vitsi on siinä, että kun poliitikko luo viholliskuvan, niin se on laillinen ja ainoa oikea vihollinen! Sitten poliitikko vaatii, että jokaisen pitää uskoa valtion viholliskuviin, kun taasen poliitikon mielestä uskonnon viholliskuva on täysin harmiton, koska poliitikon uskon mukaan uskonnot ovat alisteisia valtiolle, sillä poliitikko on luonut lailla säädökset ja asetukset, mikä oppi vain voi olla ainoa laillisesti uskonto. Eikä yksikään poliitikko pysty näkemään politiikkaa uskonnon, kuten ateismin veroisena oppirakennelmana, koska poliitikon uskomuksen mukaan puolueoppi ei voi olla uskovaisuutta, koska se on laillista, ja joka vain voi mahdollistaa valtion....

Poliitikon puolueuskovaisuus ei siis voi poliitikon mukaan olla uskonnollista, koska poliitikko lukee kirjoittamastaan laista, että jollekin opille voidaan antaa laillinen asema uskontona vain ja vain silloin, kun se ei uhkaa poliitikon uskoa ainoaan oikean oppiin, eli Puolueeseen.

Kaiken opillisuuden yläpuoliselta näköalapaikalta katsoen ei kuitenkaan ole mitään periaatteellista eroa ateismin, uskonnon ja politiikan välillä. Jokainen niistä luo muista viholliskuvia, eikä yksikään niistä halua nähdä maailmaa kokonaisuutena. Politiikan uskonnollisuus on kuitenkin kaikista viheliäintä opillisuutta juuri siksi, että poliitikot pakottavat kaiken kansan uskomaan juuri niihin viholliskuviin, jotka ovat uhkana ainoastaan poliitikkojen ahneudelle, ja joka siten suoraan vaikuttaa tähän ainutkertaiseen aineelliseen elämään, johon me kaikki olemme sidotut.

Ateistien ja muiden uskovien lässytys ei ole vaarallista ihmisen arkielämälle. kun taasen poliitikkojen pelkurimaiset harhanäyt siirtyvät sellaisinaan lakeihin ja asetuksiin, ja valtion armottoman väkivaltakoneiston myötä jokaisen arkeen.

Ateisteja ja uskovia yhdistää oppiin uskomisen lisäksi se, että molemmat ryhmittymät pitävät evoluutiota ja Jumalaa toisensa poissulkevina, ja molemmat uskovat täysin sokeasti peräkkäisistä ajanhetkistä koostuvaan ajallisuuteen. Poliitikkojen oppi lisää tuohon, että laki on kaiken -jopa älyn- yläpuolella, eikä ihmisellä ole lupaa olla armelias ja luova, jos laki ei sitä salli (esim ajankohtainen Kirkon piilottama iranilainen, jota uhkaa maassaan laillinen kivitystuomio...).

No, koska Kirkko on vääräuskovaisia kohtaan myöskin yhtä armoton (uskovaisilla ei yksilöinä ole lupaa olla armeliaita vääräuskovaisia kohtaan -kaikki eivät pääse taivaaseen...), niin täten katson lyhykäisyydestä esittäneeni, että opilliset käyvät sotaa kaikkia vastaan. Oppeihin uskominen pitää yllä jatkuvaa ihmiskunnan sisällissotaa, missä rikkaat ovat kaikkein syvimmissä juoksuhaudoissa, eli rikkaat (kuten poliitikot, papit ja tiedemiehet) ovat kaikkein pelkurimaisempia ihmiskunnan sisällissodan taistelijoita. Juuri viholliskuvien luojat pyrkivät itse semmoiseen asemaan, että heidän ei itse tarvitse taistella vihollista vastaan, vaan he pitävät systeemiä omana etujärjestönään, jonka turvista he katsovat voivansa heittää yhä uusia viholliskuvia köyhien kannettavaksi.

Äly yhdistää, opillisuus repii. Ei ole olemassa älykästä opillisuutta, sillä älyä ei voi käyttää älyttömyyksiin, kuten oppeihin. Opillisuus on mahdollista vain älyllisessä laiskuudessa.