Suomalaisen ei edes tarvitse juoda kahvia voidakseen luottaa jopa instituutioihin, puhumattakaan kaikesta muusta luottamuksesta. Suomalaisten luottamus ei perustu kahvihetkiin, vaan luottamus on sisäänrakennettu ominaisuus, joka kuitenkin on jatkuvasti heikompi ja heikompi, johtuen maahanmuutosta.
Ystävyys on jotain, joka ylittää rajat ja rakkauden. Ystävyys on suurempaa kuin rakkaus, sillä rakkaus on vain suvunjatkamista varten, mutta ystävyys on ikuista. Rakastavaiset rakastavat toisiaan vain niin kauan, kun he unelmoivat jälkikasvusta, kun taasen ystävyys ei ole vaadi toiselta sukupuolista kyvykkyyttä. Jeesus antoi rAkkauden käskyn, koska hän halusi, että ihmiset lisääntyisivät, mutta kun luetaan eteen päin, niin huomataan, että ystävyys on suurempaa kuin rakkaus, jonka ainoa tarkoitus on vain elämän jatkuminen. Kaksi ikuista olentoa eivät tarvitse ensisijaisesti rakkautta, koska he ovat ystäviä. Ihastus, rakkaus ja ystävyys, joista suurin on ystävyys.
Ihmettelen suuresti, että jos Iranissa luottamus on saavutettavissa pelkästään kerran kilistelemällä kahvikuppia, niin miksi sitten sieltä pitää tulla tänne vittuilemaan suomalaisille. Maahanmuuttajien pitäisi YKSIKSEEN miettiä vähintään tuhat iltaa, miksi heidän kotimaansa ovat niin paskamaisia, että he ovat joutuneet ns. pakolaisiksi.
Maahanmuuttajien keskinäiset illanvietot ovat suurin syy siihen, miksi he luulevat, että he voivat luottaa toiseen ihmiseen vasta sitten, kun ovat kilistelleet kuppia.
Ettekö te jo tajua? Oikea suomalainen luottaa toiseen suomalaiseen, vaikka ei ole iki päivänä tavannut häntä. Mutta johtuen maahanmuuttajista, niin on selvästi havaittavissa, että oletusarvoinen luottamus on häviävä kansallisuustunne.
Tänne änkee ihme örkköjä, jotka luulevat, että kansallinen luottamus olisi saavutettavissa vain kuppeja kilistelemällä.
Tässä on sama kuin siinä, miten kehutaan kehitysmaalaisten sosiaalisuutta. Jos kerta kehitysmaalaiset pitävät itse sukulaisistaan huolta, niin siksi hitossa he vaativat täällä, kehittyneissä maissa, veromamaksajien rahoittamaa tukea. Kehitysmaalaisten sosiaalisuus näyttää olevan pelkkä oljenkorsi, joka katkeaa välittömästi, kun he ovat päässeet pakolaisstatuksella johonkin anteliaiseen länsimaahan.
Että voisitteko te käyttää sitä kunnian tuntoa edes häpeämiseen. Sillä kunnia ei ole muuta kuin ylistettyä häpeää.
70 vuotta Suomessa, eikä minulla ole yhtäkään ystävää.
3 kommenttia:
Rakkaus on fyysisten aivojen vastine henkiselle ystävyydelle.
Rakkaus on kemiaa, mutta ystävyys on henkisyyttä, ilman materiaalisuutta.
Tarkoitin tietystI, että ystävyys ei vaadi kahvittelua, kun taasen rakkautta ei ole olemassa ilman kahvia.
Onhan sinulla ainakin kaksi ystävää, nimittäin Jeesus ja minä, terveisin Maalaisjänis
Lähetä kommentti