Miten ihminen voi olla viisas? Viisaus on ilmiselvästi jotakin, joka on ylempää toimintaa kuin mikään muu ihmisen toiminta. Mikään ei voi olla viisaampaa kuin viisaus.
Viisaus vaatii ilmentyäkseen valtaisan määrän oikein toimivia funktioita ennen kuin viisaus aktuaalistuu ihmisessä. Viisaus ei siten voi olla aktuaalista, jos ihminen käyttäytyy typerästi tai hän tarvitsee neuvokkuuden sijasta rahaa.
Älykkyys on viisauden yksi edellytyksistä.
Äly on kuitenkin yksi eläinhermoston alkuperäisiä virtapiirejä monen muun virtapiirin ohessa. Muita aivojen luontaisia virtapiirejä ovat intuitio, rohkeus, tieto ja neuvokkuus.
Muuan esimerkki älyn virtapiirin universaalisesta esiintymisestä luonnossa:
Stara, 22.4. 2014: Mesimäyrän taidot lyövät ällikällä – eläinmaailman Houdini
Youtube, 4.2. 2014: Are crows the ultimate problem solvers? - Inside the Animal Mind
IL, 23.2. 2014: Uusi tutkimus: Koirat ymmärtävät ihmisääniä
IL, 28.3. 2014: Varis on yhtä fiksu kuin 7-vuotias ihmislapsi
Otetaan seuraavaksi käsittelyyn luontaisen virtapiirin hermostollinen herkistyminen.
Kuten jokainen ymmärtää luonnostaan, niin ihmisen tulee harjoitella kovasti jotakin taitoa jotta hänestä tulisi sen taidon mestari. Me kaikki pystymme heiluttamaan kirvestä, mutta me emme ole siinä kovin hyviä, jos me emme tee sitä päivittäin. Samoin ihmisen tulee harjoitella valitsemaansa urheilulajia päivittäin, jotta hänellä olisi mahdollisuus päästä olympialaisiin tavoittelemaan sen taidollisuuden korkeinta kunnianosoitusta.
Kaikki taidollisuudet ovat toisisijaisia. Toisisjaisia taidollisuuksia ovat esimerkiksi filosofia, ruuanlaitto, skeittaus, asiantuntijuus, urheileminen, johtajuus, keskustelu, taiteellisuus jms.
Ihminen voi alkaa tavoittelemaan taidollisuutta missä tahansa lajissa vain siksi, että hänen hermostossaan on valmiina viisi perusvirtapiiriä, jotka esittelin edellä. Mikään kilpailulaji, kokkaus, johtajuus tai muu semmoinen ei siis ole hermostossa luonnostaan, puhumattakaan, että esimerkiksi jokin voimisteluliikerata olisi luonnostaan selkäytimessä. Kukaan ei voi olla luontaisesti johtaja tai alainen, valmentaja tai jalkapalloilija, sairas tai sairaanhoitaja, poliitikko tai äänestäjä, formulakuski tai penkkiurheilija, tms. Mutta.
Me kaikki olemme luontaisesti intuitiivisia, älykkäitä, rohkeita, tiedollisia ja neuvokkaita. Ja riippuu vain ihmisen omasta tahdosta, haluaako hän olla hyvä siinä, mikä tekee hänet toimivaksi olioksi.
Otan esimerkiksi neuvokkuuden. Ihminen ei voi harjoittaa ja vahvistaa neuvokkuuden virtapiiriään, jos hän esimerkiksi ratkaisee ongelmiaan rahalla, tai kysyy aina muilta opastusta.
Ihmisen neuvokkuuden virtapiiri heikentyy, jos hän ei ratkaise oman elämänsä pulmatilanteita neuvokkaasti, sisäsyntyisesti. Ja jos ihmisen jokin luontainen virtapiiri on heikentynyt, niin silloin hänen virtapiiriensä kollektiivi ei voi sytyttää häneen viisauttakaan.
Mistä me tiedetään, kellä ihmisellä on viisauden virtapiiri valaistunut? Me tiedetään se siitä, että viisaudellinen ihminen ei toimi missään asiassa epäjohdonmukaisesti. Ihminen toimisi epäjohdonmukaisesti, jos hän olisi järjestelmällinen yhdessä asiassa, mutta huolimaton jossakin muussa asiassa.
Viisaudellisessa ihmisessä systemaattisuus ei ole katkonaista; Viisas ihminen ei mene mihinkään huolimattomuus-moodiin edes vähäisissä asioissa, vaan järjestelmällisyys on sellaisessa ihmisessä katkotonta ja jatkuvaa. Viisaus ilmentyy siis järjestelmällisyytenä ihmisen kaikissa toimissa. Viisas ihminen ei voi jättää jälkeensä epäjärjestelmällisyyttä, huonoutta, saastuneisuutta, typeryyttä, ...
Olisihan se erinomaisen typerää sanoa, että viisaus aiheuttaisi huolimattomuutta tai että järjestelmällisyys voisi saada aikaan epäjärjestelmällisyyttä. Toisaalta, epäjärjestelmällisyyden tahallisuus todistaisi vain typeryydestä, sillä viisas ihminen ymmärtää itsestään, että kaikkeuden ei-jumalallinen aspekti on tehty asioiden tuhoojaksi; viisas ihminen ei tee mitään sellaista, joka on jonkun muun toimijan tehtäväksi asetettu: Kaikkeus ei tunne päällekkäisiä toimintoja. Olisi erittäin typerää esimerkiksi tuhota jokin rakennus, koska fysikaalinen luonto hoitaa sellaiset asiat ilman mitään oman erinomaisuuden korostamisia...
Viisaudessa kaikki viisi eläinhermoston virtapiiriä ovat valaistuneita ja toimivat katkoitta. Siten se todistaisi ainoastaan katkottaisesta älykkyydestä, jos ihminen väittäisi, että älykkyys voisi aiheuttaa tyhmyyttä tai että älykkyys johtuisi sattumasta. Viisauden virtapiiri sanoo ihmisessä, ettei hänen luontaiset virtapiirinsä ole hänen omiaan, vaan ne johtuvat kosmoksesta, eikä kosmos voi johtua sattumasta.
Viisas ihminen havaitsee ja tunnustaa, että hän ei ole mitään itsessään, vaan hän on vain kosmisten virtapiirien synnyttämää valoa, ja se valo on sitä kirkkaampaa mitä vahvempi on kosmoksen ote eläimeen nimeltä ihminen.
Tietysti ihminen voi harjoittaa vain yhtä virtapiiriään ja tulla siinä hyväksi. Sellaista yhden virtapiirin mestaria kutsutaan lääketieteessä idiopaattiseksi neroksi. Idiopaattinen nerous ei kuitenkaan saa aikaan viisautta. Sama pätee johonkin toisijaisen virtapiirin mestariin. Joku voi olla erinomaisen loistava jossakin urheilulajissa, mutta mikään määrä toisisijaisten virtapiirien kehittelyä ei tee ihmisestä viisasta.
Monasti huomataan, että kun ihminen joutuu jättämään loistavan uransa, niin hän on täysin pihalla normaalista elämästä. Monet huippu-urheilijat ja taiteilijat ovat tippuneet tyhjän päälle tyhminä ympärilleen pälyillen, kun heidän huippukautensa on päättynyt. Ja sellainen ihminenkö olisi siten pätevä poliitikoksi tai muuhun vastuulliseen tehtävään yhteisten asioiden hoitamisessa?
Viisaassa ihmisessä intuitio, älykkyys, rohkeus, neuvokkuus ja tieto ovat aktiivisia ja toimivat harmoniassa. Viisautta ei siis ole se, miten poliitikot hoitavat yhteisiä asioita. Kvartaaliherrojen tapa ratkaista ongelmiaan rahalla on pelkästään typeryyttä, koska niissä ratkaisuissa neuvokkuus on alistettu rahalle, rohkeus on korvattu vallalla ja intuitio on asiantuntijoiden talloma.
Geocities ws sinenmaa texts neuvo.html: NEUVOKKUUS--INVENTIVENESS
Tiede.fi, 18.3. 2005: Muut tiedeaiheet: Kosmologian perusteet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti