Vain ahneet arvostavat vapaaehtoistyötä

Alla oleva vuodatus voidaan jotenkin koplata Wille Rydmaniin. En tunne sellaista poliitikkoa tai rikasta, joka väittäisi vapaaehtoistyön olevan  arvonta. Kun luetaan minkä tahansa aikakauden rikkaiden ja poliitikkojen puheita, niin niissä korostetaan, miten arvokasta työtä vapaaehtoiset tekevät. Erityisesti poliitikkojen juhlapuheista ilmenee, että vapaasehtoistyö on valtavan paljon arvokkaampaa kuin mikään palkkatyö.

Juuri äsken kerrottiin tutkimuksesta, että vapaaehtoistyön laskennallinen arvo pelkästään Suomessa on kolme miljardia. Ihmettelen suuresti, jos joku kirjanpitäjä pystyisi osoittamaan, että poliitikot olisivat Suomelle rahallisesti arvokkaampia kuin vapaaehtoistyötä tekevät, vaikka poliitikkojen porukkaan laskettaisiin mukaan kaikkien sotejärjestöjen pomojen työ.

Selvää on vain se, että ihminen voi arvostaa vapaaehtoistyötä vain silloin, kun hän on palkkakuopassa. Kun ihminen luulee olevansa arvokkaampi kuin palkkansa, niin silloin hänelle syntyy vastustamaton tarve ylistää niitä, jotka pystyvät elämään ja toimimaan arvoilla, joita yksikään palkanvaatija ei pysty käsittämään. Mitä korkeammassa asemassa joku on politiikassa tai jossakin järjestössä sitä himokkaammin hän haluaa ylistää vapaaehtoisia toimijoita, koska jokainen tajuaa sisimmässään, että mikään valtio ei pysyisi pystyssä ilman vapaaehtoisia.

Suomessa vapaaehtoisuuden ylistys on mennyt jo niin överiksi, että joka ikinen huumeriippuvaisten varoilla toimiva järjestö mainostaa nettisivuillan, miten ihmisestä tulee hyvä vain siten, jos hän alkaisi vapaaehtoiseksi juuri heidän yhdistyksessään. Ei ole ikinä kuultu, että yhden yksikään poliitikko tai yhdistyspomo olisi ihan itse tehnyt tärkeäksi kokemaansa työtään hyvää hyvyyttään, eli vapaaehtoisena.

Päin vastoin, Joka saatanan poliitikko, joka helvetin järjestöpomo julistaa kyllä, miten valtavan tärkeitä vapaaehtoiset työntekijät ovat heidän edustamilleen tahoille, mutta yhden yksikään heistä ei tajua, miten idiootteja he ovat korottaessaan ylistyksilleen vapaaehtoistyön korkeammaksi kuin minkään muun työn. On täysin selvää, että poliitikot ovat kautta aikojen juhlapuheissaan ylistäneet vapaaehtoistyön olevan suunnattoman paljon arvokkaampaa kuin mikään muu työ. 

Ihmiset ovat aina arvostaneet keksijöitä. Nykyihmisen mukava elämä on seurausta vain muutaman kymmenen ihmisen ideoista. Yksikään heistä ei saa nykyään edes sitä sanallista korvausta, jolla poliitikot ylistävät meidän aikamme vapaaehtoisia.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa Isaac Newton. Hän ei saa poliitikoilta mitään korvausta eikä arvostusta siitä, että raketit lentävät tai autojen nopeudet voidaan laskea sekunnin murto-osan tarkkuudella. Poliitikot voivat korkeintaan juhlapuheissaan mainita ihmiskunnan kehityshistorian suurimpia nimitä yhtä huolettomasti kuin he nykyään julistavat vapaaehtoistyön olevan suunnattoman arvokasta.

Koska aivan selvästi poliitikot ja heidän perseennuolijansa arvostavat vapaaehtoisia, niin eikö olisi jo aika vaatia poliitikoita ja järjestöihmisiä tekemään työtään samalla arvokkuudella, jolla he vaativat ihmisiä osallistumaan ilmaiseksi yhteiskunnan ylläpitämiseen.

Olen aina inhonnut muiden muka-tunnustuksia. Mikä olisikaan irvokkaampaa kuin sellainen, jonka surkeassa  palkkakuopassaan olevana antaa arvostusta sellaiselle, joka tekee työtään niin sanotusti hyvää hyvyyttään.

Sanot mitä tahansa, niin jos olet palkkatyössä, niin älä ikinä tule minulle sanomaan, miten arvokasta työtä teen, kun olen vapaaehtoistyössä. Teistä yksikään ei pysty ymmärtämään, miten idiootteja olette, kun palkkatyöläisinä muka luulette arvostavanne vapaaehtoistyötä, Te olette ihan taatusti pelkkiä vitun typeryksiä, eikä yksikään teistä pysty nousemaan sille näköalatasteelle, josta voisitte nähdä itsenne pelkkinä vitun idiootteina.

Yksikään palkanvaatija ei oikeasti arvosta pennin vertaa vapaaehtoistyötä, koska jos hän arvostaisi, niin hän huomasi välittömästi, että hän on vapaaehtoisena penniä arvokkaampi. Pelkurimaiset ihmiset eivät vain pysty ajattelemaan, että kun kaikki tekisivät vapaaehtoisesti sitä, missä he he ovat hyviä, niin silloin ihmiskunta toimisi kokonaisuutena täydellisenä organismina.