Insinöörien koulutukseen pitäisi kuulua myös taloudellisen ajattelun -maalaisjärjen- opettaminen; näköjään insinöörit eivät itse pysty ajattelemaan taloudellisesti.Otetaan esimerkkinä vaikkapa näitten nykyisten kertakäyttömuovipullojen pohjan rakenne.
Mitä järkeä on tehdä semmoisia pulloja, jotka juuri ja juuri pysyvät pystyssä, --jos alusta on sattuu olemaan riittävän hyvä? Onko se osoitus tehotaloudesta, että vaaditaan ihmisiä kuluttamaan miljoonia työtunteja jatkuvaan pullojen pystyyn nosteluun? Ikään kuin markkinavoimille tärkeintä ei olekaan tuottava työ, vaan vain nappien edestakainen siirtely!
Ihminen varmaan voisi ja haluaisi toteuttaa itseään korkeamminkin arvoin kuin nostella pystyyn "viisaiden" insinöörien kehittämiä muovipulloja. Mutta mitä voikaan odottaa sellaiselta aikakaudelta, jonka älymystö ei lainkaan pysty ajattelemaan työn laatua, vaan vain määrää, koska tuo älymystö on himoriippuvainen määrän määräämättömyydestä.
Poliitikkomoottorilla toimiva markkinatalous ei halua edes ajatella, että tehtaille ja yrityksille pitäisi asettaa arvo- ja laatuvaatimuksia, koska politikoille on tärkeintä matalapalkkatyöllistäminen, eikä siihen sovi tuotteiden käytettävyyden arviointi ja rajaaminen.
Tuollaiset pullon pohjat ovat tehty tahallaan rikkinäisiksi; ehjä pullo pysyy hyvin pystyssä. Mitään laadullista eroa ei ole pullonrikkojilla ja insinööreillä, jotka tekevät tahallaan epäkäytännöllisiä pulloja, pulloja, joiden pohja on tehtaalla jo valmiiksi rikottu, jotta insinöörit voisivat kehuskella, miten he ovat parempia kuin maalaisjärkiset...Kaikkialla muuallakin huomataan, miten onttoa on yhteiskuntien kutsuminen tehotalouksiksi. Mitään järin tehokasta ei ole siinä, että ihmisille teetetään täysin turhia töitä, kuten siivoamista, toisten jälkien siivoamista. Talous on oikeasti tehokas vain silloin, kun ihminen ei tuota toisille alempiarvoista työtä, kuten siivoamista tai pullojen pystyyn nostelua.
Poliitikoillakin ja muilla juhlijoilla olisi varmasti aikaa siivota itse omat jätöksensä, eikä vaatia maailmaan ihmisiä, joille älymystö on kaavaillut elämän halpatyövoiman osan; krääsän tuottajina, turhuuksien tekemisen.
Voidaan myös ajatella sitäkin, että tehotaloudessa yritystilat, tehtaat, koulut ja virastot olisivat samalla myös asuntoja, jolloin esim tehdastilat, virastot, koulut, liikuntatilat, yrityshuoneistot ja muut semmoiset eivät kuluttaisi turhaan lämpöä ja maapinta-alaa.
Tässä oli lehdessä hiljattain puhetta siitä, miten suomalaisten hinku kesämökkeilyyn vaatii kaksinkertaisen rakennuskannan! Mutta kun otetaan huomioon kaikki rakennukset, niin siitä voidaan laskea, että Suomessa on valmiiksi rakennuskantaa 20miljoonalle. Suomi siis kuluttaa ainakin nelinkertaisen määrän energiaa; 75 prosenttia energiasta menee täysin hukkaan, tyhjien tilojen lämmittämiseen, tyhjien tilojen rakentamiseen ja samalla niiden vaatimat maapohjat ja niiden väliset liikenneväylät ovat poissa biologiselta elämältä. Tätä tällaista meininkiä insinöörit, poliitikot ja muu älymystö kutsuu tehotaloudeksi.
Suomalainen elämäntapa perustuu kolmoisoiselämään:HS, Pääkirjoitus 20.6.-08:
pakolliseen työelämään, epätyydyttävään arkielämään työajan ja merkityksettömän unen välillä sekä pakoyrityksiin lomilla ja viikonloppuina.
Meillä ei ole varaa rakentaa ja ylläpitää tupla-Suomea
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti