Jeesus ei koskaan ilmiantanut muita kunnianloukkauksistaan tai rasismista. Hän ei ikinä syyttänyt yhtäkään ihmistä pilkkapuheista tai omista tunteistaan. Mutta. Jeesus syytti aikansa hallitsijoita siitä, että he jatkuvasti loivat yhä uusia lakeja ihmisten kannettavaksi.
Kristityn kansan ei ikinä pitäisi vaatia hallitsijoiltaan uusia lakeja, vaan vain entistä korkeampaa moraalia ja itsekuria, jolloin ihminen pystyy elämään oikeaa elämää laeista huolimatta.
Tänä päivänä ihmiset, jotka väittävät olevansa uskossa Jeesukseen, ovat kaikista pahimpia loukkaantujia. Juuri kristityt ovat ensimmäisinä vaatimassa lisää lakeja, mutta eivät suinkaan päättäjien pröystäilevälle elämälle, vaan orjuuttaaksen kansaa moraalittomuuteen, olemaan ajattelematta.
Ikään kuin lakia noudattamalla ihmisellä olisi sitä moraalia ja henkistä pääomaa, jolla ihminen voisi selvitä elämästä hengissä, nousevan ihmisen seuraavalle tasolle.
Jeesus sanoi seuraajilleen, että älkää välittäkö ihmisten pilkkapuheista, sillä hänkään ei tehnyt niistä numeroa. Hän myös kielsi seuraajiaan viemästä häneen kohdistuneita loukkauksia oikeuteen hänen puolestaan. Ilmeisesti Jeesus oli opettanut ihmishermostonsa kurinalaiseksi, jolloin ihminen todellakin pystyy estämään itseään kiivastumasta toisten puheista.
Mikä Jeeusta kiivastutti oli juuri se, että hänen aikansa päättäjät halusivat näännyttää ihmisen täydellisesti lakikuorman alle. Mitään laadullista eroa ei ole tämän päivän hallitsijoiden ja 2000 vuoden takaisin juutalaisten sanhedrinin välillä. Kuten sanhedrinin jäsenet elivät yltäkyklkläisyydessä ja itse vähät välittivät laeuista, niin nytkin kansanedustajat jakavat kansan verorahoista suuren osan itselleen ja lopuista suurimman osan täysin turhanpäivyyteen.
Poliitikot ovat kuin sen kuuluisan vankilakokeen opiskelijoita, jotka vallan saatuaan haluavat sadistisesti kohdella muita opiskelijoita.
Ihminen, joka noudattaa lakia, ei itse asiassa ole elossa, vaan hän toimii kuin algoritmi, jonka muut ovat luoneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti