Armeijat kilpailevat kaloista

Itämerellä saa näinä päivinä poimimalla kaloja. Miljoonittain kaloja kuolee, kun armeijat surutta ampuvat tykeillä, syvyyspommeilla, torpeedoilla ja raketeilla mereen. Yksi ainoa syvyyspommi voi tappaa sadan tonnin kalaparven.

Onneksi Suomen kalastajat ovat kovasti huolissaan merikotkista, jotka syövät vain muutamia kaloja vuosittain.
Armeijat eivät voi kilpailla kalastajien kanssa, koska armeijat ruokitaan kaupan kaloilla, eivätkä armeijat syö tappamiaan kaloja, mutta auta armias, jos yksikin merikotka on kalastajien näköpiirissä, niin tykkiä kaivataan avuksi....

Että pitäisiköhän lopettaa armerijoiden rauhoitusaika, koska muutoin kalastajilta loppuvat saaliit.

Valistuksen aikakauden turkistarhaus

Huomaan joka päivä, miten etenemme joka päivä yhä kauemmaksi valistuksen ajan ajattelusta. Nykyajan mieluisin lause on: Haluan tehdä sitä pahaa, mitä muutkin, koska...  Otan esimerkiksi etnoravintolat, maahanmuuttajien kulttuurien tukeminen verovaroista ja positiivinen erityiskohtelu. Juuri tuon kaltaiset asiat tuovat maahamme yhä enenevässä määrin kehitysmaalaisuutta. En usko, että Valistuksen aikakautta oltaisiin saatu aikaan siten, että Eurooppaan oltaisiin jatkuvasti tuotettu kehitysmaiden  kulttuuria ja perinnäistapoja --barbaaristen eurooppalaisten tapojen lisäksi.

Turkistarhaus on kiellettävä
Maailman valtiot kehittyvät eri tahtiin. Tämä on totuus, jota suvaitsevaisten on ehkäpä mahdotonta myöntää, koska suvaitsevaisuuteen kuuluu nähdä kaikki ihmiset sivistyneinä ja kaikkeen hyvään kykenevinä. Onneksi suvaitsevaisten puolella on turkistarhauksen suurin vastustus. Ehkäpä siitä kertominen saisi suvaitsevaiset ajattelemaan ihmiskunnasta vähän realistisemmin, koska enkelitkään eivät pakota suomalaisia omaksumaan omaa taivaskulttuuriaan, puhumattakaan, että enkelit harjoittaisivat suomalaisiin positiivista syrjintää.

Valistuneen ajattelun mukaan ei ole mitenkään järkevää vaatia Suomea säilyttämään turkistarhaus (tai mikä muu planeettaa tai ihmisyyttä haavoittava ammatti) siksi,että sitä harrastetaan muualla. Eurooppaa ei olisi ikinä saatu valistettua, jos vallalla olisi ollut ajattelu, ettei Euroopassa saa kieltää tuirkistarhausta siksi, koska Kiinassa sitä harrastettaisiin kaikesta huolimatta.

Huomataan siis triviaalisti, että turkistarhauksen kieltämisen vastustaminen on barbaarista, pimeän ajan ajattelua, joka estää Suomelta valistuksen aikakauden jatkumisen. Suomi ei enää ole valistunut yhteiskunta, koska Suomessa perustellaan niin monet asiat sillä, että kaikki kulttuurit ovat saman arvoisia, kaikki uskonnot ovat yhtä hyviä, kaikki valtiot ovat tasavertaisia.

Suvaitsevaisuusajattelu palauttaa Suomea kovaa vauhtia takaisin pimeään keskiaikaan, jolloin ihmiset olivat erittäin barbaarisia niin ihmisiä kuin eläimiäkin kohtaan. Keskiajalla ihmisiä poltettiin väärien mielipiteidensä tähden. Nyky-Suomessa ihmisiä tuomitaan vuosiksi vankilaan pelkän väärän ajattelun vuoksi. Keskiajalla poltetttiin kirjoja, tänään bannataan sanoja. Keskiajalla eläimiä kohdeltiin erittäin julmasti. Nyky-Suomessa se ei riitä, että tuotantoeläimiä kohdellaan julmasti, vaan nyt tänne pitää saada rituaaliteurastamoja ja yllä pitää erittäin julmaa turkistarhausta, jota ei voi kieltää sillä perusteella, että kehitysmaissakin kohdellaan eläimiä julmasti.

Ei kuulosta lainkaan Valistuksen aikakauden ajattelulta. Mihin olemme hukanneet Valistuksen aikakauden, kun edessä näyttää olevan yhä pimeämpää? Johtuuko se hukkaaminen siitä, että on alettu ylistämään kehitysmaiden kulttuureja ylitse oman kulttuurin?

Valistuksen aikakausi alkoi sinä hetkenä, kun ihmiset päättivät, ettei ole viisasta perustella omia tekojaan sillä, että niin tehdään muuallakin. Se ei ole vaikeaa pitää kiinni omista periaatteista. Tänä päivänä olisi yhtä helppoa sanoa kuin Valistuksen aikakauden kynnyksellä sanottiin, että kiitos ei;
en halua seurata joukkoa pahuuteen.

Kiitos ei turkistarhauksella, koska joskus tulee varmasti aika, jolloin Kiinassakin aletaan puhua turkistarhauksen eettisyydestä. Maailmasta ei koskaan lopu kärsimys, jos sen jatkumista perustellaan sillä, että niinhän Kiinassakin, että ovathan muutkin kulttuurit yhtä arvokkaita,...

Turhuuden markkinat

Insinöörien koulutukseen pitäisi kuulua myös taloudellisen ajattelun -maalaisjärjen- opettaminen; näköjään insinöörit eivät itse pysty ajattelemaan taloudellisesti.
Otetaan esimerkkinä vaikkapa näitten nykyisten kertakäyttömuovipullojen pohjan rakenne.

Mitä järkeä on tehdä semmoisia pulloja, jotka juuri ja juuri pysyvät pystyssä, --jos alusta on sattuu olemaan riittävän hyvä? Onko se osoitus tehotaloudesta, että vaaditaan ihmisiä kuluttamaan miljoonia työtunteja jatkuvaan pullojen pystyyn nosteluun? Ikään kuin markkinavoimille tärkeintä ei olekaan tuottava työ, vaan vain nappien edestakainen siirtely!

Ihminen varmaan voisi ja haluaisi toteuttaa itseään korkeamminkin arvoin kuin nostella pystyyn "viisaiden" insinöörien kehittämiä muovipulloja. Mutta mitä voikaan odottaa sellaiselta aikakaudelta, jonka älymystö ei lainkaan pysty ajattelemaan työn laatua, vaan vain määrää, koska tuo älymystö on himoriippuvainen määrän määräämättömyydestä.

Poliitikkomoottorilla toimiva markkinatalous ei halua edes ajatella, että tehtaille ja yrityksille pitäisi asettaa arvo- ja laatuvaatimuksia, koska politikoille on tärkeintä matalapalkkatyöllistäminen, eikä siihen sovi tuotteiden käytettävyyden arviointi ja rajaaminen.

Tuollaiset pullon pohjat ovat tehty tahallaan rikkinäisiksi; ehjä pullo pysyy hyvin pystyssä. Mitään laadullista eroa ei ole pullonrikkojilla ja insinööreillä, jotka tekevät tahallaan epäkäytännöllisiä pulloja, pulloja, joiden pohja on tehtaalla jo valmiiksi rikottu, jotta insinöörit voisivat kehuskella, miten he ovat parempia kuin maalaisjärkiset...

Kaikkialla muuallakin huomataan, miten onttoa on yhteiskuntien kutsuminen tehotalouksiksi. Mitään järin tehokasta ei ole siinä, että ihmisille teetetään täysin turhia töitä, kuten siivoamista, toisten jälkien siivoamista. Talous on oikeasti tehokas vain silloin, kun ihminen ei tuota toisille alempiarvoista työtä, kuten siivoamista tai pullojen pystyyn nostelua.

Poliitikoillakin ja muilla juhlijoilla olisi varmasti aikaa siivota itse omat jätöksensä, eikä vaatia maailmaan ihmisiä, joille älymystö on kaavaillut elämän halpatyövoiman osan; krääsän tuottajina, turhuuksien tekemisen.

Voidaan myös ajatella sitäkin, että tehotaloudessa yritystilat, tehtaat, koulut ja virastot olisivat samalla myös asuntoja, jolloin esim tehdastilat, virastot, koulut, liikuntatilat, yrityshuoneistot ja muut semmoiset eivät kuluttaisi turhaan lämpöä ja maapinta-alaa.

Tässä oli lehdessä hiljattain puhetta siitä, miten suomalaisten hinku kesämökkeilyyn vaatii kaksinkertaisen rakennuskannan! Mutta kun otetaan huomioon kaikki rakennukset, niin siitä voidaan laskea, että Suomessa on valmiiksi rakennuskantaa 20miljoonalle. Suomi siis kuluttaa ainakin nelinkertaisen määrän energiaa; 75 prosenttia energiasta menee täysin hukkaan, tyhjien tilojen lämmittämiseen, tyhjien tilojen rakentamiseen ja samalla niiden vaatimat maapohjat ja niiden väliset liikenneväylät ovat poissa biologiselta elämältä. Tätä tällaista meininkiä insinöörit, poliitikot ja muu älymystö kutsuu tehotaloudeksi.

Suomalainen elämäntapa perustuu kolmoisoiselämään:
pakolliseen työelämään, epätyydyttävään arkielämään työajan ja merkityksettömän unen välillä sekä pakoyrityksiin lomilla ja viikonloppuina.

HS, Pääkirjoitus 20.6.-08:
Meillä ei ole varaa rakentaa ja ylläpitää tupla-Suomea