Uhrit ovat aina ensikertalaisia

Kuten tunnettua, niin Suomessa on kirjoittamaton laki, että ensikertalaisten tuomio puolitetaan. Myös tuomarit tietävät tasan tarkkaan, että rangaistuslaitokset puolittavat lainomaisesti lähes kaikki tuomiot; Kun siis tuomari tuomitsee ihmisen törkeästä elinikäisen vamman tuottamisesta neljäksi vuodeksi, niin se on vain nimellisesti neljän vuoden kakku; tuomari tietää erittäin hyvin, että nyt hän on antanut rikolliselle vain kahden vuoden tuomion.
Tuomiovalta alentaa tuomion puoleksi siitä,
mitä lainsäätäjä asiasta ajatteli --
ennen kuin tuomittu edes osaa valittaa.

Entäs sitten uhri; Uhrille joka kerta on ensi kerta. Jos esim tappaja pääsee ensikertalaisena puolella tuomiolla, niin tappajan seuraavakin uhri on ensikertalainen;
Uhrit joutuvat aina kärsimään täyden "tuomion"


Miten ylipäätään meillä voi olla sellainen käsite kuin ensikertalainen, koska uhreille se on ihan yksi ja hailee, onko tekijä ensikertalainen; Uhrin kärsimys on tasan yhtä kova, onko hänen hakkaajansa, raiskaajansa, tappajansa ensikertalainen vai ei.

Huomataan selvästi, että tuomiolaitos ottaa huomioon vain tekijän, eikä mitenkään huomioi sitä, että uhrin kärsimys ei puolitu sillä, että tekijää sanotaan ensikertaiseksi, -- joka siis oikeuttaa valtion puolittamaan tekijän "kärsimykset". Siis mitkä ihmeen kärsimykset? Milloin viimeksi vankila on ollut kärsimyslaitos?

Tekijän päästäminen puolella siitä, mitä lainsäätäjä oli tarkoittanut, rikkoo oikeusvaltion periaatteen, että lainsäädäntävalta ja tuomiovalta olisivat yhtävaltaisia; Selvästi tuomiovalta on suurempi , koska se antaa vain puolikkaita tuomioita; tuomarit eivät noudata lakia, vaan he ovat keksineet, että tuomiovallalla on erilainen moraalinen käsitys tuomioiden ankaruudesta. Mihinkään kirjoitettuun lakiin tuomioiden puolittaminen ei perustu.

Jotta ensikertalaisen oikeus puolitettuun rangaistukseen olisi moraalisesti ja laillisesti oikeamielinen, niin silloin tuomareiden tulee käsitellä ensikertalaisen uhrejakin ensikertalaisina; Kun siis seuraavan kerran Sinä tuomari tuomitset ensikertalaiselle neljä vuotta, vaikka tiedät, että se on käytännössä vain kaksi vuotta, niin katso uhrin valokuvaa suoraan silmiin ja sano hänelle:
Sinäkin olit ensikertalainen, koska sinua ei ennen oltu tapettu

Hyysäysvaltiolla on jokin kumma hinku silitellä pahantekijöitä ja jättää uhrit yksin kärsimysten kanssa.
lue lisää: Puolitetun tuomion valitusoikeus

Jos tuomareiden tarkoituksena on armon esittäminen, niin eikö se ole hieman arveluttavaa esittää, että silloin ja siinä tuomarit pitävät lainsäätäjiä armottomina? Ensikertalaisen päästäminen puolella saattaa kuulostaa moraaliselta ratkaisulta, mutta se osoittautuu moraalittomaksi juuri siksi, että silloin lainsäätäjät leimataan moraalittomiksi  -- koska he olivat säätäneet kaksi kertaa ankaramman rangaistuksen,
mitä tuomareiden mukaan oli kohtuullista, -- josta seuraa, että samoin myös lakien rangaistavuus on moraalittomuutta, -- joka korjataan kuntoon muka sillä, että tuomarit puolittavat tekijöiden rangaistukset, mutta jättävät uhrit kärsimään täyden rangaistuksen.

Lue lisää, miten muuan uhri kuoli ensimmäisen kerran,
mutta ei saanut tuomioonsa lyhennystä,
kuten tekijät saivat: Sammalkieli: Kovat tuomiot