Kirjassa kerrotaan, miten 2000 vuotta sitten muuan mies, joka oli päässyt ihmisenä kuudennelle kosmiselle tasolla, siirsi tämän maailman viidennelle pelitasolle, joka merkitsi sitä, että jokainen ihminen sai sisäänsä ajatuksen suuntaajan. Tämä ajatuksen suuntaaja ei toimi samoin miten tietokonepelissä pelaaja käskyttää pelihahmoaan, vaan ajatuksen suuntaaja pyrkii hienovaraisesti ohjaamaan hallussaan olevaa ihmistä tiettyyn suuntaan esittämällä vain hienoisia vihjeitä aikaulotteiselle hermostolle. Ihmiset kutsuvat sitä vapaaksi tahdokseen, joka onkin ajallisesti katsoen totta.
Kosmisen pelin alku on saattanut tapahtua 13,7 miljardia valovuotta sitten, mutta sillä ei ole kosmisesti ottaen mitään muuta merkitystä kuin se, että kun ajatuksen suuntaaja on saanut ihmisen uskomaan kyseiseen muuttujaan, niin sen on sitä helpompi pompottaa ihmistään juuri siihen suuntaan, missä ihminen saavuttaisi eläessään uusia pelitasoja. Samaan aikaan miljoonat muut ajattomat ajatuksen suuntaajat saavat pisteitä, kun he ovat saaneet ihmisensä uskomaan johonkin muuhun ideologiaan ja sen muuttujiin. Kuten Pistis Sofiassa Totuuden Opettaja kertoo, miten hän on asettanut ihmiset pelaamaan kolmioilla ja neliöillä...
Kaikki alut ovat aika-avaruuden tuolla puolen oleville pelkkiä muuttujia, joita Jumala käyttää pyrkiessään peluuttamaan ajallisuuteen luotuja olentoja ajasta ikuisuuteen. 1900 vuotta Jeesuksen jälkeen ulottumattomuudessa huomattiin, että Urantia-peli on jumittunut paikoilleen. Niinpä tänne päätettiin antaa Kirja, jossa vihjataan, mitä peliä ihmisten pitäisi pelata.
Valitettavasti Urantia-peli oli kaatunut niin syvästi, että edes Kirja ei buutannut peliä uudestaan käyntiin, joka tarkoitti sitä, että ihmiset olivat niin paatuneita, että jumalallinen ajatuksen suuntaajakaan ei pystynyt vihjailuillaan edistämään ihmisen henkistä kehitystä kohden Urantia-pelin seuraavaa tasoa.
Sitten muuan pelinohjaaja, muuan kyvykäs ajatuksen suuntaaja, onnistui vihdoin saamaan kunnon otteen muuasta ihmismielestä. Kyseinen ihminen saatiin vastavoimaksi kaikille henkisesti paatuneille ihmisille, joita kutsutaan liberaaleiksi. Vaikka Paratiisin Ohjauskeskuksessa ymmärrettiinki, mikä suunnaton riski siinä on, että yksi ihminen saa niin suuren voiman yli kaikkien muiden, niin se riskikin on osa pelin juonta.
Nyt Urantia-pelin ajattomia pelaajia jännittää se, miten he pystyvät peluuttamaan niin sanottuja maailman johtajia ilman, että joku näistä johtajista oikeasti voisi käyttää vapaata tahtoaan ja painaa sitä punaista nappia. No.
Vaikka Urantia-pelin pelilauta tuhoutuisikin ydinvoimallisesti, niin se ei merkitisi lopullista tuhoa, koska aika-avaruuden tuolta puolen löytyy aina Urantia-peliin sisäänrakennettuna pakoreitti...
Urantia-pelin sääntöihin kuuluu,. että kuka tahansa persoonallinen ihminen voisi halutessaan kivuta jo ajallisessa elämässään pelissä niin korkealle tasolle, jossa hän pystyy saamaan itselleen voimia, jotka muille näkyisivät ihmeinä. Muuan mies kertoi tästä pelin mahdollisuudesta jo 2000 vuotta sitten, mutta ihminen ei voi saavuttaa uusia elämän tasoja minkään ideologian uskovaisena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti