keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Anarkisteja poliiseja ja teokratiaa

Kuuntelin yöllä YLE Puhetta, missä aiheena oli väkivaltaiset elokuvat, videot ja pelit. Suomen etevimmät mielen tutkijat kertoivat, miten väkivaltavideoita katselevat pitävät muita herkemmin poliisia vihollisena ja muutenkin näkevät kaikkialla ympäristössä uhkia. Älyllisesti ottaen en voi kieltää tutkijoiden tutkimustuloksia.

Jostain syystä koplasin kuulemani yhteen näiden päivien massahysterian kanssa, joka tartutti jopa valtion johdon: Tuli vaan mieleen sellainenkin viaton ajatus, että ehkäpä sillä paremmalla väkivallalla uhkailevat ja proletaarisesta vallankumouksesta haaveilevat vasemmistolaiset katselevat enemmän väkivaltaisia videoita, koska jokin syyhän siihen pitää olla, miksi juuri vasemmistolaiset näkevät herkemmin piruja sekä tykkäävät vähemmän poliisista ja järjestyneestä yhteiskunnasta kuin konservatiiviset oikeistolaiset.

Vasemmistolaiset ja liberaalit vapaita rajoja vaatiessaan eivät ole kovin kiinnostuneita lastenkaan rajoista, joten vapaa kasvatus on kuin oravanpyörä, joka tuottaa jokaiselle sukupolvelle suuremman joukon niitä,  jotka hekumoivat kaikenlaisesta vapaudesta ilman vastikkeita ja vastuita.
Mutta kun ne lait ja lakien valvojat ovat sen lopullisen vapauden ja rajattomuuden esteenä, jolloin poliisia kohtaan syntyy kuin luonnostaan viha-rakkaussuhde.

Vasemmisto on itse julkisesti todistanut poliisia kohtaan tuntemansa antipatiat -- ja nämä viime päivät todistavat myös, miten vasemmisto näkee uhkia kaikkialla, joka tulee ilmi jopa banderolleissa, missä yhteiskunta poliiseineen kuvataan väkivallan kohteena. Fundamentti (27.9. 2016) on listannut vasemmistolaisen vapaamman  kasvatuksen hedelmiä:
Tässä olisi sitä "parempaa ilki- ja väkivaltaa"! Mediasta löytyy lisää:
Median VK, 29.9. 2016: Nyt riittää- Järjestäytynyt terrorismi rikoslakiin
Tietoisku: Saksassa muuan poliisin edustaja on kertonut, miten siellä kaikki väkivalta tilastoidaan oikeistolaiseksi väkivallaksi, jollei siihen heti saada liitettyä vasemmistoa.
Poliisia vihaavat ja vapaita rajoja vaativat saavat itse aikaan sen, ettei heistä ole kunnon veronmaksajiksi, jolloin sellainen ihminen huonosti toimivalla frontaalilohkollaan näkee rajoituksilla toimivan yhteiskunnan olevan syyllinen siihen, miksi hänellä on huono olo, jolloin pahaa oloa kompensoidaan anarkismilla, joka taasen luo lisää yhteiskuntavastaisuutta.

Kehitys viattomasta lapsesta anarkistiseksi nuoreksi kulkee tätä rataa:
Ensin on vapaa kasvatus, joka antaa lapselle mahdollisuuden katsella ja pelata väkivaltaisia pelejä. Väkivalta saa lapsen aivoihin aikaan epäjärjestystä, joka taasen saa kasvavan lapsen äksyilemään omaa perhettä ja yhteiskuntaa ja sen jäjestystä vastaan.
Tässä vaiheessa lapsi haluaa kuunnella hevimusaa ja metallirokkia, joka sotkee entisestään hänen hermostoaan, mutta hän tykkää siitä metelistä, koska se on juuri sitä, mitä hänen sekaisin menevä hermostonsa addiktiivisesti vaatii.
Lisää melusta: Blogi, 26.9. 2016: Tietoisuus taantuu meluisaan pimeyteen

Järjestymätön hermosto ei voi tykätä järjestyneisyydestä, jolloin lapsi ja nuori alkaa rikkoa ja sotkea paikkoja, jotta hänen ympäristönsä vastaisi hänen hermostollista sekasotkua.

Sitten peliin tulevat oikeat järjestyksenvalvojat, jotka yrittävät tunkea epäjärjestykseen mieltynyttä nuorta takaisin järjestyksen piiriin, mutta sellainen saa aikaan vain vihaa ja inhoa poliisia kohtaan, jolloin nuori alkaa anarkistiksi ja piirtelee tumman puhuviin kankaisiin väkivaltaa ihannoivia symboleita ja voi jopa koodata tietokonepelejä, joissa ylin hallitsija on Saatanasta seuraava.
Nuori hakeutuu varjoisille kujille ja etsii pimeitä symboleja ja verta tihkuvia videoita, joiden vaikutuksesta hän kokee koko yhteiskunnan olevan häntä vastaan,


Ihminen etsii kaltaistaan
Taitavaksi pirujen seinälle maalaajaksi kehittynyt ihminen luonnostaan tykkää paljon enempi sellaisista, jotka myös näkevät uhkia kaikkialla. Suomeen ja Eurooppaan on viime vuosina tullut sadoin tuhansin ihmisiä, joiden ensisijaisena mielihaluna ei ole demokratian ja sen instituutioiden tykkäys.
Omista pikkupiireistään poliisia poistyöntävä vasemmisto tietysti huomasi heti, miten maahanmuuttajista iso osa on asenteeltaan valtion vastaisia. Niinpä vasemmistossa nähtiin, miten valtio ja sen järjestys saadaan polvilleen, kun vaaditaan nuoria miehiä miljoonittain Eurooppaan maahanmuuton nimissä ja samalla vasemmistolaiset saavat sädekehän, kun käyttävät rehellisten ihmisten rahat kaikenlaiseen hyysäykseen.

Vasemmistossa valtio on vähemmän tärkeä, koska liberaaliin asenteeseen kuuluu vapaa kasvatus, vapaat rajat ja puiden halaaminen. Vapaasti kasvavat lapset saavat pelailla väkivaltaisia tietokonepelejäkin aivan ýksin, koska liberaalisti ajatteleva ei voi muuta kuin ajatella, ettei lapselle ole mitään haittaa, kun sitä ei kiellä mistään.

Väkivaltaa tirsuavat videopelit toimivat ihmiselle samantyyppisenä mielen muokkaajana kuin mihin pystyy uskonoppinut, joka saarnaa teokraattisen maailman puolesta. Eurooppaan on noussut tuhansittain moskeijoita, joissa opetetaan ihmisiä vihaamaan maallista järjestystä, joka on samantyyppistä aivopesua, mitä videopelit tekevät uskottomien lapsille.

Väkivaltavideoiden ääripäässä hallinnosta vastaa Paha.
Väkivaltapelien valtiomuoto on helvetti, jonka johtajana on Paha. On mielenkiintoista verrata väkivaltavideoiden hallitusmuotoa teokraattiseen valtioon: Molemmissa korkeimpana hallitsija toimii äärimmäisen julma henkimaailmaan olento, joka vaatii häpeällistä kunniaa, verta, suolenpätkiä ja mustanpuhuvia seiniä ja lippuja. Tästä katsoen se on täysin luonnollista, että liberaali vasemmisto anarkisteineen pyrkii samaan kuin uskonnot; Pahuuden hallitsemaan teokratiaan. Tuossa Suomen vasemmalla puolella oli jo yksi semmoinen. Toinen vastaava teokratia on Korean niemimaan pohjoisosissa.

Liberaali ei koskaan toteudu arvoliberaalina, koska itse liberaali on myös arvo, johon pitää sokeasti uskoa, jotta voi tuntea itsensä liberaaliksi. Arvoliberaalit eivät koskaan hyväksy arvojen vapauksia omassa viitekehyksessään. Vaatimus arvojen vapauteen ja rajattomuuteen on mielen harhaisuuden päätepiste, joka on viimeinen portti teokratiaan.

Ei kommentteja: