Kemppinen-Sananvapaus-Takkirauta-Vihavainen

Sananvapaus on mahdollista vain siellä, missä ei ole uskontoa (ateismia, islamia, lainoppineisuutta, finanssitaloutta, kommunismia, suvaitsevaisuutta tms.). Uskonto ilmenee aina toisinajattelun kieltämisenä ja viimekädessä sen paholaistamisena. Uskonnon kaksi peruspilaria ovat tunteellisuus ja negatiivisuus ja tunteellisuuskin ilmenee puhtaimmillaan negatiivisuutena. Ihmisen on mahdotonta olla uskovainen järjellisesti. Uskonto ei koskaan ilmene järjessä, vaan se lymyilee ja irvistelee aina tunteilussa.

Ihmiskunta ei voi kokea sananvapautta niin kauan, kun lait tuomitsevat uskontokritiikin. Mikään laki ei voi olla staattinen. Esimerkiksi laki uskonrauhasta kehittyy kohden täydellistä totalitarismia. Nyt vielä lainoppineet eivät koe kovinkaan mustaksi synniksi sitä, jos islamia arvostellaan maltillisesti, mutta jo muutaman vuoden kuluttua kaiken maailman kamppiset etsivät mikroskoopilla, josko se kameli jo olisi siellä neulansilmässä.

Olen kuullut maahanmuuttajiltakin, että eivät ne metsässä mitään mustikkaa näe. Sienienkin näkemiseen vaaditaan silmän harjaannuttamista. Samoin on laita loukkaavien sanojenkin näkemiseen; Ensin joku hyvin opetettu voi löytää oikein mehevän loukkaavuuden, -- mutta kun hän harjaantuu, niin pika pikaan hän näkee kaikkialla pelkkää loukkaamista. Tästä dynaamisuudesta johtuu, että hyvät kehittyvät hyviksi ja pahat pahemmiksi; että mikään laki ei voi johtaa muuhun kuin onnettomuuteen, koska jokainen laki kieltää ihmisiltä ajattelun ja kannustaa ihmisiä mielensä pahoittamiseen, joka on varsin selvää.

Mielensä pahoittaminen johtuu aina siitä, että ihminen luulee omaavansa kunniaa, johon joku laki/uskomus on hänet ehdollistanut. Kunnia ei ole ihmisen ominaisuus tai olemus, joten kunniasta loukkaantuminen johtuu puhtaasti typerryttävästä tunteellisuudesta. Ihminen pitää toista typeryyden kahleissa, jos hän jollakin tavoin uskoo, että toisen kunniaa on loukattu.

Järki ja kunnia ovat toisensa pois sulkevia. Oliko esimerkiksi Esko Ahon puolen miljoonan markan vaatimus STT:n dopinguutisen aiheuttamasta kunnianloukkauksesta jotenkin järjellinen teko?
Kunnia ja sananvapaus ovat toisensa poissulkevia. Ihminen ei voi mitään muuta kuin loukkaantua, jos hän on jonkin sortin uskovainen. Ihminen ei voi silloin olla uskovainen, kun hän sallii millaisen puheen tahansa. Loukkaantuminen on aina todiste siitä, että ihminen on halukas tuomitsemaan toisen mihin tahansa pelkän kunniansa tähden.

Täydellinen sananvapaus edellyttää sitä, ettei kukaan pahoita omaa mieltään mistään asiasta. Ihminen voi oppia pois mielensä pahoittamisesta, mutta se on mahdollista vain järkeilemällä.
Täydellisessä sananvapaudessa ei ole mitään lakia kunnianloukkaamisesta, puhumattakaan uskonrauhan rikkomisesta, tai peräti jumalanpilkasta.

Ihminen ei voi käsittää tai hahmottaa täydellistä sananvapautta nykyisellä mielentilallaan. Toisenlaista systeemiä on mahdotonta ymmärtää jostakin toisesta systeemistä käsin. Jos haluat kokea mielessäsi täydellistä sananvapautta ja sen tuomaa täydellistä vapautta, niin silloin sinä et voi samaan aikaan uskoa nykyiseen lakisysteemiin, joka ei salli sananvapautta.

Nykyiset lait ovat epäinhimillisiä, koska ne eivät ohjaa ihmisiä ihmisyyden toteuttamiseen, vaan tämä nykyinen lakisysteemi orjuuttaa ihmisen pelkäksi tunteelliseksi hölmöksi, joka ei saa itse ajatella mitään. Lakiuskovien mukaan ihminen on tehty lakia varten. Montako lakia vielä tarvitaan lisää näiden miljoonan lisäksi? Voiko lakien säätäminen edes hidastua, jos ihmiset ovat lakiuskovaisia?

Lait eivät kannusta ihmisiä ajattelemaan järjellä ja toimimaan järjellisesti. Esimerkiksi yksikään laki ei innosta ihmisiä tulemaan kilteiksi ihmisiksi, koska kiltti ihminen ei tarvitse mitään lakia. Lait vaativat ihmisiä olemaan erittäin häijyjä, joka huomataan oikein hyvin vaikka näistä suvis-loukkaantujistakin, jotka peittävät oman tunteellisuutensa lain alle. Lakien jatkuva lisääminen vaatii, että ihmiset tulevat häijyiksi. Samoin yhteiskunnan medikalisoituminen vaatii, että ihmisten pitää koko ajan tuntea olevansa sairaita. Poliitikoksi, tuomariksi ja uskovaiseksi voi ryhtyä vain sellainen, joka ei usko ihmisyyteen.

Tunteellisuus ei ole inhimillisyyttä. Ihminen esittää tunteellista vain silloin,  kun hän pyrkii saamaan myötätunteellisuutta muilta. Asia on sama kuin ihmisyydenkin väärinkäyttäminen:

Ihmiset eivät koskaan julista ihmisyyttään mistään hyvästä asiasta. Mies tai nainen ei koskaan hyvää tehtyään julista, että minäkin olen vain ihminen. Mies tai nainen julistaa olevansa ihminen vain silloin ja siinä, kun hän on jäänyt kiinni pahantekemisetä, typeryydestä.
"Minäkin olen vain ihminen" on kaikkein typerin lause, jonka ihminen voi  päästää suustaan, koska silloin hän kiistattomasti pitää omaa ihmisyyttä äärimmäisen halpamaisena olemuksena, johon voidaan vedota vain silloin, kun yritetään pitää yllä typerää tunteellista uskoa lähinnä omaan haaraväliin ja sen erinomaisuuteen.

Ihminen-käsite tai ihminen-olemus on tunteelliselle ihmiselle pelkkä keppihevonen, jolla ihminen yrittää pelastaa uskomuksensa ja välttyä järjen käytöltä.

Sananvapauden punainen lanka: Täydellisessä sananvapaudessa kukaan ei voi olla suvaitsevainen, koska täydellisessä sananvapaudessa kaikki puhuvat toisilleen vain tosiasioita ja leikkivät sanoilla. Ihminen ei voi ymmärtää sananvapautta muuten kuin älykkäänä. Ihminen ei ole ymmärtänyt sananvapautta, jos hän luulee, että älykkäät ihmiset puhuisivat valheita tai älykkyys tuottaisi panettelua. Olisi älytöntä tuomita tyhmiä vaikkapa vankilaan tai sairaalaan.

Täydellisen sananvapauden lopullinen seuraus on tyhmyyden häviäminen.
Laillisen "sananvapauden" seurauksena on tyhmyyden ylistys.

Alkon Kassalla, 24.8. 2015: Kemppinen Halla-ahona, temppelinräjäyttäjät moskeijanrakentajina?
Blogi, 25.8. 2015: Tunnejuoppouden ylistys
Blogi, 04.3. 2015: Tekosyiden top ten
Blogi, 15.2. 2010: Ole kiltti ihminen