Onnellisuudesta pääsevät osalliseksi kaikki oikeamieliset, sillä vain oikeamieliset pystyvät esittämään kritiikkiä oikeista asioista. Seikka huomataan saletiksi siitä, että vasenmieliset kärsivät onnellisuuden sijasta tuskaa lähes kaikesta ja ainakin kaikki oikeamieliset ovat vasenmielisille yhtä tuskaa.
Enpä ole ikinä nähnyt ihmistä, joka olisi onnellisena esittänyt kritiikkiä siitä, että suomalaisena hän kuuluu maailman onnellisten joukkoon, ja juuri se todistaa oikeaksi sen, että vasenmieliset eivät pysty esittämään oikeaa kritiikkiä.
Ei ole sattumaa, että tanskalaiset ovat kakkosia onnellisuudessa, koska Tanskan vasenmieliset ovat piirun verran oikeammalla kuin Suomen oikeamieliset. Sinä vuonna, kun Suomnenkin oikeamieliset ovat saavuttaneet tanskalaisten vasenmieliset oikeiden asioiden kritisoimisessa, niin silloin suomalaiset ovat jo valovuosia edellä onnellisuudessa kaikista muista.
Oikeamieliset eivät tavoittele onnellisuutta, koska onnellisuus on siinä, missä oikeamielinen haluaa tuoda itseään esille. Päin vastainen toiminta kauhistuttaa jo pelkkänä ajatuksena, koska vasenmielisten väärät kritiikin kohteet saavat vasenmieliset esittämään kritiikkiä jopa suomalaisten onnellisuudesta, ikään kuin koko maailma olisi väärässä ja vain vasenmieliset kaikessa umpimielisyydessään tietäisivät, että oikea onkin vasen.
PS. Kuuntelin eduskunnan kyselytuntia, jonka lopulla ministeri R. Purra sanoi muun muassa:
"Arvoisa puhemies. Suomi on todella tutkimusten mukaan kahdeksatta kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa, mitä voi olla vaikea tällä kyselytunnilla uskoa, koska oppositiomme on niin kovin alakuloinen ja löytää kurjuutta ja ikävyyttä käyännössä kaikista asioista."
Eikö vaan olekin laittamattomasti sanottu niistä suomalaisista, jotka ovat onnellisuudesta osattomia, ja miksikö? Koska väärä kritiikki saa ihmisen kuvittelemaan olemaan osa kurjuutta. Eihän se laupias samarialainenkaan ollut mikään kurja kerjäläinen, vaan rikas mies, joka käytti omia varojaan....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti