sunnuntai 30. maaliskuuta 2008

Reversible Sokalism

Tässä muutama vuosi sitten yliopistopiireissä kohistiin Alan Sokalin humanistisesta kirjasta, joka oli kuin puppugeneraattorin tuotosta korostettuna fysikaalisen tieteen termein. Sokal julisti, että humanistit käyttävät teksteissään surutta kovan tieteen termejä korostaakseen humanismin tieteellisyyttä. Tämä kirjoitus on taasen todistus päinvastaisesta, käänteisestä sokalismista, missä tiedemiehet viljelevät inhimillisen kokemusmaailman ajallisia termejä täysin surutta tieteellisissä teorioissaan. Ja tiedemiehillä on sama taka-ajatus; että tiede myy paremmin, kun tiedemiehet auktorisoivat arjen käsitteet tieteellä. Pseudotiede omii itsekkään ihmisen ajalliset käsitteet ja ylevöittää ne tieteen nimissä ikuisiksi totuuksiksi.

Otetaan ensimmäiseksi vaikkapa inflaatio. Inflaatio on hieno asia kaikille rikkaille, koska se saa aikaan köyhien työn arvon jatkuvan virran köyhiltä rikkaille. Koska tiedettä leipätyönään tekevät tiedemiehet ovat olennainen osa rahatalouden oravan pyörää, niin siksi he ottivat inflaation tuosta noin vain tieteen suurimman teorian peruspylvääksi, sitä kummemmin ajattelematta ; Tieteen alkusyntyteoria, ns. Big Bang-teoria inflaatiolla höystettynä (standarditeoria) ei voisi selittää havaintoja, jos tiedemiesten mukaan kaikkeudessa ei olisi sisäänrakennettua inflaatiota. Kaikkeus on aivan liian suuri annettuun aikaan nähden (13-15 miljardia vuotta), joten tiedemiesten piti jostain napata jokin sellainen kehittyvän ihmisen barbaarinen toimintamuoto, jotta kaikkeuden ikä ja suuruus saatiin mallaamaan toisiinsa.

Niinpä tiedemiehet innoissaan poksauttivat muinaisuudessa singulariteetin Big Bangillään superluminaariseen vauhtiin. Mutta tiedemiesten mukaan nykyään ylivalonnopeus on fysiikan lakien vastaista. Ihan samalta se kuulostaa kuin uskovien hokemat siitä, miten Jumala teki muinoin suuria, mutta nykyään ihmisten pitää alistua olemaan vain pelkkiä tunareita ja maan matosia.

Sitten on vielä tämä ihmisen alkuperä ja evoluution selitysvoima. Geenit ovat nykyään kilpailukykyisiä. Jos ihmiskunta olisi hieman sivistyneempi, niin silloin ihmisten enemmistö toimisi yhteisvastuullisesti, mutta koska rikkaat kuolisivat nälkään, jos he eivät alistaisi ihmisiä lailliseen kilpailuhuumaan, niin siksi se ei ollut mikään kumma, että evoluution selittäjät huomasivat, miten geenitkin kilpailevat siitä, kuka heistä saa parhaiten itsensä esille.
Yhteistyö ei vielä sovi tieteen käsitteistöön, koska vallalla on rikkaiden sairaat luulot siitä, ettei yhteistyö ole niin tehokas tuotantokeino kuin kilpailu.

On tietysti ihan luonnollista, että ymmärtämätön ja älyllisesti laiska ihminen haluaa selittää keskeneräisyydellä elämän kehittymistä ja kosmisia lainalaisuuksia, mutta se ei ole se tie, joka johtaa ihmisen viisauteen. Ei ole lainkaan viisasta, että kielletään ihmisen älyn ykseys kosmisen älyn kanssa. Ja tuollaisen kiellon todisteeksi näköjään riittää esimerkiksi ateistien sokea usko siitä, että Jumala on paha, ja siksi he ovat mieluummin ateisteja.

Tiedeuskovat julistavat, että tiede loppuisi, jos heidän pitäisi tutkia älyllisesti suunniteltua kosmosta, --mutta se on kuulemma erittäin tieteellistä, että väitetään tutkittavan kohteen olevan täysin älytön. Ihan sama asia, jos opiskelijat vollottaisivat, että he eivät voi tutkia tietokonetta ja sen toimintaa, koska sen on tehnyt joku älyllinen taho.

