Maailman eliitti on päättänyt suggeroida kaikki ihmiset siihen uskoon, että suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa. Samaan aikaan maailman eliitti on hypnotisoinut jopa suomalaiset uskomaan, että kaikkialla muualla ihmiset ovat kerta kaikkisen onnettomia, joista ei saa onnellisia mitenkään muutoin kuin jakamalla heille rehellisten suomalaisten velkarahaa hamaan maailman tappiin asti.
Suomi velkaantuu hurjalla vauhdilla siksi, koska hypnoosissa olevat Suomen poliitikot oikeasti uskovat, että kehitysmaiden ihmiset tarvitsevat jatkuvasti suomalaisten veronmaksajien velkaantumista siihen, että kehitysmaalaiset ostaisivat eliitin tuottamia palveluksia.
Montako tuhatta vuotta kehitysmaita pitää auttaa? Suomi oli kehitysmaa alle sata vuotta sitten, mutta siitä tuli maailman paras maa siksi, ettei sille saanut antaa yhtään mitään apua, koska muutoin Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen. Miksi kummassa humanistitieteissä ei päde tuo sama totuus:
Yksikin poikkeus kumoaa ideologian, teologian, teorian!
Suomi sattuu olemaan se poikkeus, jota yksikään kommunisti ei pysty selittämään. Ajatelkaa sitä, että 75 vuotta sitten kukaan länsimaa ei tullut Suomen avuksi, josta seurasi se, että suomalaisten piti ihan itse alkaa käyttämään käsiään! Tiedän toki, että valtion jauhoilla eläville se olisi kauhistus, jos heidän pitäisi ihan itse alkaa ajattelemaan. Ja siksi juuri yksikään vasemmistolainen ei halua, että kehitysmaiden kansalaisilta pitäisi vaatia ajattelua. Raha tappaa ajattelun niin parlamentista kuin lähiöistäkin.
Milloinkaan yksikään poliiitikko ei ole köyhtynyt siitä, kun valtio on joutunut ottamaan lisää velkaa, jotta se voisi täyttää eliitin toiveet jostain prosenttiosuudesta kehitysmaille, jotka pysyvät kehitysmaina juuri siksi, ettei heiltä vaadita yhtään mitään.
On erityisen painokkaasti sanottava, että valtion ideologia ei ole koskaan poikkeus; Se ihan sama, onko valtion johtajina kommunistit, diktaattorit, sosialistit tai republikaanit, niin tulos on täsmälleen sama: Poliitikot röyhtäilevät vihreillä oksillaan, kun he velkaannuttavat rehellisiä työläisiä.
Koskaan USA:n politiikka ei ole ollut erilaista, mitä on nykyisellään Venäjän, Pohjois-Korean, Kiinan tai Venezuelan politiikka. Kävelkää minkä tahansa valtion syrjäkujia, niin te ette pysty tunnistamaan, missä maassa te olette. Ja kaikki tuo täydellinen tietämättömyys johtuu vain siitä, että kansalaiset ovat suunnattoman typeriä, ja se johtuu siitä, etä joka ikinen hallinto haluaa pimittää ja salata kaikki omilta kansalaisiltaan.
Lukutaidottomuus on kansakunnalle yhtä tuhoisaa ajattelemattomuus.
Vain toisinajattelijat ovat ajattelijoita.
Diktatuuriset valtiot eivät halua ihmisten oppivan lukemaan. Hieman kehittyneemmät diktatuurivaltiot (länsimaat) eivät halua ihmisten ajattelevan omilla aivoillaan. Sirkushuvit ovat lukemaan oppineille samaa mitä kamelin paska on niille, joille ei haluta perusopetusta.
Ideolologiauskovaisuus on lukutaidottomuuden kehittyneempi versio.
Kehitysmaihin halutaan lukutaitoa, että niiden kansalaiset oppisivat olemaan kulutusyhteiskunnan orjia, mutta kestää vielä tuhansia vuosia ennen kuin kehittyneiden maiden kansalaisia opetetaan ajattelemaan omilla aivoillaan.
Yksikään rahatalouteen perustuvan hallintoideologian politikko ei voi sallia sitä, että ihmiset olisivat toisinajattelijoita, koska jokainen poliitikko missä tahansa systeemissä ei voi millään tavoin hyväksyä sitä, että hänen pitäisi ajatella pelkästään sillä perustulolla, joka hänen mukaansa pitäisi riittää tavallisen kansalaisen hyvään elämään. Ei ole olemassa poliitikkoa, joka pystyisi ajattelemaan korkeita ajatuksia täysin ilmaiseksi, tai edes tuhannen euron kuukausipalkalla. On täysin älytöntä, että meidän kansalaisten pitäisi hyväksyä vain sellaiset lait ja asetukset, joista pitää maksaa enemmän kuin sairaanhoitajalle tai poliisille. Ikään kuin ajattelu olisi jotenkin rasittavampaa kuin se työ, jota ilman mikään järjestynyt yhteiskunta ei voi selviytyä kuukautta kauempaa!
Suomi on loistava esimerkki kehityksestä, jonka sai aikaan viereisen supervallan täysin älyttömät vaatimukset. Kehitysmailta ei tarvitsisi vaatia sellaisia korvauksia muille maille, mitä Neuvostoliitto vaatii Suomelta, mutta ilman mitään vaatimuksia kehitysmaat eivät tule kehittymään. Itse asiassa: Kehitysmailta pitäisi vaatia kehittymättömyys veroa.
Kyllä kehittyneidenkin maiden köyhiltä vaaditaan suhteessa korkeamnpia veroja kuin rikkailta, joten jos kerta ns. kapitalismi vaatii kehittyneiden maiden köyhiltä korkeampia veroja, niin silloin kehitysmailta pitää myös vaatia vähintään samaa, mitä rikkaat vaativat omilta köyhiltään.
Kehitysmailla on lasikatto, jota he eivät saa rikkoa, koska muutoin länsimaiden sosialistit suuttuisivat. Kehitysapu takaa sen, että kehitysmailla ei ole edes teoriassa mitään mahdollisuutta kehittyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti