Ihalaisen sanelupolitiikka

On hauskaa havaita, mitä poliitikoiden puheet oikeesti merkitsevät. Lauri Ihalainen esimerkiksi julisti tänä aamuna YLE:n aikaisessa, että Vanhasen suunnittelema 65-vuoden eläkeikä olisi sanelua, joka saattaa lannistaa ihmisiä, jolloin he jäisivät entistä varhemmin eläkkeelle.

Tämä nykyinen eläkeikäkö ei mukamas lannista ihmisiä?

Duunarin mielestä mikä tahansa lakiin perustuva eläkeikä on sanelupolitiikka! Nuori duunari saattaa hyvinkin lannistua siitä, jos hän mittailee sitä, miten kaukana se eläkeikä hänellä on, ja miten hänen pitäisi kestää työelämässä niin ja niin kauan. Varsinkin, jos työ ei tunnu omalta.

Muistan itse 1960 ajatelleeni aikaani vuonna 2000 ja olin täysin tyrmistynyt, kun ymmärsin, että olen silloin peräti viisikymppinen. Nuorenmieleisenä viisikymppinen ei enää pysty mihinkään, ajattelin.

Nyt tajuan, että nuorenmieleinen on yliarvostettua; pikemminkin nuorta mieltä pitäisi sanoa suoraan kokemattomaksi mieleksi, jonka sanomisilla ei ole kovinkaan paljon mieltä, kun sitä vertaa saman ihmisen mieleen viisikymppisenä.

Nyt tajuan, että viisikymppisenä mieleni on edelleen yhtä nuori, mutta sen sisältö on suunnattoman paljon viisaampi. Tajuan, että nuoren mieli on epäpätevä sanomaan mitään siitä, mitä nuori on muutaman vuoden kuluttua, puhumattakaan, miltä tuntuu olla 5-kymppinen.

Kun siis analysoidaan Lauri Ihalaisen sanelupolitiikkaa, ettei hallitus saa nostaa eläkeikää, koska se mukamas lannistaa ihmisiä ja saa heidät pois tolaltaan, niin ensinnä on todettava, että Lauri Ihalainen itse lähtee eläkkeelle ennen aikojaan - aivan liian suuren läksiäisrahan kanssa.

Miten se siis on, se Ihalaisen vaatima työssäjaksamisohjelma? Jos haluat, että vielä työssä olevat eivät lannistu, niin oliko se ihan pakko itse lähteä varhaiseläkkeelle suuren rahakassin kanssa?
Pomona Ihalaisella on muhkea pankkitili, jonka kuorrukkeeksi tulee vielä ainakin sadan tonnin kultainen käden puristus.

Minua mokomat typeryydet eivät kiinnosta, koska elän vaatimatonta elämää. Sen sijaan olen hyvin kiinnostunut julkkisten typerryttävästä elämästä, joka saa aikaan hirvittävää tuhoa työläisten keskuudessa. Vaikka en muuten välitä hevon paskaa rikkaista, niin rikkaiden täydellisen typerä elämä saa aikaan sellaista jälkeä taviksien keskuudessa, että se haittaa myös niiden elämää, jotka muuten osaavat elää vaatimatonta, eli onnellista elämää.

Tämän kirjoituksen ideana oli siis se, että myös nykyinen eläkeikä on ollut aikoinaan sanelupolitiikkaa, ja se lannistaa sellaista, A) Joka ei viihdy työssään, ja joka ajattelee epäviihtyisän työssä käyntinsä jatkuvan vuosikymmeniä.
Jos hallitus saa päättää, niin vuonna 2020 kukaan ei enää sano silloisen eläkeiän olevan sanelupolitiikkaa -- paitsi minä, joka sanon myös nykyistä eläkelakia sanelupolitiikaksi.

Parikymppiselle se on yks ja hailee, onko eläkeikä 63 tai 65; molemmat iät tuntuvat nuorenmieleiseltä kammottavilta ja etäisiltä --koska nuorenmieleiset eivät osaa eivätkä pysty ajattelemaan asioita oikein.

Lauri Ihalainen todisti, ettei hän pysty muuhun kuin sanelupolitiikkaan, koska hän itse asiassa puheessaan vaati, että työläisen tulee lannistua, jos eläkeikä olisi pari vuotta korkeampi! Mitä muuta se on kuin sanelupolitiikkaa vaatia työläisiä lannistumaan ja siten aiheuttamaan ihmisille traumoja ja ennen aikaista eläkkeelle siirtymistä -mutta ilman kultaista kädenpuristusta, jollaisin eväin pomot saavat lähteä ulos työelämästä, ja joka tehokkaasti estää heitä osallistumasta yhteiskunnan rakentumiseen kaikille hyväksi paikaksi.

31.5. 2012, Uusi Suomi: EU antoi 5 käskyä: Suomalaisten elintaso vaakalaudalla
Ilta Sanomat: Selvitys: Pomot jäävät usein eläkkeelle jo 60-vuotiaana
YLE: Ihalainen toivoo hallitukselta takapakkia eläkekiistassa