Nykyään suvaitsevaisuus on sitä, että ihminen loukkaantuu verisemmin siitä, kun näkee intiaanipäähineen suomalaisen päässä kuin että näkee äärimmäisen raaakoja videoita eläinten kiduttamisesta. Suvaitsevaisille edes merten saastuminen ei ole mitään sen rinnalle, kun he kuulevat jonkun vastustavan naisten säkkipukupakkoa.
Outo juttu, miten lappalainenkin pystyy teurastamaan poroja, mutta järkyttyy olemattomia munaskuitaan myöten, jos näkee televisiossa lastenohjelman. Tosi kummallista. Normaalisuvakkikaan ei ole millänsäkään, kun heittää muovia maahan, mutta auta armias, jos suvakki kuulee, että joku esittää kritiiikkiä kivikautisia uskomuksia kohtaan, niin johan suvakkikin alkaa etsiä kiviä, joilla on kiva kivittää niitä, jotka haluaisivat planeetan säilyvän edes seuraavalle sukupolvelle.
Islamin sharialaki näyttää olevan langoitettu hyvin suvaitsevaisten hermostoon. Ei ihme, että suvaitsevaiset tykkäävät satasella muslimikulttuurista, mutta vihaavat sydänjuuriaan myöten suomalaisuutta.
Tex Willeriä lukeneena, tiedän, että ennen kuin intiaani kaatoi puun kanoottia varten, hän kävi puun luona jopa vuosia ennen siunaamassa puuta ja pyytämällä siltä anteeksi. Mutta mitä tekee lappalainen? Hän ei edes ajattele luontoa ja sen Herraa, kun vetää puukolla porolta kurkun auki, mutta auta armias, kun lappalainen näkre lastenohjelman, niin mikä hemmetin poru siitä syntyykään. Sama koskee eritoten suvaitsevaisia: Yksikään suvaitseneinen ei rakasta luontoa, joka on absoluuttinen edellytys ihmisen olemassaololle, mutta jokainen suvaitsevainen haaveilee keskitysleiristä, minne kaikki älykkäät, eli omiaan ajattelevat voitaisiin uunittaa.
B, 29.4. 2018: Suvaitsevaisuus vaatii supermukautuvuutta.
B, 2.5. 2018: Rakastatko todella lapsia?
B, 2.5. 2018: Kulttuurinen omiminen on hullujen hommaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti