Oikeusperiaate ei koske julkishallintoa

Olen jo pidemmän aikaa ajatellut, miten kummassa syyttäjät voivat syyttää ihmistä vielä senkin jälkeen, kun kolmiyhteisen valtiovallan oikeushaara on tuominnut hänet! Eikö se ole mainittu jo perustuslaissa, että jopa syyttäjät kuuluvat kansaan, ja yksikään kansalainen ei voi olla muita paremmassa asemassa.

Wikipedia: Syyttömyysolettama:
Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.

Missään kohtaa perustuslakia ei sanota, että syyttäjä saisi syyttää ihmistä vajavaisin tiedoin, eli syyttäjillä ei ole perustuslaillista oikeutta syyttää vastaajaa käräjäoikeuden tuomion jälkeen, semminkään, koska käräjäoikeus on laillinen ja julkishallinnollinen oikeus. Syyttäjällä on oltava täydelliset ja kiistattomat todisteet ennen kuin hän vie haastetun ihmisen oikeuslaitoksen ovelle!

Olisi täysi hullua, että käräjäoikeuden jälkeen syyttäjä voisi rivien väittää, ettei hänellä ollut riittäviä tietoja käräjäoikeudelle, kun valtion tunnustamat ammatti-ihmiset ovat tehneet ratkaisunsa. Ehdotan, että syytäjät maksaisivat käräjäoikeuden tuomareiden vuosipalkan, jos he pitävät tuomareita epäpätevinä tuomareina, joiden päätöksistä ei voi muuta kuin valittaa.

Syyttäjä ei voi vedota ensiasteen oikeuden päätöksen jälkeen, että hänellä on ollut vajavaisia tietoja, jotta hän voisi edelleen syyttää vastaajaa: Järkevän perustuslain mukaan syyttäjä saa syyttää kutakin henkilöä vain kerran, eli syyttäjien pitää ymmärtää, että heidän työnsä on tehty silloin ja siinä, kun he ovat voineet koota riittävästi todisteita syyllisyyden puolesta.

Jos syyttäjä jatkaa ihmisen syyttämistä vielä alimman oikeusasteen, eli käräjätuomarien antaman päätöksen jälkeen, niin silloin pitää rehellisesti kysyä, mitä virkaa on alemmilla oikeusasteilla, jos kerta syyttäjä on mielestään pätevämpi tuomari kuin valtion palkkaamat viralliset tuomarit.

Lain mukaan syyttäjä ei voi toimia tuomarina.
Monikaan ei taida tajuta, mutta syyttäjän tehtävänkuvaan ei kuulu tuomarina oleminen, joten jos syyttäjä ei hyväksy laillisesti todetun oikeuden päätöstä, niin silloin sellainen syyttäjä on rikollinen, mitä tulee virallisen oikeuden päätöksen halventamiseen.

Mitä eroa on sellaisen typerän kansalaisen ja syyttäjän välillä, jotka molemmat väittävät, että tuomarit toimivat ammattitaidattomasti? Eikö se ole valtion esittänä syytös käräjäoikeuden tuomareita kohtaan, jos sallitaan, että syyttäjällä on  oikeus väittää, ettei tuomarit ole toimineet omien kansanvaltaoikeuksiensa puitteissa?

Jokainen syyttäjä on syyllistynyt oikeuden halventamiseen, jos hän ei hyväksy tuomarien ratkaisua. Vain syytetyllä on laillinen oikeus valittaa tuomiosta, mutta sellaista oikeutta ei voi eikä saa olla ihmisellä, jonka virallinen tehtävä on ainoastaan viedä haastettu oikeussalin ovelle.
Syyttäjä tarkoittaa sitä, että syyttäjäksi valittu saa syyttää ihmistä vain kerran. Jos syyttäjällä olisi perustuslaillinen oikeus syyttää ihmistä monta kertaa, niin silloin syyttäjän ammattinimikkeessä pitäisi olla jotain monikkoon viittaavaa.

Näyttää selvästi siltä, että syyttäjän virasto on anastanut itselleen sellaista valtaa, joka ei selvästikään voi kuulua yhdellekään syyttäjälle!

On selvää, ettei edes syyttäjä saa pitää ihmistä syyllisenä kuin kerran, eli siihen asti, kunnes valtion virallistama tuomioistuin on antanut päätöksensä, eikä tähän saa sekoittaa mitään tuomioistuimen erilaisia asteita, koska ne eivät millään tavalla kuulu enää syyttäjän tehtävän kuvaan.

Syyttäjän ammatillisesti korkein päämäärä on ainoastaan siinä, että hän saa vastaajan oikeuslaitoksen ovesta sisälle, eikä syyttäjän sen jälkeen enää millään tavoin kuulu murehtia siitä, että haastettu ihminen ei muka saa virallisilta tuomareilta lain mukaista kohtelua!

Onko perustuslaissa todella sanottu, että syyttäjä on parempi tuomari kuin yksikään käräjäoikeuden tai hovioikeuden tuomari? Jos voidaan todistaa, että käräjäoikeuden tuomarit ovat tuomareina pätevämpiä kuin syyttäjät, niin onko silloin oikein sanoa, että syyttäjät ovat rikollisia, jos he pitävät haastettua syyllisenä myös sen jälkeen, kun veronmaksajien rahoista palkkansa saavat kovapalkkaiset viralliset tuomarit ovat tehneet ratkaisunsa, joka tasapuolisesti perustuu syyttäjän esittämiin todisteisiin?


On tietysti täysin ymmärrettävää, että kostonhimoiset ihmiset eivät voi hyväksyä sitä, että syyttäjän pitäisi pysyä vain lestissään, joten en jää kaipaamaan yhdenkään ihmisen kommentteja itsestään selviin asioihin. Kun syyttäjä ylittää perustuslaillisen oikeutensa, niin silloin hän haluaa vain kostaa asian, joka hänen mielestään loukkaa juuri HÄNEN oikeustajuaan. Syyttäjien toiminnan toinen puoli on pelkkästään kostonhimoa.
B, 23, 4. 2009, Kosto ja Oikeus.

Facebook, 25.9. 2018: Syyttäjät ovat syyllisiä.