Eilen tuli FST:ltä dokumentti nimeltä Ampukaa viestintuoja. Oli niin mukava, hyvin tehty ja asiallinen, että herpaantumatta katsoin ja luin sen ilman katkoja. Dokumentti kertoi Sibel Edmondsin tarinaa, miten hän FBI:n salakuunteludokumenttien kääntäjänä löysi USA:n hallinnon sisältä myyriä.
Oikeamielisyys on hallitusherroille kautta maailman vain sana, jolla ei ole mitään merkitystä heidän hallitsemisissaan. Kyse ei ole siitä, että USA:n valtiaat ovat sekaantuneet suurenluokan valtiohuijauksiin saadakseen itselleen rahallista etua, vaan kyse on siitä, että oman edun tavoittelu tapahtuu aina samalla periaatteella.
En näe mitään periaatteellista eroa Suomen johtajien ja USA:n johtajien välillä; salailuympyröiden koolla ei ole väliä, koska pienissäkin ympyröissä toimivat Suomen poliitikot tavoittelevat sen ympyränsä sisällä ensisijaisesti omaa etuaan ja tekevät mitä tahansa pitääkseen sen omana tietonaan.
Ihminen on sitä viisaampi ja sivistyneempi mitä vähemmän hän vertailee asioita. Kun ihminen on päässyt kokonaan irti vertailuhimosta, niin hänestä on tullut vaatimaton, eli älykäs. Vähemmän älykkäät ihmiset haluavat vertailullaan ainoastaan pettää itseään, jotta he itse voisivat edelleen luulla olevansa muita parempia;
Minun tekonihan on ihan pieni
Minähän myin salaa vain ilotulitteen, ei se mikään atomipommi ollut
Tämä 2003/28100 -asia pitää painaa villasella, koska se on valtion etu.
Poliitikot, sotilaat ja virkamiehet pitävät valtiota aina omana yksityisenä etujärjestönään. He toki puhuvat juhlissaan, miten kansa on sama kuin valtio, mutta heidän poliittiset tekonsa ja viralliset sanahelinät osoittavat kiistattomasti, että valtion arvo on ainoastaan siinä, miten paljon he saavat siitä irti omiin taskuihinsa.
Maailmassa on paljon turhaa. Tämä maailma on turhuuksien turhuutta täynnään, mutta ihmiset eivät sitä näe eivätkä tajua, koska heidän kielensä on täynnään pirun kieltä, kuten esimerkiksi juuri tuo käsite vertailu. Vertaamalla itseään muihin ihminen ei voi mitään sille, että hän pitää yllä ihmisten epätasa-arvoa.
Vertailu on epätasa-arvon perusta ja kasvupaikka. Maailma olisi vapaa kaikesta pahasta, jos ihmiset eivät vertailisi toisiaan. Mutta ihmiset eivät pysty tätäkään tunnustamaan, koska jos he lopettaisivat vertailun, he "joutuisivat" olemaan yhtä arvokkaita kuin kuka tahansa toinen, eikä yksikään poliitikko kestäisi sitä, että hänen pitäisi olla yhtä arvokas ihmisenä kuin mökin muori. Ihminen voi toki kuvitella olevansa hyvän asialla pyrkiessään politiikkaan, mutta viimeistään sinne päästyään hänelle kerrotaan pienen pieni hallinnollinen salaisuus, ettei hän edes ymmärrä sitä, ja jota varjellakseen hän uppoaa hyvin pian salaisuuden varjelun varjolla yhä syvemälle opilliseen pimeyteen. Pirulta perityillä käsitteillä on vähän paha olla viisas ja ymmärtäväinen.
Niinpä poliitikot jatkavat vertailuaan, joka aina johtaa vääjäämättä ihmisen valkoisten valheiden kehään. Ja tuo valheiden kehä ei koskaan ole staattinen ympyrä, vaan se on laajeneva spiraali, koska valkoinen valhe ei saa paljastua, vaan sitä pitää suojella muilla valheilla. Niinpä on kiistatonta, että mikä tahansa valkoinen valhe kasvaessaan sopivassa ympäristössä myisi atomipommeja pahan akselivalloille ja lopulta vaikka USA:n terroristeille.
Lukea, katsoa, kuulla:
Kill the Messenger: Sibel Edmonds
Youtube: Sibel Edmonds. Investigations Thwarted
Yle, fst: Ampukaa viestintuoja
Geocity:
Kuoleman sairasta salailua
Virallinen pahan puhuminen
Pelon lait
tiistai 26. helmikuuta 2008
maanantai 25. helmikuuta 2008
Revolverisankarit
Muslimit sitten hermostuivat pilakuviin! He päättivät katkaista muslimeilta yhteydet Youtube.com:in. He eivät ymmärtäneet, että kun he ohjasivat Youtubin IP:t omille palvelimilleen, niin se ruuhkautti Aasian internetsolmun, --ja se taasen ratkaistiin niin, että Pakistan suljettiin koko internetin ulkopuolelle.
Kyse on siitä, että miten kummassa Internetin Sheriffi vielä sallii operattoreille aseen kannon? Miten pitkään kestää ennen kuin länsimaat ymmärtävät, ettei se ole kenenkään etu antaa internetin operaattoreille oikeuksia ohjailla IP-osoitteita miten sattuu.
Kun koko elämän idea on siinä, että ihmisestä kehittyisi nenäherneen kestävä lajike ja mukava kaveri muulle kosmokselle, niin eikös vaan täällä edelleen on vallalla opilliset systeemit, jotka kannustavat ihmisiä vetämään herneen nenuunsa joka himputin seikasta.
Nyt pitää kannustaa nörttejä ympäri maailman luomaan internetiin erilaisia viemäreitä, joita pitkin nimipalvelinten osoitteet voivat kulkea, vaikka itse nenäherneen siemenen suurin viejä USA alkaisi kasvattamaan omaa tuotettaan omassa nenussaan.
Virusten tekijätkin voisivat ihan oikeesti alkaa ajatella ja sitä myötä käyttämään tietotaitoaan internetin pelastamiseksi, koska se se ei todellakaan olisi hieno juttu virusten tekijöillekään, jos heillä ei olisi koko maailman laajuista internetiä.
Minkään maan ei tulisi kuvitella, että he voisivat tuosta noin vain blokata jonkun heille epämieluisan sivuston, sillä voi olla, että koko muu internet blokkaa silloin kyseisen maan pois, kuten kävi nyt Pakistanille. Tuollainen ajattelu on peräisin Villistä Lännestä, missä "turvallisuus taattiin" jokaisen oikeudella kantaa revolveria...
Opilliset ihmiset eivät vieläkään ymmärrä, että ihmiset ovat perusluonteeltaan villejä, eikä mikään oppi voi sitä kovinkaan pitkään kahlita. Lopulta kuitenkin ihmiset tulevat huomaamaan, että he ovat käsittäneet käsitteen villi täysin päin helvettiä; Villeyden salliminen on ehdoton edellytys maailman rauhalla, ei sen esille tulon estäminen. Sotiminen ja terrori jatkuu niin kauan, kun jotkin tahot pyrkivät kesyttämään ihmistä. Villi ihminen ei vedä hernettä nenuun --edes pilakuvista. Ihmisten kesyttäjät eivät ole ihmisiä, vaan petoja.
read more:
Youtube down
Pakistan declares war on YouTube
Kyse on siitä, että miten kummassa Internetin Sheriffi vielä sallii operattoreille aseen kannon? Miten pitkään kestää ennen kuin länsimaat ymmärtävät, ettei se ole kenenkään etu antaa internetin operaattoreille oikeuksia ohjailla IP-osoitteita miten sattuu.
Kun koko elämän idea on siinä, että ihmisestä kehittyisi nenäherneen kestävä lajike ja mukava kaveri muulle kosmokselle, niin eikös vaan täällä edelleen on vallalla opilliset systeemit, jotka kannustavat ihmisiä vetämään herneen nenuunsa joka himputin seikasta.
Nyt pitää kannustaa nörttejä ympäri maailman luomaan internetiin erilaisia viemäreitä, joita pitkin nimipalvelinten osoitteet voivat kulkea, vaikka itse nenäherneen siemenen suurin viejä USA alkaisi kasvattamaan omaa tuotettaan omassa nenussaan.
Virusten tekijätkin voisivat ihan oikeesti alkaa ajatella ja sitä myötä käyttämään tietotaitoaan internetin pelastamiseksi, koska se se ei todellakaan olisi hieno juttu virusten tekijöillekään, jos heillä ei olisi koko maailman laajuista internetiä.
Minkään maan ei tulisi kuvitella, että he voisivat tuosta noin vain blokata jonkun heille epämieluisan sivuston, sillä voi olla, että koko muu internet blokkaa silloin kyseisen maan pois, kuten kävi nyt Pakistanille. Tuollainen ajattelu on peräisin Villistä Lännestä, missä "turvallisuus taattiin" jokaisen oikeudella kantaa revolveria...
Opilliset ihmiset eivät vieläkään ymmärrä, että ihmiset ovat perusluonteeltaan villejä, eikä mikään oppi voi sitä kovinkaan pitkään kahlita. Lopulta kuitenkin ihmiset tulevat huomaamaan, että he ovat käsittäneet käsitteen villi täysin päin helvettiä; Villeyden salliminen on ehdoton edellytys maailman rauhalla, ei sen esille tulon estäminen. Sotiminen ja terrori jatkuu niin kauan, kun jotkin tahot pyrkivät kesyttämään ihmistä. Villi ihminen ei vedä hernettä nenuun --edes pilakuvista. Ihmisten kesyttäjät eivät ole ihmisiä, vaan petoja.
read more:
Youtube down
Pakistan declares war on YouTube
torstai 21. helmikuuta 2008
Computer collection
Uusi Asus P5E X38 odottaa koontia.Sain yllättäen emolevyjä ja muuta atk-roinaa eteeni. Tarkoituksena olisi palata nykyaikaan viime vuosituhannen konekannasta. Jos tuo viereisen kuvan mobo saa tarvittavat osansa, niin jepulis; se on menoa sitten.
Tässä vaiheessa huomaan lähinnä olevani aloittelija koneiden virittämisessä, mutta ensi alkuun tarkoitus ei olisikaan virittää tuosta vauhtihirmua, vaan vain saada se muuten vaan pelittämään; en nimittäin pelaa pelejä, paitsi mitä nyt joskus satunnaisesti miinaharavaa...
PSU~400W, lga755-kantainen C2D prossu ja neonkotelo odottavat jossakin kohtaamista. Jos joku näkee niitä ilman pahoja hintoja, niin meiliä tänne päin vaan
sunnuntai 17. helmikuuta 2008
Kosovon valtio
Heippa rallaa. Tekisi mieli ampua muutama ilotulite Kosovolaisten riemun tähden, sillä jälleen kerran koko maailmalle osoitettiin, miten maailmaa tulisi hallita; antamalla kaikille itsenäisyys.
Maailma ei voi yhdentyä -- ennen kuin kaikki ovat tunnustaneet kaikkien itsenäisyyden. Vasta itsenäiset alueet itsenäisine ihmisineen voivat liittyä aidosti ja kestävästi yhteen; sotiminen, köyhyys ja kärsimys tulee jatkumaan niin kauan, kun yhtenäisyyteen pyritään voimalla ja väkivallalla.
Jos serbit ja Venäjän johtajat aidosti haluaisivat Kosovon ja kosovolaisten hyvä ja tahtoisivat heidän ystävyyttään, niin se kävisi tosi helposti; lopettaa vain vaatimasta heitä olemaan muuta kuin itsenäisiä.
Eivät sellaiset ole suuria, jotka haluavat alistaa muita ns. valtansa alle. Ei se ole suuruutta, jos haluaa lisää ja lisää ihmisiä kansakunnan nimenhuutoon. Johtaja voi osoittaa suuruutensa vain siten, ettei vaadi ketään valtansa alle, alaiseksi. Todellinen suuruus on tasavertaisuutta, kumppanuutta. Haasteellisiin paikkpo9ihin pääsevät parhaiten perille sellaiset, jotka toimivat vapaaehtoisesti yhteistyössä.
Jos Putinin pitäisi päästä Etelänavalle, niin tuskinpa hän ottaisi sinne kumppanikseen yhtään kosovolaista! Jos venäjäläiset haluavat Marsiin, niin he pääsisivät sinne parhaiten pitämällä muita maita ystävinään. Ystävät eivät alista toisiaan, eikä kukaan alistettu voi olla alistajan ystävä. Älä koskaan lähde matkalle muiden kuin ystävien kanssa, koska vain siten voit olla varmasti iloinen.
Ihminen saa todellisia ystäviä vain ilmaiseksi. Ystävyyttä ei saa rahalla eikä voimalla. Ohjuksilla ei voi ampua ystäviä, eikä aseita koskaan kohdisteta sellaisiin, joita halutaan kumppaneiksi.
Kun kaikki alueet ja niiden ihmiset olisivat itsenäisinä, niin silloin ei ole mitään väliä, mihin valtioon ne kuuluisivat. Karjala ei kuulu sen paremmin Suomelle kuin Venäjällekään, vaan yksinomaan karjalalaisille.
Vain sellaiset vaativat Karjalaa itselleen, jotka eivät ole itsenäisiä. Vain itsenäiset ihmiset voivat antaa Kosovoillekin itsenäisyyden. Ja vain sellaiset eivät pysty antamaan Kosovoille itsenäisyyttä, jotka vain luulevat olevansa itsenäisiä, mutta todellisuudessa he ovat tämän maailman roskasakkia
Jos haluat olla maailman johtaja, anna kaikille itsenäisyys. Ystävät eivät vaadi sinulta mitään! Kumpi sinä olet?
Maailma ei voi yhdentyä -- ennen kuin kaikki ovat tunnustaneet kaikkien itsenäisyyden. Vasta itsenäiset alueet itsenäisine ihmisineen voivat liittyä aidosti ja kestävästi yhteen; sotiminen, köyhyys ja kärsimys tulee jatkumaan niin kauan, kun yhtenäisyyteen pyritään voimalla ja väkivallalla.
Jos serbit ja Venäjän johtajat aidosti haluaisivat Kosovon ja kosovolaisten hyvä ja tahtoisivat heidän ystävyyttään, niin se kävisi tosi helposti; lopettaa vain vaatimasta heitä olemaan muuta kuin itsenäisiä.
Eivät sellaiset ole suuria, jotka haluavat alistaa muita ns. valtansa alle. Ei se ole suuruutta, jos haluaa lisää ja lisää ihmisiä kansakunnan nimenhuutoon. Johtaja voi osoittaa suuruutensa vain siten, ettei vaadi ketään valtansa alle, alaiseksi. Todellinen suuruus on tasavertaisuutta, kumppanuutta. Haasteellisiin paikkpo9ihin pääsevät parhaiten perille sellaiset, jotka toimivat vapaaehtoisesti yhteistyössä.
Jos Putinin pitäisi päästä Etelänavalle, niin tuskinpa hän ottaisi sinne kumppanikseen yhtään kosovolaista! Jos venäjäläiset haluavat Marsiin, niin he pääsisivät sinne parhaiten pitämällä muita maita ystävinään. Ystävät eivät alista toisiaan, eikä kukaan alistettu voi olla alistajan ystävä. Älä koskaan lähde matkalle muiden kuin ystävien kanssa, koska vain siten voit olla varmasti iloinen.
Ihminen saa todellisia ystäviä vain ilmaiseksi. Ystävyyttä ei saa rahalla eikä voimalla. Ohjuksilla ei voi ampua ystäviä, eikä aseita koskaan kohdisteta sellaisiin, joita halutaan kumppaneiksi.
Kun kaikki alueet ja niiden ihmiset olisivat itsenäisinä, niin silloin ei ole mitään väliä, mihin valtioon ne kuuluisivat. Karjala ei kuulu sen paremmin Suomelle kuin Venäjällekään, vaan yksinomaan karjalalaisille.
Vain sellaiset vaativat Karjalaa itselleen, jotka eivät ole itsenäisiä. Vain itsenäiset ihmiset voivat antaa Kosovoillekin itsenäisyyden. Ja vain sellaiset eivät pysty antamaan Kosovoille itsenäisyyttä, jotka vain luulevat olevansa itsenäisiä, mutta todellisuudessa he ovat tämän maailman roskasakkia
Jos haluat olla maailman johtaja, anna kaikille itsenäisyys. Ystävät eivät vaadi sinulta mitään! Kumpi sinä olet?
tiistai 12. helmikuuta 2008
Lapsille kuria
Olemme uudestaan ja uudestaan saaneet lukea ja kuulla mediasta, miten maahanmuuttajilla on vaikeaa Suomen yhteiskuntajärjestelmän kanssa. Poliitikkojen mukaan maahanmuuttajien ongelmat ratkeaa, kun vain suomalaiset ymmärtävät heitä. Olen täsmälleen samaa mieltä, koska ymmärrän hyvin, miten vastuuttomia poliitikkomme ovat --koska he elävät aivan liian turvallisessa ympäristössä, joka ei ole lainkaan eläinperäiselle mielelle hyväksi, koska turvallinen ympäristö ei kannusta eläimiä vastuullisuuteen.
Myös ihmiset kuuluvat planeetan luonnolliseen eläinkuntaan. Jos ihmislapsi ei oppisi kieltä, niin se ei mitenkään eroaisi apinoista; kuten apinoilla on valokuvamuisti, niin myöskin kieltä vaille jäänyt ihminen eläisi kokonaisvaltaisessa ympäristössä, missä hän näkisi ja kuulisi kaikki.
Ihmislapsi kuitenkin menettää luonnollisen hahmotuskykynsä, kun hänelle opetetaan lineaarinen tapa suhtautua maailmaan. Kielellinen ilmaisu rakentuu peräkkäisistä sanoista, eli ihmismieli toimii lineaarisesti, kun taasen luonnollinen eläin kokee asiat yhtäaikaisesti.
Lineaarinen ajattelu yhtyneenä laiskaan elämään johtaa ihmisen nypläämään mitättömyyksillä; jos ihminen elää turvallisessa ympäristössä, jossa häntä jopa estetään kokemasta ajattelunsa seurauksia, niin seurauksena on se, että lineaarinen ajattelu tuottaa pelkästään jonninjoutavuuksia, kuten saamme huomata poliitikkojen ja muiden rikkaiden -kuten pappien- ajattelusta. Eläimet eivät luo luonnostaan uskomuksia, eikä eläinurokset peitä naista tai koe naista saastaiseksi, vaan ihmisuroksista tuli sellaisia vasta sitten, kun heille kehittyi lineaarinen, eli sekundaarinen kokemus maailmasta!
Poliitikot luulevat, että lasta rakastetaan, kun häneltä estetään ajattelunsa seuraamukset, ja kun vain lapsen elämästä poistetaan kaikki vaikeudet, kuten aidaton päiväkoti. Rikosseuraamuksellinen ikäraja on myös yksi pahimmista asioista, joka estää lapsen henkistä kasvua. Lapsi, joka tajuaa, ettei hänelle tule mitään seuraamusta, jos hän tekee pahaa muille, ei opi lainkaan, että omista ajatuksista tulisi ottaa vastuu. Ja ajattelun vastuu ei ole siinä, että seuraamus tulee ehkäpä vuosien kuluttua -ehdollisena -tai korvauksena, jonka lapsi voi vielä sopivasti ajattelemattoman aikuisen edessä pillittämällä saada kokonaan pois kontoltaan.
Rakkaus on tosiaankin nykyisille aikuisille täysin tuntematon; he luulevat, että toisen nuoleskelu ja lääppiminen on rakkautta. Kun taasen jokainen selväpäinen tajuaa, että rakkaus on tekemistä, hyvän tekemistä. Se on lapsen vihaamista estää lasta kokemasta ajatuksiensa vaikutuksia itsessään. Jos lapsi haluaa muille pahaa, niin silloin lapseen täytyy kohdistaa se paha, jota hän ajatteli, koska juuri se on lapsen rakastamista, joka huomataan siitä, että lapsi oppii silloin, miten ajatukset ovat todellisia, eikä niillä ole mitään tekemistä satuilun ja aikuisten mielettömien mielikuvituksien kanssa. Lapsen nöyryyttäminen ja lapsen vastuullisuuden kasvattaminen ovat älyllisesti laiskojen mielestä sama asia, kun taasen jokainen ymmärtäväinen tajuaa, että hän vihaa lapsia, jos hän lässyttää, miten paha se on, jos lapsi saisi kokea ajattelunsa seuraukset.
Edellinen huomataan siitä, miten maahanmuuttajat suhtautuvat yleisesti ottaen nöyryydellä suomalaiseenkin yhteiskuntaan; koska he olivat synnyinmaassaan oppineet jo lapsena, että väärä ajattelu sattuu ihan oikeesti ruumiiseen.
Sen sijaan maahanmuuttajien lapset eivät ole saaneet kokea ajattelunsa seuraamuksia omassa ruumiissaan, joten siksi heistä tulee jatkuvasti yhä vastuuttomampia, koska Suomen poliitikot luulevat olevansa vastuullisia, kun he estävät vanhemmilta kasvatusvastuun ja pyrkivät siirtämään lasten kasvatuksen pois perheen sisältä.
Mutta, koska poliisi, sosiaalitoimi ja pelastuslaitos ovat rooliltaan koko kansaa suojelevia, niin se johtaa siihen, että muu kuin perhe lapsen kasvattajana haluaa kasvattaa lasta vain siten, että se pyrkii kaikin keinoin estämään lasta joutumasta onnettomuuksiin, joihin lapsi perheen sisäisen oikeuden vallitessa luonnostaan joutuisi väärän ajattelunsa seurauksensa, jolloin lapsella olisi aito mahdollisuus oppia itse vastuullista ajattelua.
Ja kun lapsi esimerkiksi karkaa päiväkodista, niin silloin syytetään päiväkodinhenkilökuntaa turvallisuuden laiminlyönnistä, koska henkilökuntaa ei voi syyttää lapsen moraalisen kasvatuksen laiminlyönnistä. Isät ja äidit yhteiskunta pakottaa pois perheestä. Samaan aikaan poliitikot luovat lakeja, että lapsille tulee taata ruumiillinen koskemattomuus, eli poliitikot haluavat, että lapsen ajattelu ei lainkaan saa aiheuttaa lapsen keholle mitään tuntemuksia.
Kun lapsi kokee, ettei hän ole ajattelultaan yhtä realiteettien kanssa, niin totta hemmetissä silloin lapsi turhautuu ja kasvaa yhä pahemmin kieroon... Lapsi, joka on "oppinut", ettei hänen omat ajatukset aiheuta hänelle mitään "pahaa", tuppaa ajattelemaan, että hän ei voi aiheuttaa ajattelullaan muillekaan mitään pahaa... Herätkää!
Poliitikot usuttavat poliisin ja tuomiolaitoksen vanhempien kimppuun, jos lapsi saisi kokea, mitä pahoista ajatuksista luonnostaan hänelle seuraisi. Ja sitten poliitikot huuli pyöreinä ihmettelevät, mikä lapsissa on vikana, kun heillä on niin paha olla; totta helvetissä ihmisellä on paha olla, jos hän ei saa kokea, että hänen ajatuksensa ovat yhtä fyysisen todellisuuden kanssa;: poliitikot luulevat olevansa lapsia kohtaan hyviä, kun he pitävät lapsen satujen maailmoissa. Hemmetti, että mun tekee mieli antaa remeliä joka ikiselle poliitikolle, jotka luulevat, että ajattelu saa olla mitä tahansa, eikä siitä saa seurata mitä tahansa.
Remeli opettaisi poliitikoille, että pilvilinna-ajattelusta seuraa kipeä peppu. Mutta poliitikot tietysti hymyilevät ylemmyyden tunnossaan turvamiestensä ympäröiminä, että puhu vaan realiteetteja, ne eivät koske meitä.
Psykologit peesaavat sopivasti poliitikkoja kaikilla saatanan opeillaan, jotka sopivat varmasti hyvin satuolennoilla, mutta ei sellaisille, joiden pitäisi elää fyysisessä maailmassa, missä ajattelun tulisi olla sopusoinnussa kivikovien realiteettien kanssa. Opit, joilla estetään ihmistä oppimasta ajattelunsa seurauksia tässä ja nyt ovat saatanan oppeja. Elämä, joka opettaa ajattelun vastuuta tässä ja nyt ei ole oppi, vaan elämä itse. Kuitenkin, psykologit ovat poliitikkojen luomissa suojatyöpaikoissa suojassa "pahalta" maailmalta, joten psykologit ovat täysin vääriä otuksia sanomaan lapsen kasvatuksesta yhtään mitään.
Jos psykologit olisivat edes perustoimeentulon arvoisia, niin silloin lasten ja nuorten ongelmien olisi luullut koko ajan vähenevän, mutta se tosiasia, että lapset ja nuoret voivat koko ajan yhä huonommin, todistaa kiistattomasti, että psykologit ovat valtion suojatyöläisiä, ja poliitikot paimentavat vähä-älyistä hallintoa jossakin pilvilinnassa.
Siperia opettaa maahanmuuttajanuoria
You are all slaves
Ihmeelliset lapset
Täydellinen rahatalous
Apina päihitti ihmisen muistikisassa
Lopeta läpsiminen, Hägglund
Viisas vanhuus
Myös ihmiset kuuluvat planeetan luonnolliseen eläinkuntaan. Jos ihmislapsi ei oppisi kieltä, niin se ei mitenkään eroaisi apinoista; kuten apinoilla on valokuvamuisti, niin myöskin kieltä vaille jäänyt ihminen eläisi kokonaisvaltaisessa ympäristössä, missä hän näkisi ja kuulisi kaikki.
Ihmislapsi kuitenkin menettää luonnollisen hahmotuskykynsä, kun hänelle opetetaan lineaarinen tapa suhtautua maailmaan. Kielellinen ilmaisu rakentuu peräkkäisistä sanoista, eli ihmismieli toimii lineaarisesti, kun taasen luonnollinen eläin kokee asiat yhtäaikaisesti.
Lineaarinen ajattelu yhtyneenä laiskaan elämään johtaa ihmisen nypläämään mitättömyyksillä; jos ihminen elää turvallisessa ympäristössä, jossa häntä jopa estetään kokemasta ajattelunsa seurauksia, niin seurauksena on se, että lineaarinen ajattelu tuottaa pelkästään jonninjoutavuuksia, kuten saamme huomata poliitikkojen ja muiden rikkaiden -kuten pappien- ajattelusta. Eläimet eivät luo luonnostaan uskomuksia, eikä eläinurokset peitä naista tai koe naista saastaiseksi, vaan ihmisuroksista tuli sellaisia vasta sitten, kun heille kehittyi lineaarinen, eli sekundaarinen kokemus maailmasta!
Poliitikot luulevat, että lasta rakastetaan, kun häneltä estetään ajattelunsa seuraamukset, ja kun vain lapsen elämästä poistetaan kaikki vaikeudet, kuten aidaton päiväkoti. Rikosseuraamuksellinen ikäraja on myös yksi pahimmista asioista, joka estää lapsen henkistä kasvua. Lapsi, joka tajuaa, ettei hänelle tule mitään seuraamusta, jos hän tekee pahaa muille, ei opi lainkaan, että omista ajatuksista tulisi ottaa vastuu. Ja ajattelun vastuu ei ole siinä, että seuraamus tulee ehkäpä vuosien kuluttua -ehdollisena -tai korvauksena, jonka lapsi voi vielä sopivasti ajattelemattoman aikuisen edessä pillittämällä saada kokonaan pois kontoltaan.
Rakkaus on tosiaankin nykyisille aikuisille täysin tuntematon; he luulevat, että toisen nuoleskelu ja lääppiminen on rakkautta. Kun taasen jokainen selväpäinen tajuaa, että rakkaus on tekemistä, hyvän tekemistä. Se on lapsen vihaamista estää lasta kokemasta ajatuksiensa vaikutuksia itsessään. Jos lapsi haluaa muille pahaa, niin silloin lapseen täytyy kohdistaa se paha, jota hän ajatteli, koska juuri se on lapsen rakastamista, joka huomataan siitä, että lapsi oppii silloin, miten ajatukset ovat todellisia, eikä niillä ole mitään tekemistä satuilun ja aikuisten mielettömien mielikuvituksien kanssa. Lapsen nöyryyttäminen ja lapsen vastuullisuuden kasvattaminen ovat älyllisesti laiskojen mielestä sama asia, kun taasen jokainen ymmärtäväinen tajuaa, että hän vihaa lapsia, jos hän lässyttää, miten paha se on, jos lapsi saisi kokea ajattelunsa seuraukset.
Edellinen huomataan siitä, miten maahanmuuttajat suhtautuvat yleisesti ottaen nöyryydellä suomalaiseenkin yhteiskuntaan; koska he olivat synnyinmaassaan oppineet jo lapsena, että väärä ajattelu sattuu ihan oikeesti ruumiiseen.
Sen sijaan maahanmuuttajien lapset eivät ole saaneet kokea ajattelunsa seuraamuksia omassa ruumiissaan, joten siksi heistä tulee jatkuvasti yhä vastuuttomampia, koska Suomen poliitikot luulevat olevansa vastuullisia, kun he estävät vanhemmilta kasvatusvastuun ja pyrkivät siirtämään lasten kasvatuksen pois perheen sisältä.
Mutta, koska poliisi, sosiaalitoimi ja pelastuslaitos ovat rooliltaan koko kansaa suojelevia, niin se johtaa siihen, että muu kuin perhe lapsen kasvattajana haluaa kasvattaa lasta vain siten, että se pyrkii kaikin keinoin estämään lasta joutumasta onnettomuuksiin, joihin lapsi perheen sisäisen oikeuden vallitessa luonnostaan joutuisi väärän ajattelunsa seurauksensa, jolloin lapsella olisi aito mahdollisuus oppia itse vastuullista ajattelua.
Ja kun lapsi esimerkiksi karkaa päiväkodista, niin silloin syytetään päiväkodinhenkilökuntaa turvallisuuden laiminlyönnistä, koska henkilökuntaa ei voi syyttää lapsen moraalisen kasvatuksen laiminlyönnistä. Isät ja äidit yhteiskunta pakottaa pois perheestä. Samaan aikaan poliitikot luovat lakeja, että lapsille tulee taata ruumiillinen koskemattomuus, eli poliitikot haluavat, että lapsen ajattelu ei lainkaan saa aiheuttaa lapsen keholle mitään tuntemuksia.
Kun lapsi kokee, ettei hän ole ajattelultaan yhtä realiteettien kanssa, niin totta hemmetissä silloin lapsi turhautuu ja kasvaa yhä pahemmin kieroon... Lapsi, joka on "oppinut", ettei hänen omat ajatukset aiheuta hänelle mitään "pahaa", tuppaa ajattelemaan, että hän ei voi aiheuttaa ajattelullaan muillekaan mitään pahaa... Herätkää!
Poliitikot usuttavat poliisin ja tuomiolaitoksen vanhempien kimppuun, jos lapsi saisi kokea, mitä pahoista ajatuksista luonnostaan hänelle seuraisi. Ja sitten poliitikot huuli pyöreinä ihmettelevät, mikä lapsissa on vikana, kun heillä on niin paha olla; totta helvetissä ihmisellä on paha olla, jos hän ei saa kokea, että hänen ajatuksensa ovat yhtä fyysisen todellisuuden kanssa;: poliitikot luulevat olevansa lapsia kohtaan hyviä, kun he pitävät lapsen satujen maailmoissa. Hemmetti, että mun tekee mieli antaa remeliä joka ikiselle poliitikolle, jotka luulevat, että ajattelu saa olla mitä tahansa, eikä siitä saa seurata mitä tahansa.
Remeli opettaisi poliitikoille, että pilvilinna-ajattelusta seuraa kipeä peppu. Mutta poliitikot tietysti hymyilevät ylemmyyden tunnossaan turvamiestensä ympäröiminä, että puhu vaan realiteetteja, ne eivät koske meitä.
Psykologit peesaavat sopivasti poliitikkoja kaikilla saatanan opeillaan, jotka sopivat varmasti hyvin satuolennoilla, mutta ei sellaisille, joiden pitäisi elää fyysisessä maailmassa, missä ajattelun tulisi olla sopusoinnussa kivikovien realiteettien kanssa. Opit, joilla estetään ihmistä oppimasta ajattelunsa seurauksia tässä ja nyt ovat saatanan oppeja. Elämä, joka opettaa ajattelun vastuuta tässä ja nyt ei ole oppi, vaan elämä itse. Kuitenkin, psykologit ovat poliitikkojen luomissa suojatyöpaikoissa suojassa "pahalta" maailmalta, joten psykologit ovat täysin vääriä otuksia sanomaan lapsen kasvatuksesta yhtään mitään.
Jos psykologit olisivat edes perustoimeentulon arvoisia, niin silloin lasten ja nuorten ongelmien olisi luullut koko ajan vähenevän, mutta se tosiasia, että lapset ja nuoret voivat koko ajan yhä huonommin, todistaa kiistattomasti, että psykologit ovat valtion suojatyöläisiä, ja poliitikot paimentavat vähä-älyistä hallintoa jossakin pilvilinnassa.
Aikuiset kasvattavat lapsista aikuisia kertomalla Heille satuja.Lukea lisää:
Kati kasvattaa aikuisista lasten kaltaisia kertomalla Heille tosiasioita.
Siperia opettaa maahanmuuttajanuoria
You are all slaves
Ihmeelliset lapset
Täydellinen rahatalous
Apina päihitti ihmisen muistikisassa
Lopeta läpsiminen, Hägglund
Viisas vanhuus
maanantai 11. helmikuuta 2008
Massan suhde oppiin
Edellisessä artikkelissa kirjoitin hieman opillisuudesta. Tässä haluan erityisesti korostaa sitä, että oppi edellyttää aina yksilöllisyydestä vapaata massaa. Oppi ja yksilöllisyys ovat toisensa pois sulkevia; ihminen ei voi olla yksilö, jos hän uskoo johonkin oppiin.
Missä kohtaan yhteiskuntaa massa on tarpeellinen? Minulle tulee mieleen ainakin fysiikka. Sen lisäksi en pysty ymmärtämään, missä muualla massa olisi tarpeellinen ihmiselle. Sen sijaan pystyn hyvin ymmärtämään, että opillisille fysikaalinen massan suure on erittäin tarpeellinen -- kaikkialla muualla paitsi fysiikassa, koska ihminen haluaa opilliseksi vain silloin, kun hän inhoaa suuresti fysikaalisuutta, kuten sormen käyttämistä työvälineenä.
Opilliset rakastavat yli kaiken hienoja fysiikan termejä, mutta itse fysiikan he haluavat ehdoitta jättää syrjään. Vastaavasti aito tutkija ei tarvitse oppia mihinkään, koska hän rakastaa yksilön koettavissa olevaa reaalisuutta.
Esimerkiksi kädet ovat poliitikoille täysin tarpeettomia, koska ihmiset ovat poliitikoille pelkkää massaa, jonka korkein poliittinen arvo on siinä, että massa toteuttaa poliitikon haaveen rikkaasta elämästä, eli siitä, että poliitikko on aina puutteessa.
Tässä muutama vuosi sitten syntyi suuri kohu, kun muuan tiedemies kirjoitti pseudohumanismista tekstiä viljellen siinä viljalti tieteellisiä termejä. Ja kirja meni humanismeille täydestä... Tähän asti kukaan ei ole kuitenkaan tajunnut, että käsite massa on myös tieteellinen termi. Massalla ei voi mitenkään kuvailla ihmistä, eikä massa-käsite periaatteessakaan sovellu aitoon humanistiseen ajatteluun. Ihminen on älyllisesti sokea, jos hän jollakin tavoin pitää ihmisiä massana.
Kuitenkin, se ei ole vaikea huomata, että oppiin uskovaiset eivät voi mitään muuta kuin pitää ihmisiä massana, koska oppi edellyttää aina massaa, mihin sitä kohdistetaan. Yksilöön ei voi kohdistaa oppia, koska se olisi täysin hyödytöntä; yksilöt eivät ole oppeihin uskovia, ja juuri siksi he ovat yksilöitä. Vain massat uskovat oppeihin, ja vain sellaiset rustaavat oppeja, jotka eivät ole vielä koskaan kokeneet omaa yksilöllisyyttään.
Opin vetovoimaa voidaan kuitenkin hyvin kuvailla gravitaatiolailla. Opin vetovoima on suurimmillaan siinä pyhätössä, jossa laki/sääntö/uskomus luotiin. Esimerkiksi Vatikaanissa massat tuntevat hyvin suurta vetovoimaa katolisuutta kohtaan, ja sen tuntemuksen he sanovat olevan pyhän tuntua. Samoin myöskin demarit tuntevat demaristen oppien viehättävyyden erinomaisen suurella tuntemuksella Tokoin rannassa. Siellä massa-ihmisen on erittäin hankalaa sanoa mitään kriittistä demariajattelusta.
Koska vetovoima heikkenee neliöllisen lain mukaan, niin siksi jo Hakaniemen torilla ihmiset eivät pidä demokraatteja erityisen pyhinä. Koska kuitenkin Palace on kauempana kuin Demarien pyhättö, niin siksi Hakaniemen tori tuntuu ihmisiltä hieman enemmän demarimaisemmalta kuin Kauppatori. Tämä oli historiaa lyhyesti torin muuttumisesta työläistoriksi.
Muutama sata vuotta sitten Arkadian mäki oli kaunis katsella. Nyt kuitenkin opilliset ihmiset tuntevat sinne vetovoimaa siksi, koska se on lakien syntysija, eli se vetää luonnostaan kaikkea opillisuutta puoleensa vastaavalla tavoin kuin mustan aukon sanotaan vetävän tähtiä syövereihinsä.
Myös psykologit pohdiskelevat opillisia syvyyksiään valtion siunaamissa tiloissaan, joten siksi psykologit eivät voi vastustaa valtiollista vetovoimaa, vaan he ovat valtion luomuksia, joiden ainoana tehtävänä on pitää massat tietämättöminä yksilöllisyydestä luomalla valtion palkollisina ihmisille oppeja, joiden mukaan ei voida elää persoonallisuuksina, koska muutoin köyhien työ ei voisi virrata rikkaiden pääomaksi.
Alan Sokal hoax
Missä kohtaan yhteiskuntaa massa on tarpeellinen? Minulle tulee mieleen ainakin fysiikka. Sen lisäksi en pysty ymmärtämään, missä muualla massa olisi tarpeellinen ihmiselle. Sen sijaan pystyn hyvin ymmärtämään, että opillisille fysikaalinen massan suure on erittäin tarpeellinen -- kaikkialla muualla paitsi fysiikassa, koska ihminen haluaa opilliseksi vain silloin, kun hän inhoaa suuresti fysikaalisuutta, kuten sormen käyttämistä työvälineenä.
Opilliset rakastavat yli kaiken hienoja fysiikan termejä, mutta itse fysiikan he haluavat ehdoitta jättää syrjään. Vastaavasti aito tutkija ei tarvitse oppia mihinkään, koska hän rakastaa yksilön koettavissa olevaa reaalisuutta.
Esimerkiksi kädet ovat poliitikoille täysin tarpeettomia, koska ihmiset ovat poliitikoille pelkkää massaa, jonka korkein poliittinen arvo on siinä, että massa toteuttaa poliitikon haaveen rikkaasta elämästä, eli siitä, että poliitikko on aina puutteessa.
Tässä muutama vuosi sitten syntyi suuri kohu, kun muuan tiedemies kirjoitti pseudohumanismista tekstiä viljellen siinä viljalti tieteellisiä termejä. Ja kirja meni humanismeille täydestä... Tähän asti kukaan ei ole kuitenkaan tajunnut, että käsite massa on myös tieteellinen termi. Massalla ei voi mitenkään kuvailla ihmistä, eikä massa-käsite periaatteessakaan sovellu aitoon humanistiseen ajatteluun. Ihminen on älyllisesti sokea, jos hän jollakin tavoin pitää ihmisiä massana.
Kuitenkin, se ei ole vaikea huomata, että oppiin uskovaiset eivät voi mitään muuta kuin pitää ihmisiä massana, koska oppi edellyttää aina massaa, mihin sitä kohdistetaan. Yksilöön ei voi kohdistaa oppia, koska se olisi täysin hyödytöntä; yksilöt eivät ole oppeihin uskovia, ja juuri siksi he ovat yksilöitä. Vain massat uskovat oppeihin, ja vain sellaiset rustaavat oppeja, jotka eivät ole vielä koskaan kokeneet omaa yksilöllisyyttään.
Opin vetovoimaa voidaan kuitenkin hyvin kuvailla gravitaatiolailla. Opin vetovoima on suurimmillaan siinä pyhätössä, jossa laki/sääntö/uskomus luotiin. Esimerkiksi Vatikaanissa massat tuntevat hyvin suurta vetovoimaa katolisuutta kohtaan, ja sen tuntemuksen he sanovat olevan pyhän tuntua. Samoin myöskin demarit tuntevat demaristen oppien viehättävyyden erinomaisen suurella tuntemuksella Tokoin rannassa. Siellä massa-ihmisen on erittäin hankalaa sanoa mitään kriittistä demariajattelusta.
Koska vetovoima heikkenee neliöllisen lain mukaan, niin siksi jo Hakaniemen torilla ihmiset eivät pidä demokraatteja erityisen pyhinä. Koska kuitenkin Palace on kauempana kuin Demarien pyhättö, niin siksi Hakaniemen tori tuntuu ihmisiltä hieman enemmän demarimaisemmalta kuin Kauppatori. Tämä oli historiaa lyhyesti torin muuttumisesta työläistoriksi.
Muutama sata vuotta sitten Arkadian mäki oli kaunis katsella. Nyt kuitenkin opilliset ihmiset tuntevat sinne vetovoimaa siksi, koska se on lakien syntysija, eli se vetää luonnostaan kaikkea opillisuutta puoleensa vastaavalla tavoin kuin mustan aukon sanotaan vetävän tähtiä syövereihinsä.
Myös psykologit pohdiskelevat opillisia syvyyksiään valtion siunaamissa tiloissaan, joten siksi psykologit eivät voi vastustaa valtiollista vetovoimaa, vaan he ovat valtion luomuksia, joiden ainoana tehtävänä on pitää massat tietämättöminä yksilöllisyydestä luomalla valtion palkollisina ihmisille oppeja, joiden mukaan ei voida elää persoonallisuuksina, koska muutoin köyhien työ ei voisi virrata rikkaiden pääomaksi.
Alan Sokal hoax
sunnuntai 10. helmikuuta 2008
Psykologinen harha
Löysinpä netistä hieman vanhahkon, mutta hyvän jutun psykologian harhaopetuksista. Se kuulosti ihan kuin tältä: Kymmenen suurinta psykologista harhaoppia. Tosiasiassa se on tätä:
Jokainen oppi, jota ihmisille tarjotaan, on harhaoppi. Jokaisella ihmisellä on persoonallisuus, eikä ole olemassa tässä maailmassa eikä missään muualla ketään toista, joka olisi kopio toisesta. Tämä seuraa suoraan järjestä, eli siitä tosiasiasta, että joka ikinen ihminen on tarpeellinen kokonaisuudelle; yksikään ihminen ei ole korvattavissa; jokaisella ihmisellä on ainutlaatuinen elämäntehtävä, jota kukaan muu ei voi suorittaa. Kukaan ihminen ei voi todistaa, että joku ihminen ei ole tarpeellinen omana itsenään. Rikkaat tosin julistavat, että vain verotettavaa työtä tekevät ovat tarpeellisia, mutta heitä on aina liian vähän.
Jos näin ei olisi, niin silloin me eläisimme maailmassa, joka näyttää juuri siltä, jossa me elämme. Nykymaailmassa hallitusherrat opettavat, että ihmisellä ei ole mitään itseisarvoa; jokainen kansalainen on syntynyt ainoastaan taloutta varten, jotta rikkaiden ei tarvitse edes sormeaan liikuttaa tarpeidensa eteen, tarpeidensa, joita yksikään rikas ei koskaan pysty tyydyttämään.
On siis järjellä ajatellen täydellinen mahdottomuus, että voisi olla jokin oppi, joka sopisi useamman kuin yhden ihmisen elämän ongelmien ratkaisemiseksi. Persoonallisuuden tosiasian läsnäolossa sekä uskonnot että psykologiat tulevat aina epäonnistumaan elämän onnen luomiseksi. Psykologit tosin kiistävät, että ihmiset olisivat aidosti erilaisia, koska se ei lainkaan sovi siihen psykologis-uskonnolliseen ajatteluun, että on olemassa oppeja, jotka sopivat kaikille. Sillä sekä psykologia että uskonnollisuus pitävät ihmisiä massana, missä puhe yksilöllisyydestä on vain kaunis idea, jolla yritetään peittää se tosiasia, että psykologit ovat aivan tavallisia vallanhimoisia tieteen pappeja, jonka aseman avulla psykologit luulevat olevansa kaikkia muita parempia.
Edellinen huomataan siitä, että psykologien on täysin mahdotonta olla tasavertainen toiselle kumppanille --psykologina. Vain kaksi ihmistä, ilman titteleitä, voivat tuntea olevansa täysin samanveroisia ihmisinä. Mutta sekä psykologi että pappi eivät voi mitään muuta kuin julistaa omia opillisia totuuksiaan yläviistosta, - jota he eivät voi kuitenkaan tunnustaa, koska joku voi olla tittelin kipeä vuorovaikutustilanteessa vain epärehellisenä.
Rehellinen ihminen ei tarvitse eikä kaipaa mitään sellaista, joka asettaisi hänet eriarvoiseen asemaan. Eittämättä mikä tahansa titteli toimii kuitenkin juuri niin, että se estää ihmistä näkemästä toisessa ihmisyyttä.
Yrjö Kallisen kerrotaan kertoneen, miten hän yhden kerran näki toisen ihmisen. Sitä näkemisen hetkeä hän kutsui heräämiseksi, ja siksi Kallinen puhui ihmisistä unissa kävelijöinä, jotka eivät lainkaan näe toiseuksissa olevaa ihmisyyttä, eli sitä olemusta, josta me kaikki olemme osallisia, mutta kukin persoonallisella tavalla.
Tuon psykologian harhalistan yhdeksäs kohta kertoo, miten teini-iän kapinointi ei olisikaan geneettinen, vaan kulttuurinen... Totta himputissa se ei ainakaan ole geneettinen, koska sen sanoo jo järkikin. Mutta se ei johdu kulttuuristakaan, vaan sen yksinomainen syy johtuu rikkaista, kuten kaikki muutkin ihmiskunnan ongelmat johtuvat yksin rikkaista.
Sota Darfurissa näyttää meille pelkistettynä, mihin miesten vallan himo johtaa; Tsadissa sanotaan olevan kymmeniä puolueita. Mutta ne ovat ainoastaan heimojen ja klaanien päälliköitä, jotka kilpailevat vallasta. Myös jokainen länsimaalainen puolue on kehittynyt vastaavista klikeistä, joita nyt tavataan keskisessä Afrikassa, joka on meitä kehityksessä ainakin tuhat vuotta jäljessä: Tsadilainen puolue koostuu muutamasta miehestä, joilla on itsetunnon korvikkeena aseita, joita he ovat häikäilemättömästi käyttäneet ihmisiin, saadakseen heidät "puolelleen", eli pelon valtaan...
Tsadissa suurin osa ihmisistä ei koskaan ole äänestänyt. Jos ja kun Tsad "kehittyy" ns. demokratiaksi, niin se johtaa siihen, että muutama klikki on jakanut vallan keskenään, ja säätänyt valtansa osoitukseksi perustuslain, jolla he siunaavat oman valtansa. Sillä tavoin Tsadiin syntyisi tilanne, missä joku kompensoisi vallasta osattomaksi jäämistään ryhtymällä opillistamaan esimerkiksi nuorison käyttäytymistä, jolloin hän julistaa omasta puutteestaan johtuvaa oppiaan psykologisena totuutena tietyistä ihmisistä. Ja muut vallanhimoiset, mutta rikkaiksi haluavat uskovat kaiken sen paskan, koska rikkaat ja rikkaiksi haluavat eivät koskaan voi olla rehellisiä eivätkä siten pysty avoimeen ja vapaaseen ajatteluun.
Länsimaalainen puolue koostuu myös harvoista puolueuskovaisista, joilla on aseen sijasta lakikirja, jolla he julistavat, miten heidän valtansa on laillista valtaa. Mutta sellaisen vallan ylläpitäminen edellyttää aina pelottelua, ja koska ihmiset tottuvat hyvin helposti jo esitettyyn pelkoon, niin siksi pelottelun täytyy koko ajan etsiä yhä kauhistuttavampia muotoja, --jotta vallanhimoiset voisivat julistaa, miten kansa tarvitsee vallanhimoisia... Terrorismilla pelottelu on vain välivaihe kolmanteen maailmansotaan...
Samoin myöskin psykologit joutuvat jatkuvasti etsimään yhä hienostuneempia tapoja, joilla valtiovallasta osattomaksi jääneet, rikkaiksi haluavat psykologit voivat todistaa olevansa tarpeellisia valtiolle, jotta heidän leipänsä olisi turvattu. Juuri tästä syystä yksikään psykologi ei voi koskaan psykologisoida rikkaiden rahanhimoa sairaudeksi, koska jokainen psykologi on valtion korkeapalkkaisessa suojatyössä... Sillä rikkaat laillistavat vain sellaiset palkan arvoisiksi psykologeiksi, jotka eivät esitä mitään negatiivista rikkaista säilyttääkseen uskottavuutensa rikkaiden silmissä, turvatakseen elantonsa.
On helposti huomattavissa, miksi psykologit voivat tuottaa vain uskonnollistyyppisiä oppeja, sillä uskonnollisuus on juuri se, jolla rikkaat hallitsevat. Jos ihminen laukoo totuuksia psykologioista, niin hän ei kelpaa psykologiksi eikä varmastikaan poliitikoksi, koska rikkaat mielistyvät vain sellaisiin, jotka haluavat rikkaiksi.
Köyhällä ja rikkaalla ei ole laadullista eroa, vaan vain määrällinen eroavuus --rahalla mitattuna. Rikkaat ja rikkaiksi haluavat; palkanvaatijat käyttävät ainoastaan rahaa kaiken mittana, jolla he jopa mittaavat sen, kuka on köyhä. Uskokoon ken tykkää, mutta minusta sen on kiistaton osoitus järjen köyhyydestä mitata jotakin rahalla. Ja se on rikos ihmisyyttä vastaan mitata ihmisen ominaisuuksia rahan määrällä.
Rikkaiden periköyhyydestä ovat osallisia myöskin psykologit, sillä he voivat toimia valtion siunaamina viroissaan vain niin kauan, kun he näkevät vallanhimoiset terveinä. Koska psykologit eivät pysty näkemään ongelmien todellista syyllistä, niin siksi he eivät voi mitään muuta kuin tuottaa mielikuvituksellisia oppejaan ihmispsyykeestä, joka ei millään tavoin eroa kivikauden miesten tavoista.
Yhteiskunnasta tulee vasta sitten sivistynyt, kun sen jäsenet ymmärtävät, ettei kukaan toinen voi määritellä heidän psyykettään tai jumalasuhdettaan. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa on tasan yhtä monta uskontoa kuin on jäsentäkin. Ihminen toki voidaan saada yhdestä riippuvuudesta toisen alle, mutta riippuvuuden vaihtaminen ei paranna sitä perussyytä, joka estää ihmistä olemasta itsessään viisas, sivistynyt.
Jo uskonnonvapauslaki sen sanoo, että ihminen ei ole vapaa, jos hän ei usko omaan, henkilökohtaiseen uskontoon, vaan väittää, että hän on vain massaa jollekin (psykologiselle) opille, johon hän ei itse ole vaikuttanut. Opillisuus todistaa aina älyllisestä laiskuudesta, on sitten opillisuus oppien rustaamista tahi niihin uskomista. Oppeja voivat rustata vain oppiin uskovaiset, eli uskonnollismieliset.
Suurin psykologian harhaoppi on kaikkien psykologien alitajuntainen kirjoittamaton oppi siitä, ettei rikkaita voi mitenkään psykologisoida. Koska sitä oppia ei ole kirjoitettu, vaan se on jokaisen psykologin korvien välissä, niin siksi meillä on jumalaton määrä erilaisia psykologisia oppeja, joissa ei lainkaan käsitellä ihmisenä olemista nyt ja tässä, vaan he luovat kaikenlaisia projektioita kuten paras kommunisti, ja joiden harhaisuus tulee esille vasta ajan myötä.
Kuvittele itse, miltä tuntuisi, jos jalassasi on pieni vaalea arpi ja lääkärit päättävät, että sinut pitää parantaa siitä arvesta --avaamalla se! Psykologit kuitenkin pyrkivät parantamaan ihmisen repimällä auki jo parantuneita mielen arpia. Tai vaatimalla ihmisiltä vihan, sairauden, surun tuntemuksia...
On kuitenkin olemassa matemaattinen lauseke, jota soveltamalla huomataan, että psykologien oppien harhaisuuden taso on vakio; kun nykyiset opit havaitaan harhaopeiksi, niin psykologit ovat jo rustaamassa seuraavaa sukupolvea varten uusia, entistä hienosyisempiä harhaoppeja.
