keskiviikko 24. syyskuuta 2008

Surmaamisen alkeiskurssi

Tässä artikkelissa ei osoiteta sormella surmaajia. Ei ole myöskään sopivaa nimitellä surmaajia sairaiksi. Pikemminkin nyt on aika jälleen kerran toistaa, mistä kaikki paha on peräisin.

Ihmiset ovat yleensä tapojensa orjia. Tavat seuraavat tiettyä ajattelua; ajatus edeltää aina jokaista tekoa. Jos siis ihminen on tapojensa orja, niin ensisijaisesti hänellä pyörii silloin jokin tietty ajatuskuvio hermostossaan, josta hänen on vaikea päästä irti, koska se ajatuskuvio menee päälle ns. automaattisesti, kun ihmisen elämä kulkee latua pitkin.

Mutta, jos ihminen oikeesti haluaisi irti ajatuskuvioistaan, niin se onnistuu suhteellisen helposti; muuttamalla pois ympyröistään, astumalla ladulta syrjään, menemällä välillä metsään, tekemällä "vääriä", epäortodoksisia tekoja ennen kuin päässä pyörivä ajatus saa ihmisen tekemään vääryyttä

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmaajat eivät olleet sairaita; he olivat vain himoriippuvaisia sellaisesta ajattelusta, joka edeltää ajattelun mukaista tekoa. Olisi jälleen järjen pitämistä käyttämättömänä, jos koulusurmaajien käyttäytymistä selitetään masentuneisuudella, internetillä, yksinäisyydellä, kiusatuksi tulemisella tai psyykkisillä seikoilla. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että ne pojat olivat alkaneet ajatella päivittäin tietyn laista kuviota, joka sai heidät lopulta toteuttamaan sen, jota he olivat vuosikausia hellineet ja ruokkineet.
Pojat eivät uskaltaneet mennä metsään ja ajatella uusia ajatuksia, koska he olivat "hyvien" perheiden poikia, joissa korostetaan sovinnaisuutta, tavanmukaisuutta, hyviä pöytätapoja, sisäsiisteyttä ja muuta ulkokultaisuutta -- Hyvissä perheissä kauhistellaan. Kauheissa perheissä ollaan muuten vaan kauhuissaan. Mutta epäsovinnaisissa perheissä on toivo paremmasta.

Järjellinen ihminen ei syytä köydessä olevaa umpisolmua, vaan etsii köyden päät. Tässä tapauksessa nuo nuoret olivat yhteiskuntaköydessä olevia umpisolmuja, joita yksikään rikas ei halua edes katsoa, miten ja mihin ne ovat syntyneet. Rikkaat vain syyttävät, että jopas pojilta puuttui yhteisöllisyys, mutta itse he eivät pysty ymmärtämään, mitä yhteisöllisyyttä rikkaan elämä muka on!
Onko se ihan oikeesti yhteisöllisyyttä vaatia itselleen ansiota siitä, että on saanut "hyvät" geenit, joilla ei muka voida ajatellakaan "koulutoveriensa" surmaamista, mutta joilla on erittäin helppoa "ajatella" koko kansan alistamista pelkästään rahan orjaksi, jotta rikkaat voisivat rikastua kaikissa olosuhteissa? Siitäkö se pahoja ajattelevien koulupoikien yhteisöllisyys syntyisi, kun rikkaat vaativat koulupoikia ajattelemaan ahneesti? Eikö ahneus olekaan pahan ajattelua: Minulle lisää etuoikeuksia, etuisuuksia, palkallista lomaa, palkankorotuksia, kokouspalkkiota,...

Kuten koulupojat ovat yleensä ajatuksiensa orjia, niin sitä samaa voidaan sanoa myös jokaisesta rikkaasta; rikkaiden päässä laukeaa joka päivä täsmälleen sama ajatuskuvio, eikä yksikään rikas halua eikä pysty muuttamaan ajateluaan, koska heillä ei ole mitään paikkaa, mihin he voisivat muuttaa, jotta he pääsivät eroon siitä ympyrästä, jonka ärsykkeet laukaisevat automaattisesti jokaisen rikkaan päässä joka opäivä ajatuksen, että pitää rikastua lisää ja lisää.
Rikas kulkee ainoastaan rikkaiden ympyröissä, joka automaattisesti vaatii rikasta ajattelemaan vain sitä, miten saisi lisää rikkautta. Ja sitten rikkaat vaikeroivat, miten koulusurmaajilta on yhteisöllisyys kateissa, ikään kuin rikkaan toiminta olisi yhteisöllistä!

