Tieteellinen mystiikka

Tänään on tarkoitus hieman valaista sitä Ääretöntä Älyä, jonka paikallinen esiintymä itsekin olen. On vain yksi äly, joka kysyy, pitääkö mystisen tieteen vähentää sattumien lukumäärää samoin kuin ateistinen tiede on hysteerisesti sanonut vähentäneensä jumalien lukumäärän nolliin.

Tiedemiehet nimittävät mystikoiksi sellaisia, jotka pitävät elämän ja älyn esiintymistä kosmisena faktana. Erityisen suuria mystikkoja tieteelle ovat sellaiset, jotka eivät usko sattumaan perimmäisenä selittäjänä, vaan sanovat kaiken olevan älyllisesti suunniteltua ja toteutettua. Mutta Universaalinen Äly ei koskaan laittanut mitään alulle, puhumattakaan siitä, että Hän olisi kaiken alkuunpanemisen jälkeen itse vetäytynyt ylläpitäjän vastuusta pois. Ikuisuus on.

Älyllisesti asioita tarkastellen ei voida olla huomaamatta sellaisen tieteen mystisyyttä, joka julistaa elämän olevan universumissa paikallinen sattuma ja älyn olevan satunnainen esiintymä siinä elämässä. Tiedemiehet korottavat aivojensa järkeilykyvyn kaiken yläpuolella ja luulevat voivansa katsella universumia ja elämää kaikkeuden ulkopuoliselta näköalapaikalta ja julistaa sieltä epätieteelliseksi mystikoksi jokainen, joka ei pidä ihmisen älyä nurkkakuntaisena sattumana.

Jos tiedemiehet vain luopuisivat mystisestä asenteestaan ja alkaisivat tarkastella asioita kosmisen älyn näkökulmasta, niin silloin he voisivat helposti laskeutua norsunluutorneistaan elämän perustaan, ja havaita siitä näkökulmasta, miten sattuma on tieteelle täysin tarpeeton olettamus. Koska tiedemiehet eivät ideologisista syistä johtuen ole kykeneviä tarkastelemaan asioita kosmoksen omasta näkökulmasta, niin siksi he luulevat kaikkeuden ulkopuolisina näkijöinä voivansa julistaa näkyjään, että ainaskin kvanttitasolla sattuma on aitoa ja todellista.

Tässä blogissa en lainkaan puolustele kreationistien tai evolutionistien näkemyksiä, vaan sanon suoraan, että universumin ilmiöt ja toiminta voidaan nähdä suoraankin ilman mitään ideologista hölynpölyä. Edellä mainitut kaksi ideologian riitelevää pääjaksoa jakaantuvat lukemattomiin alalajeihin, joissa kaiken aikaa ihmiskunta käy armotonta sisällissotaa. Itse en voisi havaita olevani osallinen kaikkeuden suurenmoisesta älystä, jos mun pitäisi olla osallinen ihmiskuntaa riivaavaan oikeaoppisuuteen.
Kutsun jokaista lukijaa kanssani näkemään asiat kosmoksen perusrakenteesta käsin. Tosin kvanttitaso ei ole se perimmäinen itsetietoisen energian taso, joka saa kaiken aikaan, mutta koska kvanttitaso on tämän hetken tieteen näkemä aineen perimmäinen taso, ja koska tiedemiehet väittävät, että kvanttitasolla ei ole mitään logiikkaa --koska siellä on aito satunnaisuus--, niin siksi pyydän teitä laskeutumaan vain kvanttitasolle saakka, joka käsitteellisesti ottaen on elämän multaa.

Täältä kvanttitasolta huomataan, että kvantti-ilmiöt ylläpitävät olemassaolon. Juuri nyt huomataan, että tuostakin ponnahtaa muuan kvantti, joka jo nyt häipyi. Ja huomataan, että se tapahtui täsmälleen oikeaan aikaan, jotta muuan ilmiö ilmiöiden maailmassa olisi edelleen voinut jatkaa olemassaoloaan. Ja kaikkialla kvanttitasolla havaitaan jatkuvia leimahduksia, eikä me voida olettaa niiden olevan satunnaisia, koska muutoin ilmiöt eivät voisi jatkaa olemassaoloaan. --jos ne kvantit huitelisivat tällä tasolla täysin satunnaisesti, kuten mystiset tiedemiehet väittävät, niin lukija voi itse pohtia, miten hän itse voisi olla olemassaolossa --ja muodostaa loogisuutta, ei-satunnaista.

Kyseessä on muuten täsmälleen sama ilmiö, joka tapahtuu puhtaasti mielessä; Tiedemiehen on täysin mahdotonta laskea älyllisille lauseille minkäänlaista todennäköisyyttä, eli tieteellisesti ottaen jokainen artikuloitu lause erillään tarinasta on täysin satunnainen. Mutta. Me emme voi jättää kosmisen tarinan lausejoukosta yhtä ainoaa lausetta pois, jos mielimme havaita niiden muodostavan yhden ristiriidattoman kokonaisuuden, kuten tämän älyn todistuksen tiedemiesten mystisyydestä.

Huomataan siis selvästi, että tieteen näkemä aito satunnaisuus on lähempänä ihmistä kuin mystinen tiedemies pystyy näkemäänkään, eli Occamin periaatteenkin mukaan tiedemiehen tulee valita yksinkertaisempi selitys, mutta koska tiedemiehet ovat mystikoista suurimpia, niin siksi tiedemiesten on täysin mahdotonta tunnustaa älyn satunnaisluonnetta, koska silloin heidän pitäisi tunnustaa kaikkeus Älyn suunnitelmaksi...

Jos lukija on rehellinen, niin hän ei voi mitään muuta kuin tunnustaa, että jokainen tämän viestin lause on olemukseltaan juuri sitä, jota tiede julistaa kvanttitason ilmiöille. Koska siis äly pystyy tuottamaan tieteen julistamaa aitoa sattumaa ns. makrotasolla, niin tästä huomataan, että mikrotaso (kvanttien maailma) ja elämän taso (makrotaso) sisältävät molemmat sitä, jonka mystiset tiedemiehet ovat julistaneet aidoksi satunnaisuudeksi. Jos olio vaakkuu ja vaappuu kuin ankka, niin olio on ankka; jos äly käyttäytyy kuin tieteellinen aito satunnaisuus, niin silloin äly on se, joka aiheuttaa mystisten tiedemiesten näkemän aidon satunnaisuuden

Vitsi on juuri siinä, että se mystisen tieteen näkemä aito sattuma onkin älyllisesti tarkastellen älyn ilmituloa, eikä suinkaan todistus jumalattomasta kaikkeudesta. Tiedemiehillä on vain ajallinen ja lyhyt näkemys kvantti-ilmiöihin, ja siksi heidän on täysin mahdotonta ottaa tarkasteluissaan huomioon kvanttikentän kokonaisuutta --tiedemiehet ottavat mittariinsa vain yhden kvantin, ja koska he ovat itse erottaneet sen esiintymisen olemassaolon säilyttäjän tehtävästä, niin he eivät voi mitään muuta kuin julistaa tieteen auktoriteetilla, että tällaiset ajatukset ovat mystikon puhetta, kun taasen tiedemies ei omasta mielestään ole mystikko, kun hän julistaa, että elämä on aito sattuma, eikä suinkaan universaalinen ilmiö.

Tieteenkin mukaan aitoa satunnaisuutta ei ole ainoastaan kvanttitasolla, vaan myös makrotasolla, koska tiede on julistanut itse elämän ja tiedemiehen älyn aidoksi sattumaksi! Tästäkin huomataan, miten epäloogisia mystiset tiedemiehet ovat, kun he puhuvat aidosta sattumasta vain kvanttitasolla. Tiedemiesten olisi syytä vähentää erilaisia sattumia -- jotta heilläkin olisi lopulta vain yksi Substanssi. On järjetöntä väittää elämää eri sattumaksi, jos se ei ole yhtä aitoa sattumaa kuin kvantti-ilmiöt!

• Montako sattumaa tieteellä pitää olla, jotta tiede voisi selittää kaiken?
• Onko älyn luonut sattuma aitoa, vai onko siinä hiukkasen logiikkaa mukana?
• Miten paljon tieteellisen älyn luoneessa sattumassa on aitoa sattumaa ja miten paljon älyä?
• Onko järkevää puhua muusta kuin aidosta sattumasta?
• Jättikö Mr. Sattuma kaiken sattuman huomaan, kun aito sattuma loi kaiken sattumalta?
• Onko mystisen tiedemiehen aivot sattumavapaata aluetta?

Nyt monet tiedemiehet ottavat tästäkin lausejoukosta erilleen jonkun yksittäisen lauseen, ja siksi he luulevat sen olevan todistus mystiikasta, kun taasen tämän kertomuksen ideana on juuri sen osoittaminen lukijalle, että kaikki erillistäminen luo mystiikkaa. Ei ole mitään eroa siinä, ottaako erilleen yksittäisiä sanoja, vai ottaako erilleen yksittäisiä kvantti-ilmiöitä, koska sana/olio/kvantti erillään nähtynä ihminen ei voi olla mitään muuta kuin järjetön, mystikko, epätieteellinen,... uskonnnollinen.

Tiedemies on hyljännyt tieteellisen asenteen, jos hän väittää erillistämisen olevan ainoa keino nähdä kokonaisuus. Kokonaisuuden näkemisen ainoa keino on pitää oman älynsä perustana ääretön äly. Koska kuitenkin tiedemiehet ja muut uskovat näkevät ihmisälyn erillään kosmoksesta, niin siinä ei ole mitään mystiikkaa, että tiedemiehet tuottavat järjettömiä väittämiä universumista

Kosmisen älyn mukaan elämän esiintyminen ei ole mystistä, koska se on universaalista. Kosmisen älyn mukaan sellainen uskomus on äärimmäistä mystiikkaa, että elämä olisi vain satunnaista.
Mystiset tiedemiehet voivatkin nyt julistaa todennäköisyyden sille, mikä on seuraava artikuloitu lauseeni, koska mystisen tieteen mukaan vain kvanttitasolla on aitoa satunnaisuutta, eli älyn tasolla satunnaisuutta ei mystisen tieteen mukaan ole.

lue lisää: Todellisten arvojen mittapuuta...