Paul Davis kertoo, miten kaikkeus on itsessään kuin suuri tietokone viritettynä uskomattoman tarkasti siten, ettei se ole vielä kertaakaan kaatunut, eikä sitä ole tarvinnut käynnistää uudelleen jonkun ohjelmavirheen tai laitevian takia. Onkohan se sitten ihan oikeesti järkevää väittää, että jos jossakin on suurempi tietokone, mitä ihminen on tehnyt, niin sen täytyy olla sattuman saannosta, koska muuten sitä ei voida tutkia!
Ottakaa huomioon, että koneen rakentajien ja rakentajan kanssaolioiden mielestä koneen sisäinen toiminta on tarkoitettu virtuaalitodellisuudeksi. Tämä pätee yhtä hyvin meihin, jotka olemme kosmoksen sisällä kuin tietokoneen ruudulla vipeltäviin hahmoihinkin; Jumalten mielestä kosmisuus on suurta huumoria, joka on vastaava sen kanssa, että tietokonepelien pelaajien mielestä pelaaminen on hauskaa; hahmot eivät oikeesti kuole; Jumalan mielen mukaan ihmisetkään eivät oikeesti kuole, vaan he vain siirtyvät tässä kosmisessa näytelmässä ns. kuoleman kautta seuraavalle pelitasolle
Henkisesti kehittymättömät julistavat, miten heidän lapsensa on heidän omaisuuttaan. Ei puhettakaan, että yhteiskuntaan leviäisi käsitys siitä, ettei ihmisen tule omistaa mitään ja vähiten omia lajikumppaneitaan. Siksi se ei olekaan ylläri, kun tiedemiehet julistavat, miten geenit kopioivat itseään. Ikään kuin geeneillä olisi jokin halu ja sitä vastaavat ominaisuudet olla itse kopioijia, eikä niin, että niissä on vain kopiofunktio; että geenit eivät mahda yhtään mitään sille, että ne kopioituvat. Koska ihmisiä opetetaan, että aikuiset tekevät lapsia. Lapset eivät kasva itsestään, vaan aikuiset panevat alulle ja kasvattavat lapsia, ja siksi aikuiset väittävät, että lapset ovat heidän omiaan! Kelatkaa ny!

Ihminen ei itse saa mitään aikaan. Myöskään yksikään geeni ei sen paremmin kilpaile kuin tee kopioitakaan. Kopiointi on kosmoksen olemus, eli kaikki kosmiset ilmiöt kopioituvat huolimatta siitä, mitä keskeneräinen ihminen siitä ajattelee. Täten puhe geenien kopioinnista, geenien itsekkyydestä ja kilpailukyvystä ja kaikkeuden inflaatiosta ja muusta vähemmän ihmistä mairittelevasta käsitteistöstä kuuluu anti-sokalismiin, eli mukatieteeseen.

Tieteen tekijät lainaavat arjesta käsitteitä ilman, että he ymmärtävät niiden olevan keskeneräisen ihmisen alkeellisen hallintomuodon barbaarisia funktioita. On täysin epätieteellistä väittää kaikkeuden olevan olemukseltaan samanlainen kuin pörssikeinottelijoiden ilmavat osakekurssit! Tai että evoluution perusolemus on kilpailu, koska rikkaat niin väittävät, ettei ihmiskunnan yhteistyöllä voida saada aikaan mitään todellista, koska se edellyttäisi rauhan maailmaa, missä rikkaiden elinmahdollisuudet olisivat pyöreä nolla...
Onko liikaa vaadittu, että tiedemiehet selittäisivät teorioitaan rauhan maailman käsitteistöllä, mihin ei kuulu rahatalouden, eli ihmiskunnan jakautumisen ylläpito ottamalla tieteeseen käsitteistöä, joiden ainoana tarkoituksena on rikkaiden loismaisen elämän jatkaminen.
Onko liikaa vaadittu, että tieteessä alettaisiin ajattelemaan elämän ykseyttä eristyneisyyden sijasta ja olioiden yhteisyyttä vikojen etsimisen sijaan? Miten esimerkiksi ihmiskeho voisi toimia, jos ajateltaisiin sen muodostavien noin sadan biljoonan solun kilpailevan keskenään? Eikö jo pelkästään tutkijan keho olekin suurenmoinen ja kiistaton todistus kilpailua vastaan ja ykseyden puolesta?

Ateistitieteessä tosin julistetaan, ettei ihmiskehoa ole suunniteltu, koska sen viemäröinti ei vastaa sitä suunnitelmaa, mitä mössöruokaa syövät tiedemiehet olisivat siltä toivoneet. Niinpä tieteen sisällä on ihmisen surkean suunnittelun johdosta etukäteen päätetty, että kaikkinainen älyllisyyteen viittaava on suljettava pois, joten vaihtoehdot ovat silloin kovin vähissä, ja siksi tieteen teorioiden ainoana lopullisena päämääränä onkin Jumalaksi kutsutun universaalitoimijan aktiivinen pitäminen pois kuvioista.

Wikipedia; Alan Sokal
Paul Davis, homepage

Ei kommentteja: