Ei laaksoa ei kukkulaa... Maantieteellisesti Suomi-valtion pinnan muodot eivät juurikaan häikäise, mutta suomalainen kulttuuri on ollut muunmaalaisten silmissä häikäisevää ja jopa eksoottista. Sille täytyy antaa tunnustusta, mitä muut meistä ovat sanoneet, eikä sille, mitä meidän poliitikkomme väittävät 364 päivää muiden meistä sanoneen.
Suomalainen voi olla ihmisenä suuri tai pieni, ja suomalaiset voivat rakentaa Suomeen joko häikäiseviä rakenteita tai tyytyä matalaotsaiseen laatikkomentaliteetti-rakentamiseen, jonka laatikkomaisuus yritetään peittää lisäämällä siihen onnettomia töröjä ja piikkejä, joista esimerkkeinä olkoot kaikki nykyarkkitehtuuriset rakenteet; Sellainen on episykliarkkitehtuuria;
Ei uskalleta piirtää vapaalla kädellä kauniita muotoja, vaan piirretään vain yksinkertainen kuutio, jonka kylkeen uskalletaan juuri ja juuri piirtää joku ihme törö. Sellainen arkkitehtuuri nousee mielipiteen vapauden rajoittamisesta. Arkkitehdeiksi pääsevät vain he, jotka kuuliaisesti ovat noudattaneet poliitikkojen ohjeita, mitä on väärä ajattelu ja kielletyt sanat; "300 metriä korkea" on kvartaaliarkkitehdilta kielletty sana.
Arkkitehdit eivät uskalla ajatella sataa metriä pidemmälle edes pystysuoraan, joka on samaa perua, kun poliitikot eivät pysty ajattelemaan kuin varttivuoden päähän. Arkkitehti varmaan suomisi itseään rasistina, jos hän edes hiljaa mielessään ajattelisi jotakin suurta: "Wau, 300 metriä, sehän on jo enemmän mihin pystyn laskemaan".
Saa pätee myös politiikkaan; suomalaiset politikot eivät uskalla ajatella suuria, vaan myös heidän ajattelunsa on yksinkertainen laatikko, jonka laatikkomaisuutta yritetään peittää ihmekiekuroilla ja koristuksilla; Poliitikkojen neliömäisiä ajatuksia peittää joku ohut Carraran marmori, joka halkeilee ja vääntyilee impisuomalaisuuden kohdatessaan.
Tämä maailma ei kaipaa enää yhtään poliitikkoa, joka ainoastaan haaveilee siitä, miten estetään ihmisiä ajattelemasta ja rakentamasta suuria.
Juuri parhaillaan poliitikot julistavat, ettei Suomen taivaan alle sovi 100 metriä korkeampia rakennuksia. Poliitikko, joka ei salli ihmisten rakentaa suurta, on poliitikko, joka ei salli itselleen suuria ajatuksia. Suomalaisten poliitikkojen mielestä Suomessa ei saa rakentaa suurta, koska silloin pilviin voisi tulla railoja, joista näkyisi, että taivas ei päätykään pilveen.
Suomessa taivas on tasan yhtä korkealla kuin Texasissakin. Suomalaista suuruutta ovat estämässä ainoastaan oikeaoppiset poliitikot ja toisiaan vahtaavat pelkurimaiset arkkitehdit ja kaikki sellaisten hännystelijät.
Muunmaalaisten silmissä suomalaisilla on yhä edelleen hyvä maine; Olemme ahkera ja ystävällinen kansa. Ainoastaan nykypoliitikkojen jatkuva vihapuhe Suomea ja suomalaisuutta kohtaan on saanut aikaan naarmuja impivaaralaiseen umpisuomalaisuuteen, mutta nekin hyvin pian kuluisivat pois, jos vain poliitikot uskaltaisivat olla suomalaisia.
Maailmaa kohtaisi suunnaton katastrofi, jos siitä tuhotaan suomalaisuus vain siksi, että tänne muuttaneet saisivat elää sitä kulttuuriaan, joka sai heidät pakenemaan sitä kulttuuriaan. Suomi kuuluu suomalaisille, myös hallinnollisesti. Ja vain taivas olkoon rajana suomalaisuuden kasvulle.
Picasaweb: Episykliarkkitehtuuria
Blogi, 7.8. 2013: Kaunokirjoituksen tuho
1 kommentti:
Suomi ei ole entisensä, sen jälkeen kun nämä heikolla itsetunolla omaavat typeräkin poliitikot, ja yrittäjät ahneudessaan eivät näe asioita, sairaan ja rajattoman maalisen omaisuuden kilpailun sokaisemina. He ovat orjia omissa hienoissa koti-karsinoissaan. Sananlasku sanoo kuuleva korva ei kuule eikä näkevä silmä näe kun kultaista vasikkaa palvotaan, se on vain se vasikka eri muodoissa, ja vahtaa muotoaan niin usein siellä että kultaisessa autossaan hän kiittää kohti sinne mistä ei nousta ilman kaiken himokkaan palvonnan kuolemaa, keskitien kulkijat jotkut pääsevät ehkä tästä piinasta, jos havahtuvat ajoissa.
Lähetä kommentti