Koulusurmaajien ajatuskuvio synnyttää välittömästi havaittavia surullisia tapahtumia, kun taasen rikkaiden vastaavanlaiset pakkoajatukset aiheuttavat viiveellä ruumiita ja haavoittuneita. Silti kouluampujien jäljiltä ei koskaan voi tulla semmoista ruumiskasaa, joka seuraa suoraan rikkaiden teoista. Koulusurmaajat ovat saaneet aikaan vain muutaman kymmenen ruumista, kun taasen rikkaiden muka-yhteisöllisyys, joka ilmenee puhtaana ahneutena, saa aikaan jatkuvan masentuneiden, ahdistuneiden, sorrettujen ja nöyryytettyjen virran, jonka penkereet ovat inhimillistä hätää, mikä sortaa alati uusia ruumiita tilastoihin yksittäisiksi riveiksi, joihin ei koskaan voida laittaa hädän todellista aiheuttajaa, koska rikkaat eivät sietäisi sitä, jos jo tilastotkin syyttäisivät heidän olevan kaiken inhimillisen kurjuuden tapapiruina.

Tässä loppukesällä kuultiin jälleen poliitikoiden julistavan, että jonkun on pakko olla luopujan asemassa; talous ei voi jatkuvasti nousta, jos ei olisi ihmisiä, joille ei koskaan tule mitään nousukautta. Mutta milloinkaan poliitikot eivät itse voi kuvitellakaan luopuvansa saavutetuista eduistaan, joista suurin on jatkuvasti, kaikissa oloissa turvattu ansion -ja etuoikeuksien kasvu.

Kuka tahansa osaa puhua yhteisöllisyydestä, mutta vain sellaiset ovat reaalisesti yhteisöllisyyttä eteenpäin kuljettavia, jotka eivät vaadi itselleen palkkaa siitä, että he toimivat inhimillisesti. Jos yhteisöllisyys olisi rikkaiden kannettava halki historian ja aikakausien, niin se olisi jäänyt esihistoriaan, emmekä voisi löytää siitä enää edes fossiilia -- poliitikot ja rikkaat voivat puhua yhteisöllisyydestä vain siksi, että se on säilynyt meidän päiviimme saakka kaikissa niissä näennäisesti köyhissä, jotka ovat eläneet arkista elämää vaatimatta siitä mitään suurta numeroa.

Koulusurmaajat vaativat tyhmän ajattelunsa pakottamina itselleen valtaa ylitse muiden. Myöskin rikkaat ovat himoriippuvaisia ns. ajatuksistaan; yksikään rikas ei koskaan tuota itse uutta ajattelua, vaan rikkaat ovat rikkaita, koska pyörittävät päässään ikivanhaa ahneuden syndroomaa. Mitään eroa ei ole poliitikoiden vallalla koulusurmaajien valtaan; valta ei koskaan tuota yhteisöllisyytä, eikä valtaa koskaan voi käyttää toisen hyväksi; valta on kirjaimellisesti toisten alistamista ja nöyryyttämistä, joka johtaa joko välittömiin surmiin tai sellaisiin ihmiskohtaloihin, joiden todellisia syitä yksikään rikas ei halua ymmärtää, koska se olisi ladulta poikkeamista, rikkaan asvalttipolulta metsään menemistä, jonka jälkeen rikas ei olisi enää rikas, vaan yhteisöllinen ihminen.
Yhteisöllisyys ja valta ovat toisensa poissulkevia. Valta tuottaa kaikenlaista pahaa, kuten koulusurmaajia, lamaa, konkursseja, rahan arvon alentumista, halpatyövoimaa, työttömyyttä, asunnottomuutta, elinkustannuksia. Valta tuottaa myös tyhjää puhetta; yhteisöllisyydestä, aseista, aidan seipäistä,...

Lue Lisää:
HS,Pamfletti: Kouluampuja ei ole mielisairas
BarriKadi: Koulumurhat
IkkunaIines: Jälkikirjoitus: kouluampuja ei ole mielisairas

Ei kommentteja: