tiistai 9. kesäkuuta 2020

Se pyörii sittenkin

Minkä ympäri alkeishiukkaset pyörivät. Mikä on se keskus, joka pakottaa alkeishiukkasen pyörimään rataansa. Voiko tiede olla tieteellinen, jos se väittää, että pienin hiukkanen pyörii olemattomuuden ympäri. Samaa kuin sanoa, että olevainen syntyi olemattomuudesta. Siellä alkaishiukkasen ytimessäkö  se olemattomuus edelleen vain pyörittää olevaisia? Facebook, 9.6. 2020.

Uskovainen voi sanoa, ettei alkeishiukkaset pyöri, koska se on samaa kuin pitää päänsä pusikossa, jottei tarvitse pitää yllä arvoituksellista todellisuutta. Todellisuuden ihmeellisyys on helpointa ampua alas, kun vain yks' kantaan toteaa, ettei pienin eikä suurin voi pyöriä minkään keskuksen ympäri.
Juuri siksi kaikki oikeat tiedemiehet ovat yksissä tuumin sitä mieltä, että syvän avaruuden outoja liikkeitä ei saa mitenkään selittää sillä, että kaikkeus pyörii, koska silloin pienen ihmisen päähän ei hevin mahtuisi yhtään suurempaa ajatusta.
Samoin kaikkein pienimmästä sanotaan samaa, ettei sillä ole mitään pyörimisliikkeeksi kutsuttua toimintoa, koska silloin tiedemiehen pitäisi laajentaa tajuntaansa, että sinne sopisi hieman suurempia aivoituksia.

Silti itse pyörimisliikkeen alkuperää tiede ei voi koskaan selittää tieteellisesti, koska siihen vaaditaan jumallista tietoa, jota ei voi saada matematiikan yhtälöistä. On helppoa luoda matemaattisia yhtälöitä jo ennalta olemassaoleville liikkeille, kuten on helppoa luoda kymmenjärjestelmä omia sormia miettimällä.
Maailmankaikkeuden keskus on jokaisen alkeishiukkasen ytimenä ja kaikkien superjoukkojen liikkumattomana keskipisteenä.

1 kommentti:

Olavi Koskela kirjoitti...

Tuo nyt on kovin alkeellinen käsitys, että 'alkeishiukkaset' jotenkin 'pyörivät' jonkin keskuksen ympärillä. Esimerkiksi nuo elektronien nk orbitaalit ovat vain alueita tai tiloja, joissa elektronit todennäköisimmin esiintyvät. Eivät hiukkasten väliset vuorovaikutukset tai voimat ole mitään jumalallisia salaisuuksia, joita tiede 'ei voi koskaan selittää tieteellisesti'. Ylipäänsä tuo hiukan vahingoniloiselta kuulostava väite, että 'tiede ei pysty selittämään' jotain, on kovin kovin maallikkomainen lähtiessään siitä, että tieteellä on jokin tehtävä tai velvollisuus selittää kenellekään yhtään mitään.