Naisen asema alkukantaisessa yhteiskunnassa
The Loose Screw Awards
Jokainen oppi, jota ihmisille tarjotaan, on harhaoppi. Jokaisella ihmisellä on persoonallisuus, eikä ole olemassa tässä maailmassa eikä missään muualla ketään toista, joka olisi kopio toisesta. Tämä seuraa suoraan järjestä, eli siitä tosiasiasta, että joka ikinen ihminen on tarpeellinen kokonaisuudelle; yksikään ihminen ei ole korvattavissa; jokaisella ihmisellä on ainutlaatuinen elämäntehtävä, jota kukaan muu ei voi suorittaa. Kukaan ihminen ei voi todistaa, että joku ihminen ei ole tarpeellinen omana itsenään. Rikkaat tosin julistavat, että vain verotettavaa työtä tekevät ovat tarpeellisia, mutta heitä on aina liian vähän.
Jos näin ei olisi, niin silloin me eläisimme maailmassa, joka näyttää juuri siltä, jossa me elämme. Nykymaailmassa hallitusherrat opettavat, että ihmisellä ei ole mitään itseisarvoa; jokainen kansalainen on syntynyt ainoastaan taloutta varten, jotta rikkaiden ei tarvitse edes sormeaan liikuttaa tarpeidensa eteen, tarpeidensa, joita yksikään rikas ei koskaan pysty tyydyttämään.
On siis järjellä ajatellen täydellinen mahdottomuus, että voisi olla jokin oppi, joka sopisi useamman kuin yhden ihmisen elämän ongelmien ratkaisemiseksi. Persoonallisuuden tosiasian läsnäolossa sekä uskonnot että psykologiat tulevat aina epäonnistumaan elämän onnen luomiseksi. Psykologit tosin kiistävät, että ihmiset olisivat aidosti erilaisia, koska se ei lainkaan sovi siihen psykologis-uskonnolliseen ajatteluun, että on olemassa oppeja, jotka sopivat kaikille. Sillä sekä psykologia että uskonnollisuus pitävät ihmisiä massana, missä puhe yksilöllisyydestä on vain kaunis idea, jolla yritetään peittää se tosiasia, että psykologit ovat aivan tavallisia vallanhimoisia tieteen pappeja, jonka aseman avulla psykologit luulevat olevansa kaikkia muita parempia.
Edellinen huomataan siitä, että psykologien on täysin mahdotonta olla tasavertainen toiselle kumppanille --psykologina. Vain kaksi ihmistä, ilman titteleitä, voivat tuntea olevansa täysin samanveroisia ihmisinä. Mutta sekä psykologi että pappi eivät voi mitään muuta kuin julistaa omia opillisia totuuksiaan yläviistosta, - jota he eivät voi kuitenkaan tunnustaa, koska joku voi olla tittelin kipeä vuorovaikutustilanteessa vain epärehellisenä.
Rehellinen ihminen ei tarvitse eikä kaipaa mitään sellaista, joka asettaisi hänet eriarvoiseen asemaan. Eittämättä mikä tahansa titteli toimii kuitenkin juuri niin, että se estää ihmistä näkemästä toisessa ihmisyyttä.
Yrjö Kallisen kerrotaan kertoneen, miten hän yhden kerran näki toisen ihmisen. Sitä näkemisen hetkeä hän kutsui heräämiseksi, ja siksi Kallinen puhui ihmisistä unissa kävelijöinä, jotka eivät lainkaan näe toiseuksissa olevaa ihmisyyttä, eli sitä olemusta, josta me kaikki olemme osallisia, mutta kukin persoonallisella tavalla.
Tuon psykologian harhalistan yhdeksäs kohta kertoo, miten teini-iän kapinointi ei olisikaan geneettinen, vaan kulttuurinen... Totta himputissa se ei ainakaan ole geneettinen, koska sen sanoo jo järkikin. Mutta se ei johdu kulttuuristakaan, vaan sen yksinomainen syy johtuu rikkaista, kuten kaikki muutkin ihmiskunnan ongelmat johtuvat yksin rikkaista.
Sota Darfurissa näyttää meille pelkistettynä, mihin miesten vallan himo johtaa; Tsadissa sanotaan olevan kymmeniä puolueita. Mutta ne ovat ainoastaan heimojen ja klaanien päälliköitä, jotka kilpailevat vallasta. Myös jokainen länsimaalainen puolue on kehittynyt vastaavista klikeistä, joita nyt tavataan keskisessä Afrikassa, joka on meitä kehityksessä ainakin tuhat vuotta jäljessä: Tsadilainen puolue koostuu muutamasta miehestä, joilla on itsetunnon korvikkeena aseita, joita he ovat häikäilemättömästi käyttäneet ihmisiin, saadakseen heidät "puolelleen", eli pelon valtaan...
Tsadissa suurin osa ihmisistä ei koskaan ole äänestänyt. Jos ja kun Tsad "kehittyy" ns. demokratiaksi, niin se johtaa siihen, että muutama klikki on jakanut vallan keskenään, ja säätänyt valtansa osoitukseksi perustuslain, jolla he siunaavat oman valtansa. Sillä tavoin Tsadiin syntyisi tilanne, missä joku kompensoisi vallasta osattomaksi jäämistään ryhtymällä opillistamaan esimerkiksi nuorison käyttäytymistä, jolloin hän julistaa omasta puutteestaan johtuvaa oppiaan psykologisena totuutena tietyistä ihmisistä. Ja muut vallanhimoiset, mutta rikkaiksi haluavat uskovat kaiken sen paskan, koska rikkaat ja rikkaiksi haluavat eivät koskaan voi olla rehellisiä eivätkä siten pysty avoimeen ja vapaaseen ajatteluun.
Länsimaalainen puolue koostuu myös harvoista puolueuskovaisista, joilla on aseen sijasta lakikirja, jolla he julistavat, miten heidän valtansa on laillista valtaa. Mutta sellaisen vallan ylläpitäminen edellyttää aina pelottelua, ja koska ihmiset tottuvat hyvin helposti jo esitettyyn pelkoon, niin siksi pelottelun täytyy koko ajan etsiä yhä kauhistuttavampia muotoja, --jotta vallanhimoiset voisivat julistaa, miten kansa tarvitsee vallanhimoisia... Terrorismilla pelottelu on vain välivaihe kolmanteen maailmansotaan...
Samoin myöskin psykologit joutuvat jatkuvasti etsimään yhä hienostuneempia tapoja, joilla valtiovallasta osattomaksi jääneet, rikkaiksi haluavat psykologit voivat todistaa olevansa tarpeellisia valtiolle, jotta heidän leipänsä olisi turvattu. Juuri tästä syystä yksikään psykologi ei voi koskaan psykologisoida rikkaiden rahanhimoa sairaudeksi, koska jokainen psykologi on valtion korkeapalkkaisessa suojatyössä... Sillä rikkaat laillistavat vain sellaiset palkan arvoisiksi psykologeiksi, jotka eivät esitä mitään negatiivista rikkaista säilyttääkseen uskottavuutensa rikkaiden silmissä, turvatakseen elantonsa.
On helposti huomattavissa, miksi psykologit voivat tuottaa vain uskonnollistyyppisiä oppeja, sillä uskonnollisuus on juuri se, jolla rikkaat hallitsevat. Jos ihminen laukoo totuuksia psykologioista, niin hän ei kelpaa psykologiksi eikä varmastikaan poliitikoksi, koska rikkaat mielistyvät vain sellaisiin, jotka haluavat rikkaiksi.
Psykologeilla kestää opin harhaisuuden esille tulosta kymmeniä vuosia ennen kuin he voivat puhua siitä kiihkottomasti, --joka on tismalleen sama periaate, jota ihmiset käyttävät vaikkapa kansalaissodasta toipumiseen. Tästä syystä yksikään psykologi ei voi arvioida oikein nykyhetken psykologisia oppeja, vaan siihen tarvitaan aina ulkopuolista -tai aikaa. Erityisesti tiede ja uskonto tarvitsevat myös vapaata ajattelua, jota opilliset kuitenkin kutsuvat huuhaaksi, sillä opilliset eivät voi sietää vapautta.Jokainen palkanvaatija omaa saman asenteen kuin kuka tahansa rikas, koska yksikään rikas ei koskaan ole tarpeeksi rikas; jokainen rikas elää ainaisessa köyhyydessä, eli puutteessa, koska rikkaan asenne aiheuttaa maailmaan kaiken sen köyhyyden, jonka rikkaat ovat ulkoistaneet köyhiksi.
Köyhällä ja rikkaalla ei ole laadullista eroa, vaan vain määrällinen eroavuus --rahalla mitattuna. Rikkaat ja rikkaiksi haluavat; palkanvaatijat käyttävät ainoastaan rahaa kaiken mittana, jolla he jopa mittaavat sen, kuka on köyhä. Uskokoon ken tykkää, mutta minusta sen on kiistaton osoitus järjen köyhyydestä mitata jotakin rahalla. Ja se on rikos ihmisyyttä vastaan mitata ihmisen ominaisuuksia rahan määrällä.
Rikkaiden periköyhyydestä ovat osallisia myöskin psykologit, sillä he voivat toimia valtion siunaamina viroissaan vain niin kauan, kun he näkevät vallanhimoiset terveinä. Koska psykologit eivät pysty näkemään ongelmien todellista syyllistä, niin siksi he eivät voi mitään muuta kuin tuottaa mielikuvituksellisia oppejaan ihmispsyykeestä, joka ei millään tavoin eroa kivikauden miesten tavoista.
Yhteiskunnasta tulee vasta sitten sivistynyt, kun sen jäsenet ymmärtävät, ettei kukaan toinen voi määritellä heidän psyykettään tai jumalasuhdettaan. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa on tasan yhtä monta uskontoa kuin on jäsentäkin. Ihminen toki voidaan saada yhdestä riippuvuudesta toisen alle, mutta riippuvuuden vaihtaminen ei paranna sitä perussyytä, joka estää ihmistä olemasta itsessään viisas, sivistynyt.
Jo uskonnonvapauslaki sen sanoo, että ihminen ei ole vapaa, jos hän ei usko omaan, henkilökohtaiseen uskontoon, vaan väittää, että hän on vain massaa jollekin (psykologiselle) opille, johon hän ei itse ole vaikuttanut. Opillisuus todistaa aina älyllisestä laiskuudesta, on sitten opillisuus oppien rustaamista tahi niihin uskomista. Oppeja voivat rustata vain oppiin uskovaiset, eli uskonnollismieliset.
Suurin psykologian harhaoppi on kaikkien psykologien alitajuntainen kirjoittamaton oppi siitä, ettei rikkaita voi mitenkään psykologisoida. Koska sitä oppia ei ole kirjoitettu, vaan se on jokaisen psykologin korvien välissä, niin siksi meillä on jumalaton määrä erilaisia psykologisia oppeja, joissa ei lainkaan käsitellä ihmisenä olemista nyt ja tässä, vaan he luovat kaikenlaisia projektioita kuten paras kommunisti, ja joiden harhaisuus tulee esille vasta ajan myötä.
Kuvittele itse, miltä tuntuisi, jos jalassasi on pieni vaalea arpi ja lääkärit päättävät, että sinut pitää parantaa siitä arvesta --avaamalla se! Psykologit kuitenkin pyrkivät parantamaan ihmisen repimällä auki jo parantuneita mielen arpia. Tai vaatimalla ihmisiltä vihan, sairauden, surun tuntemuksia...
On kuitenkin olemassa matemaattinen lauseke, jota soveltamalla huomataan, että psykologien oppien harhaisuuden taso on vakio; kun nykyiset opit havaitaan harhaopeiksi, niin psykologit ovat jo rustaamassa seuraavaa sukupolvea varten uusia, entistä hienosyisempiä harhaoppeja.
Naisen asema alkukantaisessa yhteiskunnassa
The Loose Screw Awards
perjantai 8. helmikuuta 2008
Pelkokerroin
Voiko ihminen voittaa pelkonsa? Ainakin loogisesti ajatellen siitä asiasta tulee todellista, joka yritetään voittaa. Pelkoa ei luonnostaan ole olemassa. Mutta pelosta tulee reaalista jokaiselle, joka yrittää voittaa pelkonsa. Eihän sellaista vastaan voida taistella, jota ei ole olemassa. Voitettu pelko on kuitenkin olemassa voitoista huolimatta... Kuten Tove Jansson sen sanoi:
Ei ole kummoistakaan olla rohkea, kun ei pelkää.
Suomessa tehtiin uusi kauhuelokuva; Dark floors. Sen tekijät sanoivat muun muassa sen tekemisen perusteluiksi sellaistakin, että kauhukuvien katselu auttaa ihmistä voittamaan pelkonsa. Paljon kauhuelokuvia katsovat eivät kuulemma enää pelkää kauhuelokuvia? Kauhuelokuvien kuluttajat luultavasti ajattelevat, että he ovat muutenkin rohkeampia kuin muut.
Itse kuitenkin ajattelen rohkeuden olevan aivan jotakin muuta kuin sitä, että on pystynyt voittamaan oman mielensä mielikuvitusolennot. Pidän rohkeana ihmistä sellaista, joka uskaltaa elää rauhassa ihmisten keskellä mitenkään heitä ärsyttämättä. Ja sitäkin voisi kysyä kauhuelokuvien faneilta, uskaltaisivatko he nukkua yksin edes yhden yön kaupungin metsässä --ilman mitään mielikuvaa mistään kauhuolennosta?
Jos ihmisellä on mielessään kauhuolioita, niin se on kiistaton todistus siitä, että ihminen pelkää -huolimatta siitä, miten paljon hän on katsellut kauhuelokuvia. Mielessä olevat kuvat ovat ihmiselle reaalisia, ja ihminen ei voi mitään muuta kuin toimia omien mielikuviensa mukaan;
Rikkaat eivät ole rohkeita, koska he pelkäävät hysteerisesti sitä, että heidän pitäisi elää tämä ainutkertainen elämänsä omin neuvoin, vaatimattomuudessa.
Rohkea ihminen ei ole rohkea vain siten, että häneltä puuttuu kauhistuttavat mielikuvitusotukset omasta mielestään, vaan rohkea ihminen ei pelkää edes vaatimatonta elämää. Rohkea ihminen ei tarvitse optioita ja muita kannustimia ollakseen työlleen sitoutunut. Rohkea ihminen ei vaadi itselleen palkkaakaan, koska palkan vaatiminen perustuu ihmisen mielessä olevaan kuvaan siitä, että häntä kohtaa jokin paha, jos hän tekisi työnsä pelkästä itsensä toteuttamisen riemusta.
Vaatimaton ihminen ei vaadi saada katsella kauhuelokuvia, jotta hänen ei tarvitsisi pelätä omaa mielikuvitustaan. Rohkea ihminen ei tarvitse palkkaa, koska häneltä puuttuu täysin mielikuva omasta köyhyydestä. Rohkea ihminen on neuvokas, sisäisesti rikas, joka ei pidä elämän tuomia ongelmia vaikeuksina, vaan haasteina, joissa hän kehittyy ihmisenä
lue lisää:
Rohkeus
The hearth of boldness
Ei ole kummoistakaan olla rohkea, kun ei pelkää.
Suomessa tehtiin uusi kauhuelokuva; Dark floors. Sen tekijät sanoivat muun muassa sen tekemisen perusteluiksi sellaistakin, että kauhukuvien katselu auttaa ihmistä voittamaan pelkonsa. Paljon kauhuelokuvia katsovat eivät kuulemma enää pelkää kauhuelokuvia? Kauhuelokuvien kuluttajat luultavasti ajattelevat, että he ovat muutenkin rohkeampia kuin muut.
Itse kuitenkin ajattelen rohkeuden olevan aivan jotakin muuta kuin sitä, että on pystynyt voittamaan oman mielensä mielikuvitusolennot. Pidän rohkeana ihmistä sellaista, joka uskaltaa elää rauhassa ihmisten keskellä mitenkään heitä ärsyttämättä. Ja sitäkin voisi kysyä kauhuelokuvien faneilta, uskaltaisivatko he nukkua yksin edes yhden yön kaupungin metsässä --ilman mitään mielikuvaa mistään kauhuolennosta?
Jos ihmisellä on mielessään kauhuolioita, niin se on kiistaton todistus siitä, että ihminen pelkää -huolimatta siitä, miten paljon hän on katsellut kauhuelokuvia. Mielessä olevat kuvat ovat ihmiselle reaalisia, ja ihminen ei voi mitään muuta kuin toimia omien mielikuviensa mukaan;
-Kauhuelokuvia eivät mene katsomaan sellaiset, joilla ei ole mielessään kauhuolioita.Ihmisten on erittäin vaikeaa hyväksyä sellaista, että rohkeus ei ole tunne. Tai että se ei ole rohkea, joka ei kilpaile tai taistele muiden kanssa. Ikään kuin rohkeus pitää todistaa siten, että käy muiden päälle, tai muuten vaan pitää muita ihmisiä pelkästään välineinä, joilla voittaa itselleen helppo elämä.
-Ihminen ei voi nukkua yötäkään metsässä, jos hänellä on mielessään kuva siitä, mitä pahaa metsässä voi hänelle tapahtua.
-Ihminen ei voi olla ärsyttämättä kanssaihmisiään, jos hän kuvittelee, että muut ovat hänen kilpailijoitaan.
-Ihmisen on mahdotonta tuntea rauhaa sisimmässään, jos hänen mielessään on pahoja mielikuvia; lähimmäisistä, aaveita, hirviöitä, sairautta, valloituksia, valloittajia, halpatyövoimaa, rikkautta, persoonattomia markkinavoimia, kilpailuttamista, puutetta, tarpeita,...
Rikkaat eivät ole rohkeita, koska he pelkäävät hysteerisesti sitä, että heidän pitäisi elää tämä ainutkertainen elämänsä omin neuvoin, vaatimattomuudessa.
Rohkea ihminen ei ole rohkea vain siten, että häneltä puuttuu kauhistuttavat mielikuvitusotukset omasta mielestään, vaan rohkea ihminen ei pelkää edes vaatimatonta elämää. Rohkea ihminen ei tarvitse optioita ja muita kannustimia ollakseen työlleen sitoutunut. Rohkea ihminen ei vaadi itselleen palkkaakaan, koska palkan vaatiminen perustuu ihmisen mielessä olevaan kuvaan siitä, että häntä kohtaa jokin paha, jos hän tekisi työnsä pelkästä itsensä toteuttamisen riemusta.
Kohtasiko Linus Torvaldsia jokin paha, kun hän ohjelmoi tulevan Linux-systeemin kerneliä pelkästä itsensä toteuttamisen ilosta? Kohtaisiko maailmaa jokin pahuus, jos kaikki ihmiset toteuttaisivat itseään puhtaasti ilosta?Rohkeus on vaatimattomuutta.
Vaatimaton ihminen ei vaadi saada katsella kauhuelokuvia, jotta hänen ei tarvitsisi pelätä omaa mielikuvitustaan. Rohkea ihminen ei tarvitse palkkaa, koska häneltä puuttuu täysin mielikuva omasta köyhyydestä. Rohkea ihminen on neuvokas, sisäisesti rikas, joka ei pidä elämän tuomia ongelmia vaikeuksina, vaan haasteina, joissa hän kehittyy ihmisenä
lue lisää:
Rohkeus
The hearth of boldness
torstai 7. helmikuuta 2008
Raha on kallista
Kysymys on siitä, että käyttääkö raskaan sarjan voimamies enemmän voimaa sadan kilon painon nostamiseen kuin kevyt sarjalainen; onko sadan euron käsittely rikkaalle kalliimpaa kuin köyhälle?Pyydän rehellisiä vastauksia. Onko todella sadan euron käsittely rikkaalle kalliimpaa kuin köyhälle? Hitunen logiikkaa, pliiiiz
Kts. Helsingin Sanomat, 6. Helmikuuta -2oo8, sivu D3;
Käteisen pyörittely on kallista rikkaille
Olen itse jo vuosia sitten todennut, että rahan pyörittäminen maksaa rikkaille enemmän kuin mihin heillä on varaa. Nyttemmin rikkaat pikku hiljaa alkavat vollottamaan yhä enemmän, miten rahan pyörittäminen on heille liian kallista. Kyseessä on yhtä järkevät tyypit kuin se entinen älypää, joka julisti, miten se on älyllisesti raskasta ajatella älyllä. Älymystön mukaan he ovat sitä älykkäämpiä mitä vähemmän heidän tarvitsee käyttää älyään, reaalisesti - realiteetteihin.
Kuten älyä on vain älyn pyörittäjillä, niin myös rikkaita ovat sellaiset, jotka pyörittävät rahaa. Totta hemmetissä sellaiset luulevat olevansa raskautettuja rahan pyörittelystä, joiden ainoana toíveena on rahan nukuttaminen omille salaisille tileilleen. Aidosti rikas ihminen ei koe rahan pyörittelyä yhtään sen kalliimmaksi kuin vaikkapa kiven pyörittelyä.
Kun ihminen tekee omilla lihaksillaan sellaista, josta pitää, niin hän ei voi kokea sen olevan sen koommin raskasta kuin kallistakaan. Tämä tosiasia koskee yhtä hyvin rahojen kuin kivien tai paperien pyörittelyä. Mitään periaatteellista eroa ei ole kivalla fyysisellä työllä verrattuna mihin tahansa toiseen kivaan fyysiseen työhön.
Selvästikään fyysisen rahan pyörittely ei ole rikkaiden mielestä kivaa, koska se on heidän mielestään kallista. Koska rahan pyörittely maksaa, niin siksi se ei ole rikkaiden ajattelun mukaan kivaakaan, eli rikkaat pyrkivät eroon fyysisestä rahasta, koska he eivät siedä mitään muutakaan fyysistä, joka jollakin tavoin vaatisi heidän lihaksiltaan jotakin. Rikas siis ajattelee rahaa silloinkin, kun hän käsittelee rahaa --siis mitä hittoa!
Miten kummassa joku voi ajatella rahan olevan kalliimpaa kuin se raha, jota hän käsittelee? Olisiko jo nyt psykologeille tilausta, vai vieläkö psykologit julistavat, että ihminen voi tulla riippuvaiseksi kaikesta muusta paitsi ei rahasta?
Rikkaille fyysisestä rahasta tulee kallista vain siksi, että he eivät itse käytä käsiään ja lihaksiaan. Totta hemmetissä kivienkin pyörittäminen on niiden mielestä raskasta ja vaikeeta, jotka eivät pyöritä kiviä.
Rikkaat ovat rahajuoppoudessa jo siinä vaiheessa, että he haluavat myös rahan käsittelyn maksulliseksi, eli sadan euron setelin rahallinen arvo on rikkaille suurempi kuin "sata euroa" digitilillä.
Lue lisää:
Rikas ongelma
Juopon yhteiskuntamalli
Rahan ongelmakäyttäjät
_________________
Varoitus, seuraavien linkkien sivut ovat liian raskaita mille tahansa koneelle, koska ne ovat rikkaiden sivuja:
Setelit pannaan
Maksaminen maksaa liikaa
EDIT:
Euron hintaan pitää siis rikkaiden mukaan laskea käteisen rahan pyörittelystä aiheutuvat kustannukset!
Koska olen talouden asiantuntija ja 10:n pitkän matikin lukija, niin laskin sen nopsaan päässäni, että: yhdessä (1) eurossa on
- Käteisen rahan pyörittelykustannuksia noin 0,79 centtiä,
- Setelipainojen pääoma -ja tonttivuokrakustannuksia noin 1,00 centtiä,
- Setelipainojen työvoima- ja käyttökustannuksia noin 1,56 centtiä,
- Pankkien vastaavia kustannuksia noin 3,34 centtiä,
- Kauppojen ja yrityksien kustannuksia noin 5,60 centtiä,
- Rikkaiden hintaa noin 46,89 centtiä,
- Mainostusta noin 4,24 centtiä,
- Sisäisiä vuokria ynnä muita markkinavoimia noin 78,09 centtiä,
- Pörssikurssien vedätystä ja muuta ilmaa noin 82,43 centtiä,
Tästä muuten huomataan, että jos vain ihmiskunta pääsisi eroon rahasta, niin silloin ihmiskunta tuottaisi planeetalle yli kaksi kertaa sen, mitä nyt kuluu rikkaiden elättämiseen. Kiinnostaisiko ketään vapaaehtoistyö, työ pelkästä tekemisen ilosta?
tiistai 5. helmikuuta 2008
En kommentoi
Tämä on omistettu valtakunnan syyttäjälle ja hänen alaisilleen. Tosin oletuksena on, että kyseiset henkilöt ovat asioissaan johdonmukaisia, koska muutoin tämä saattaa heistä kuulostaa ivailulta.
Vantaan syyttäjä syyttää Karalahtea rikolliseksi ja rikollisliigan jäseneksi, josta syyttäjän todisteena on Karalahden En kommentoi-lausunnot. Nyt kuitenkin meillä on paljonkin ihmisiä, jotka haastatteluissa eivät osaa muuta kuin nuo kaksi raskauttavaa sanaa; En kommentoi
Viimeksi eilen, MOT-ohjelman lopussa entinen ministeri Pekka Paavola sanoi haastattelijalle monta kertaa En kommentoi, eikä sen lisäksi esittänyt mitään asiallista. Eihän se nyt mallaa, että hallinnon nykyiset tahi entiset palkanvaatijat sanovat jossakin tilanteessa En kommentoi --koska kyseinen hokema syyttäjien mukaan todistaa ihmisen olevan rikollisliigan jäsen!
Johdonmukaisuutta, pliiz! Ei pitäisi pitää jotakin yleistä hokemaa todisteena rikolliseen toimintaan ryhtymisestä, jos on odotettavissa, että myöskin rikkaat hokevat sitä samaa hokemaa. Sillä jos syyttäjät olisivat johdonmukaisia, niin nyt valtakunnan syyttäjä voi pitää Pekka Paavolaa rikollisena, koska hän hoki samaa hokemaa, jolla syyttäjät syyttävät Jere Karalahtea rikollisuudesta. Eikös Pekka Paavolan juttu olekin valtakunnansyyttäjällä?
Muistetaan vielä toisenkin julkkis-Paavon julkiset lausunnot haastattelijoille, joissa asiasisällön korvikkeena oli: En kommentoi. Ja jos lukijoilla on yhtä hyvä muisti kuin apinoilla, niin varmastikin monet muistavat paljonkin En kommentoi-kommentteja herrojen suusta itse asiassa kuultuina, joten pliiiiz, himpun verran saisko olla logikkaa, eli järkeä, eli johdonmukaisuutta.
Sori vaan, jos johdonmukaisuus-vaatimus oli syyttäjälaitokselle tarpeeton, eli En kommentoi-lausuntoa ollaan jo laittamassa perustuslakiin yleiseksi todisteeksi ihmisen kuulumisesta rikollisliigaan.
Vantaan syyttäjä syyttää Karalahtea rikolliseksi ja rikollisliigan jäseneksi, josta syyttäjän todisteena on Karalahden En kommentoi-lausunnot. Nyt kuitenkin meillä on paljonkin ihmisiä, jotka haastatteluissa eivät osaa muuta kuin nuo kaksi raskauttavaa sanaa; En kommentoi
Viimeksi eilen, MOT-ohjelman lopussa entinen ministeri Pekka Paavola sanoi haastattelijalle monta kertaa En kommentoi, eikä sen lisäksi esittänyt mitään asiallista. Eihän se nyt mallaa, että hallinnon nykyiset tahi entiset palkanvaatijat sanovat jossakin tilanteessa En kommentoi --koska kyseinen hokema syyttäjien mukaan todistaa ihmisen olevan rikollisliigan jäsen!
Johdonmukaisuutta, pliiz! Ei pitäisi pitää jotakin yleistä hokemaa todisteena rikolliseen toimintaan ryhtymisestä, jos on odotettavissa, että myöskin rikkaat hokevat sitä samaa hokemaa. Sillä jos syyttäjät olisivat johdonmukaisia, niin nyt valtakunnan syyttäjä voi pitää Pekka Paavolaa rikollisena, koska hän hoki samaa hokemaa, jolla syyttäjät syyttävät Jere Karalahtea rikollisuudesta. Eikös Pekka Paavolan juttu olekin valtakunnansyyttäjällä?
Muistetaan vielä toisenkin julkkis-Paavon julkiset lausunnot haastattelijoille, joissa asiasisällön korvikkeena oli: En kommentoi. Ja jos lukijoilla on yhtä hyvä muisti kuin apinoilla, niin varmastikin monet muistavat paljonkin En kommentoi-kommentteja herrojen suusta itse asiassa kuultuina, joten pliiiiz, himpun verran saisko olla logikkaa, eli järkeä, eli johdonmukaisuutta.
Sori vaan, jos johdonmukaisuus-vaatimus oli syyttäjälaitokselle tarpeeton, eli En kommentoi-lausuntoa ollaan jo laittamassa perustuslakiin yleiseksi todisteeksi ihmisen kuulumisesta rikollisliigaan.
Yhteiskunta hakusessa
Laitoinpa eilen Helsingin syyttäjälle postia. Oikeusasia 2003/28100 oli asiana.
Eilen tuli YLE:stä myös MOT-ohjelma. Siinä tuli täysin selväksi, että eihän toki hallinto voi toki olla uskomaton entiselle oikeusministerilleen, joten ei muuta kuin pannaan tuomarit ja kaikki laillisuuden valvojat asialle julistamaan Maija Lahtinen syylliseksi rikokseen, jonka hallinto oli yksin yksissä tuumin ahneuksissaan itse tehnyt.
Sitten on muuan asunnoton, joka kertoi internetiin Helsingin Sanomain keskustelujen kautta tarinansa, koska yhteistuumin toimiva ahneuden systeemi oli ahneuksissaan unohtanut jälleen kerran pääasian, eli kaikkien hyväksi toimivan valtion toteuttamisen.
On se vaan hienoa, että hallitusherroillakin on kunniansa, josta tulee pitää kiinni jopa siten, että pistää hyvin koulutetut leipätuomarit asialle, jotta hallinto ei vaan menettäisi kunniaa niiden rikosten tähden, jota se alvariinsa toimittaa. Ja jos tuomarit eivät riitä palauttamaan rikollisen hallinnon kunniaa, niin ahneiden valtiolla on vielä laillisuuden valvojat, jotka ovat rikkaiden viimeinen tukipilari, johon he voivat aina luottavaisesti kunniansa ripustaa, kuten Mona Lisan Lovren museon seinälle.
Suomessa ei kuulemma tapahdu kunniamurhia? Mutta se on aina ihmisten murhaamista, jos hallinnolla pitää olla koukku seinällä, jossa hallinnon kunnia riippuu. Sillä aina, kun joku luulee, että hänellä on kunniaa, niin hän on aina valmis puolustamaan sitä miten tahansa, välittämättä hittojakaan mistään oikeudenmukaisuudesta.
Koska rikkaat ovat monopolisoineet hallinnon yksinoikeudekseen, niin siksi hallintoa on mahdoton vapauttaa kunniansa ylläpitämisestä, sillä hallinnon kunniassa ei ole kyse mistään muusta kuin rikkaiden täysin paatuneesta omastatunnosta, jossa kunnia on kaikki kaikessa, ja jota rikkaat puolustavat kolmiyhteisen hallinnon kaikilla tasoilla välittämättä mitään yksityisten kansalaisten oikeuksista.
Juuri kunniasta on kyse myös Maija Lahtisen tuomitsemisessa rikolliseksi olemattomasta rikoksesta, koska hallinto pitää kiinni entisen oikeusministerin, eli ns. hallinnon kunniasta, sillä eihän se olisi sopivaa ahneille, että heidän ikiomat leipätuomarit alkaisivat tuomita heitä itseään.
Sama kunnia-asia koskee myös kunniaoikeusmurha-asiaa nro 2003/28100. Siinäkin Helsingin kaupunki ja Helsingin käräjäoikeus tekivät minusta rikollisen tekoon, jota ei ole koskaan tapahtunut, koska kyseessä on ahneuden ylläpitäminen ja sen hellä hoitaminen aina siihen päivään asti, kun Suomi kuolee lopullisesti, ja rikkaat ovat saaneet sen minkä halusivat; monikulttuurisen sekasorron
Yhteiskuntaa ei ole koskaan ollut tällä planeetalla olemassa. Ihmiset ovat omahyväisiä, ylimielisiä, kilpailun nimeen vannovia fanaatikkoja, jotka julistavat yhteisöllisyyttä yhtä hartaasti kuin uskovaiset Raamatun sanaa. Kuten uskovaisille hyvyys on ainoastaan Raamatun kirjaimina, niin samoin yhteiskunta on kaikille palkanvaatijoille; ahneille pelkkä sana, jota hokemalla he luulevat, että yhteiskunnasta tulee totta pelkästään hokemalla.
Kunniamurha
Aamulehti: KKO: Maija Lahtisen tuomiota ei saa panna täytäntöön
Blogi: Poliittiset tuomiot Suomessa
Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirasto on vastaanottanut sähköpostinne.On se vaan kummaa, kuinka kolmiyhteinen hallinto kehtaa kutsua Suomea yhteiskunnaksi. Omanedun tavoittelu on tietysti yhteistä kaikille virkamiehille, kuten tuomareille ja laillisuuden valvojille, puhumattakaan poliitikoista, joten ehkäpä hallitusherrat todellakin kokevat, että heitä yhdistää ahneus, joten siksi he ovat itsessään yhteiskunta, ahneuden tasavalta, missä ahneus on parhaiten tasan jaettu omaisuus.
Kvittering
Åklagarämbetet i Helsingfors härad har fått ert e-meddelande.
Eilen tuli YLE:stä myös MOT-ohjelma. Siinä tuli täysin selväksi, että eihän toki hallinto voi toki olla uskomaton entiselle oikeusministerilleen, joten ei muuta kuin pannaan tuomarit ja kaikki laillisuuden valvojat asialle julistamaan Maija Lahtinen syylliseksi rikokseen, jonka hallinto oli yksin yksissä tuumin ahneuksissaan itse tehnyt.
Sitten on muuan asunnoton, joka kertoi internetiin Helsingin Sanomain keskustelujen kautta tarinansa, koska yhteistuumin toimiva ahneuden systeemi oli ahneuksissaan unohtanut jälleen kerran pääasian, eli kaikkien hyväksi toimivan valtion toteuttamisen.
On se vaan hienoa, että hallitusherroillakin on kunniansa, josta tulee pitää kiinni jopa siten, että pistää hyvin koulutetut leipätuomarit asialle, jotta hallinto ei vaan menettäisi kunniaa niiden rikosten tähden, jota se alvariinsa toimittaa. Ja jos tuomarit eivät riitä palauttamaan rikollisen hallinnon kunniaa, niin ahneiden valtiolla on vielä laillisuuden valvojat, jotka ovat rikkaiden viimeinen tukipilari, johon he voivat aina luottavaisesti kunniansa ripustaa, kuten Mona Lisan Lovren museon seinälle.
Suomessa ei kuulemma tapahdu kunniamurhia? Mutta se on aina ihmisten murhaamista, jos hallinnolla pitää olla koukku seinällä, jossa hallinnon kunnia riippuu. Sillä aina, kun joku luulee, että hänellä on kunniaa, niin hän on aina valmis puolustamaan sitä miten tahansa, välittämättä hittojakaan mistään oikeudenmukaisuudesta.
Koska rikkaat ovat monopolisoineet hallinnon yksinoikeudekseen, niin siksi hallintoa on mahdoton vapauttaa kunniansa ylläpitämisestä, sillä hallinnon kunniassa ei ole kyse mistään muusta kuin rikkaiden täysin paatuneesta omastatunnosta, jossa kunnia on kaikki kaikessa, ja jota rikkaat puolustavat kolmiyhteisen hallinnon kaikilla tasoilla välittämättä mitään yksityisten kansalaisten oikeuksista.
Juuri kunniasta on kyse myös Maija Lahtisen tuomitsemisessa rikolliseksi olemattomasta rikoksesta, koska hallinto pitää kiinni entisen oikeusministerin, eli ns. hallinnon kunniasta, sillä eihän se olisi sopivaa ahneille, että heidän ikiomat leipätuomarit alkaisivat tuomita heitä itseään.
Sama kunnia-asia koskee myös kunniaoikeusmurha-asiaa nro 2003/28100. Siinäkin Helsingin kaupunki ja Helsingin käräjäoikeus tekivät minusta rikollisen tekoon, jota ei ole koskaan tapahtunut, koska kyseessä on ahneuden ylläpitäminen ja sen hellä hoitaminen aina siihen päivään asti, kun Suomi kuolee lopullisesti, ja rikkaat ovat saaneet sen minkä halusivat; monikulttuurisen sekasorron
Yhteiskuntaa ei ole koskaan ollut tällä planeetalla olemassa. Ihmiset ovat omahyväisiä, ylimielisiä, kilpailun nimeen vannovia fanaatikkoja, jotka julistavat yhteisöllisyyttä yhtä hartaasti kuin uskovaiset Raamatun sanaa. Kuten uskovaisille hyvyys on ainoastaan Raamatun kirjaimina, niin samoin yhteiskunta on kaikille palkanvaatijoille; ahneille pelkkä sana, jota hokemalla he luulevat, että yhteiskunnasta tulee totta pelkästään hokemalla.
Kunniamurha
Aamulehti: KKO: Maija Lahtisen tuomiota ei saa panna täytäntöön
Blogi: Poliittiset tuomiot Suomessa
maanantai 4. helmikuuta 2008
Disqualified persons
Valtiot eivät ole ikuisia. Valtioiden ajallinen olemus ei tosin johdu niiden geeneistä, vaan valtioiden päämiesten korvien välistä; kaikki poliitikot ovat jäävejä hallinnoimaan valtioita ja niissä eläviä olentoja. Vain parantuneilla on oikeus hallita kansakuntia, koska vain parantuneet pystyvät hallitsemaan itseään.
Valtioiden kaikki ongelmat ovat palautettavissa ainoastaan ja vain niiden johtajiin. Kansalaiset eivät ole vikapäitä mihinkään valtiolliseen vääryyteen, - koska kaikissa valtiomuodoissa valta on joko annettu tai on muuten vain hallitsijoilla. Hallitsijoilla on koska tahansa mahdollisuus tehdä hyvää, eikä hyvä edellytä koskaan mitään muuta kuin hyvää tahtoa. Kansalaiset eivät koskaan toivo sellaista, että heidän poliitikoille delegoima valta olisi mielivaltaa, tai että sillä ei tehdä hyvää kansalle.
Poliitikot, virkamieskunta ja niiden hännystelijät julistavat, että valtio ei voi olla hyväntekijä. Kummasti kuitenkin juuri tuo väki puolustaa aina nykymenoa kulloisenakin aikana, joka johtuu tasan siitä, että he käyttävät häikäilemättömästi valtiota oman edun tavoitteluun, jolloin todellakin se ei voisi onnistua, jos valtiota käytettäisiin tasapuolisesti ja puolueettomasti jokaisen kansalaisen hyväksi.
Niinpä jokaisen valtion kohtalona on kuolema. Mutta, koska omaneduntavoittelijat ovat piilottaneet kuoleman näkyvistä, niin siksi joka ikinen rikas tai rikkaaksi haluava ajattelee, että nykymeno voi jatkua ikuisesti; että esimerkiksi Suomi-valtio ei koskaan voi kuolla. Kyseessä on todellakin samanlainen sokeus, joka vaivaa vääränlaisessa asenneilmastossa kasvaneita nuoria;
nuoret eivät luonnostaan ole kapinallisia, itsetuhoisia, uhkarohkeita ja tietämättömiä elämän rajallisuudesta, vaan kaikki nuortenkin ongelmat johtuvat yksinomaan rikkaista, jotka julistavat, että vain rikkailla on oikeus hallita valtioita ja vain rikkaat tietävät, miten muiden tulee elää.
Koska rikkaat eivät ymmärrä elämää, niin he ilmaisevat joka ikisellä lauseellaan täydellisen tietämättömyyden elämän tosiasioista, joka ilmenee esimerkiksi siinä, kuinka rikkaat julistavat, että nuorison kapina aikuistumista kohtaan johtuu geeneistä, eli luonnosta, ja jos joku nuori ei kapinoi, niin hänet nähdään luonnottomana, jolle pitää antaa jokin tautiluokitus, jotta rikkaat voisivat edelleen uskoa, että nuorista voi kasvaa aikuisia vain pelottelun ja kapinoinnin kautta.
Koska psykologit ovat myös rikkaiden aivopesun uhreja, niin hekään eivät mitenkään pysty ajattelemaan, että nuorten ns. murrosiän vaikeudet eivät johdu luonnosta, vaan ne ovat kiistaton todistus aikuisten arvomaailman totaalisesta harhaisuudesta. Se on vain luonnollista, että ihminen ei halustaan tule aivopestyksi epäoikeudenmukaisen systeemin osaksi, eli tässä mielessä kaikenlainen kapinointi systeemejä vastaan on täysin luonnollista.
Kukaan ei voi kapinoida hyvää systeemiä vastaan. Vain järjettömiä, pahoja järjestelmiä voidaan vastustaa, ja niitä myös vastustetaan. Kaikki vastustus kohdistuu aina pelkästään pahaan. Jos ihmiselle tarjotaan ilmaiseksi hyvää hedelmää, niin hän ei voi pitää antajaa huonona.
Jos ihmiseltä vaaditaan rahaa hyvästä hedelmästä, niin silloin se edellyttää sitä, että myyjä haluaa parempaan asemaan tai on jo paremmassa asemassa kuin ostaja, jolloin myyjä ei itse asiassa myy hyvää hedelmää, vaan pitää itseään parempana, eli pitää yllä pahan valtakuntaa.
Rahallinen hyvä edellyttää sitä, että ihmisillä ei ole vapautta itse kasvattaa tai tehdä hyvää, koska jos hyvää saisi vapaasti, niin silloin ihmiset eivät voisi olla rikkaita, eikä ketään pidettäisi köyhänäkään. Pelkkä rehellinen ajattelu siis todistaa, että hyvää ei saa rahalla, koska rahalla pidetään ainoastaan yllä sitä systeemiä, joka johtaa kuolemaan. Sillä rahallinenkaan ajattelu ei koskaan voi olla staattista, vaan jokainen asenne kehittyy joko lopulliseen hyvään tai puhtaaseen pahaan.
Rehelliset ihmiset näkevät, miten rikkaat vaativat joka päivä yhä enenevässä määrin kaikkea inhimillistä rahan piiriin. Rikkaat eivät mahda sille mitään, että rikkausasenne tulee jatkuvasti yhä ahneemmaksi, koska jos rikas tyytyisi siihen, mitä hänellä on, niin hän kokisi jäävänsä kehityksestä jälkeen, joten siksi joka ikisen rikkaan on ahnehdittava jatkuvasti lisää ja lisää, jotta rikas voisi tuntea kuuluvansa etuoikeutettujen luokkaan.
Ahneet ovat ahneuden orjia, joten rikkaat eivät voi mitään muuta kuin etsiä herkeämättä lisää ja lisää rahaksi muutettavia kohteita. Ja juuri rikkaiden täydellinen sokeus johtaa jokaisen valtion ennen pitkää sekasortoon ja sortumiseen. Rikkaat ovat laittaneet talkootyöt verolle. Ja nyt rikkaat julistavat, että vapaaehtoistyö on kilpailun esteenä, joten siksi rikkaat alkavat kaikin keinoin rajoittamaan ihmisten vapautta ja estämään heiltä vapaaehtoistyön tekemistä esimerkiksi vaatimalla vapaaehtoistyön tekijöitä erilaisia todistuksia ja kokeita, joita ei tietysti saa kuin rahalla.
Yksikään rikas ei pysty vapaaseen ajatteluun, - jota olisi sellainen ajattelu, että rikas ajattelisi ilmaiseksi hyvää. Nimittäin valtioita voitaisiin täysin hyvin ja paremmin johtaa vapaaehtoistyölläkin. Jos tai kun ihminen pystyy rehellisesti ajattelemaan vapautta ja vapaaehtoistyöllä toimivaa yhteiskuntaa, niin silloin hän ei voi vaatia ajattelustaan rahaa. Kun ihminen pystyy täysin ilmaiseen ajatteluun missä tahansa, milloin tahansa, niin silloin ja siinä ihminen on siirtynyt kuolevien valtakunnasta ikuiseen valtakuntaan, joka säilyy ikuisesti juuri siksi, koska siellä ei vaadita keltään mitään siitä hyvästä, että saa olla ja elää juuri sellaisena kuin on.
Rikkaat ovat jäävejä hallitsemaan, sillä rikkaat ovat sairaita ahneudesta, ja siksi täysin kyvyttömiä hallitsemaan edes itseään. Ihminen ei voi olla terve ahneena.
Vaatimattomuus on terveyttä. Ihminen pystyy hallitsemaan itsensä vain vaatimattomana. Ihminen on välittömästi muiden armoilla, jos hän vaatii jotakin; rahaa, parempaa asemaa, halpatyövoimaa, työntekijöitä, statusta, kunniaa, mainetta, virkaa, palkintoa, palkitsemista, kuoppakorotuksia, palkkaa,...
Koska rikkaat ovat koko ajan muiden armoilla, ja koska rikkaat luulevat olevansa jotakin, niin siksi rikkaat eivät voi mitään muuta kuin käyttää valtiota omien etujen ajamiseen, eli siihen, että he pääsisivät eroon muiden armoilla olemisesta. Ja juuri siksi rikkaat ovat koko ajan aiheuttamassa köyhyyttä -murhaamassa valtioita, joita he luulevat voivansa hallita samaan aikaan, kun pitävät valtioita omina suojatyöpaikkoinaan.
Valtioiden kaikki ongelmat ovat palautettavissa ainoastaan ja vain niiden johtajiin. Kansalaiset eivät ole vikapäitä mihinkään valtiolliseen vääryyteen, - koska kaikissa valtiomuodoissa valta on joko annettu tai on muuten vain hallitsijoilla. Hallitsijoilla on koska tahansa mahdollisuus tehdä hyvää, eikä hyvä edellytä koskaan mitään muuta kuin hyvää tahtoa. Kansalaiset eivät koskaan toivo sellaista, että heidän poliitikoille delegoima valta olisi mielivaltaa, tai että sillä ei tehdä hyvää kansalle.
Poliitikot, virkamieskunta ja niiden hännystelijät julistavat, että valtio ei voi olla hyväntekijä. Kummasti kuitenkin juuri tuo väki puolustaa aina nykymenoa kulloisenakin aikana, joka johtuu tasan siitä, että he käyttävät häikäilemättömästi valtiota oman edun tavoitteluun, jolloin todellakin se ei voisi onnistua, jos valtiota käytettäisiin tasapuolisesti ja puolueettomasti jokaisen kansalaisen hyväksi.
Niinpä jokaisen valtion kohtalona on kuolema. Mutta, koska omaneduntavoittelijat ovat piilottaneet kuoleman näkyvistä, niin siksi joka ikinen rikas tai rikkaaksi haluava ajattelee, että nykymeno voi jatkua ikuisesti; että esimerkiksi Suomi-valtio ei koskaan voi kuolla. Kyseessä on todellakin samanlainen sokeus, joka vaivaa vääränlaisessa asenneilmastossa kasvaneita nuoria;
nuoret eivät luonnostaan ole kapinallisia, itsetuhoisia, uhkarohkeita ja tietämättömiä elämän rajallisuudesta, vaan kaikki nuortenkin ongelmat johtuvat yksinomaan rikkaista, jotka julistavat, että vain rikkailla on oikeus hallita valtioita ja vain rikkaat tietävät, miten muiden tulee elää.
Koska rikkaat eivät ymmärrä elämää, niin he ilmaisevat joka ikisellä lauseellaan täydellisen tietämättömyyden elämän tosiasioista, joka ilmenee esimerkiksi siinä, kuinka rikkaat julistavat, että nuorison kapina aikuistumista kohtaan johtuu geeneistä, eli luonnosta, ja jos joku nuori ei kapinoi, niin hänet nähdään luonnottomana, jolle pitää antaa jokin tautiluokitus, jotta rikkaat voisivat edelleen uskoa, että nuorista voi kasvaa aikuisia vain pelottelun ja kapinoinnin kautta.
Koska psykologit ovat myös rikkaiden aivopesun uhreja, niin hekään eivät mitenkään pysty ajattelemaan, että nuorten ns. murrosiän vaikeudet eivät johdu luonnosta, vaan ne ovat kiistaton todistus aikuisten arvomaailman totaalisesta harhaisuudesta. Se on vain luonnollista, että ihminen ei halustaan tule aivopestyksi epäoikeudenmukaisen systeemin osaksi, eli tässä mielessä kaikenlainen kapinointi systeemejä vastaan on täysin luonnollista.
Kukaan ei voi kapinoida hyvää systeemiä vastaan. Vain järjettömiä, pahoja järjestelmiä voidaan vastustaa, ja niitä myös vastustetaan. Kaikki vastustus kohdistuu aina pelkästään pahaan. Jos ihmiselle tarjotaan ilmaiseksi hyvää hedelmää, niin hän ei voi pitää antajaa huonona.
Jos ihmiseltä vaaditaan rahaa hyvästä hedelmästä, niin silloin se edellyttää sitä, että myyjä haluaa parempaan asemaan tai on jo paremmassa asemassa kuin ostaja, jolloin myyjä ei itse asiassa myy hyvää hedelmää, vaan pitää itseään parempana, eli pitää yllä pahan valtakuntaa.
Rahallinen hyvä edellyttää sitä, että ihmisillä ei ole vapautta itse kasvattaa tai tehdä hyvää, koska jos hyvää saisi vapaasti, niin silloin ihmiset eivät voisi olla rikkaita, eikä ketään pidettäisi köyhänäkään. Pelkkä rehellinen ajattelu siis todistaa, että hyvää ei saa rahalla, koska rahalla pidetään ainoastaan yllä sitä systeemiä, joka johtaa kuolemaan. Sillä rahallinenkaan ajattelu ei koskaan voi olla staattista, vaan jokainen asenne kehittyy joko lopulliseen hyvään tai puhtaaseen pahaan.
Rehelliset ihmiset näkevät, miten rikkaat vaativat joka päivä yhä enenevässä määrin kaikkea inhimillistä rahan piiriin. Rikkaat eivät mahda sille mitään, että rikkausasenne tulee jatkuvasti yhä ahneemmaksi, koska jos rikas tyytyisi siihen, mitä hänellä on, niin hän kokisi jäävänsä kehityksestä jälkeen, joten siksi joka ikisen rikkaan on ahnehdittava jatkuvasti lisää ja lisää, jotta rikas voisi tuntea kuuluvansa etuoikeutettujen luokkaan.
Ahneet ovat ahneuden orjia, joten rikkaat eivät voi mitään muuta kuin etsiä herkeämättä lisää ja lisää rahaksi muutettavia kohteita. Ja juuri rikkaiden täydellinen sokeus johtaa jokaisen valtion ennen pitkää sekasortoon ja sortumiseen. Rikkaat ovat laittaneet talkootyöt verolle. Ja nyt rikkaat julistavat, että vapaaehtoistyö on kilpailun esteenä, joten siksi rikkaat alkavat kaikin keinoin rajoittamaan ihmisten vapautta ja estämään heiltä vapaaehtoistyön tekemistä esimerkiksi vaatimalla vapaaehtoistyön tekijöitä erilaisia todistuksia ja kokeita, joita ei tietysti saa kuin rahalla.
Yksikään rikas ei pysty vapaaseen ajatteluun, - jota olisi sellainen ajattelu, että rikas ajattelisi ilmaiseksi hyvää. Nimittäin valtioita voitaisiin täysin hyvin ja paremmin johtaa vapaaehtoistyölläkin. Jos tai kun ihminen pystyy rehellisesti ajattelemaan vapautta ja vapaaehtoistyöllä toimivaa yhteiskuntaa, niin silloin hän ei voi vaatia ajattelustaan rahaa. Kun ihminen pystyy täysin ilmaiseen ajatteluun missä tahansa, milloin tahansa, niin silloin ja siinä ihminen on siirtynyt kuolevien valtakunnasta ikuiseen valtakuntaan, joka säilyy ikuisesti juuri siksi, koska siellä ei vaadita keltään mitään siitä hyvästä, että saa olla ja elää juuri sellaisena kuin on.
Rikkaat ovat jäävejä hallitsemaan, sillä rikkaat ovat sairaita ahneudesta, ja siksi täysin kyvyttömiä hallitsemaan edes itseään. Ihminen ei voi olla terve ahneena.
Vaatimattomuus on terveyttä. Ihminen pystyy hallitsemaan itsensä vain vaatimattomana. Ihminen on välittömästi muiden armoilla, jos hän vaatii jotakin; rahaa, parempaa asemaa, halpatyövoimaa, työntekijöitä, statusta, kunniaa, mainetta, virkaa, palkintoa, palkitsemista, kuoppakorotuksia, palkkaa,...
Koska rikkaat ovat koko ajan muiden armoilla, ja koska rikkaat luulevat olevansa jotakin, niin siksi rikkaat eivät voi mitään muuta kuin käyttää valtiota omien etujen ajamiseen, eli siihen, että he pääsisivät eroon muiden armoilla olemisesta. Ja juuri siksi rikkaat ovat koko ajan aiheuttamassa köyhyyttä -murhaamassa valtioita, joita he luulevat voivansa hallita samaan aikaan, kun pitävät valtioita omina suojatyöpaikkoinaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)