Kun poliitikko yllätetään väärintekemisestä, hän puolustautuu perin juurin oudosti;
Hän väittää olevansa ihminen - kieltää oman yhteiskuntaluokkansa, elitistisyytensä.
Poliitikko haluaa olla ihminen vain sinä hetkenä, kun hänen pitäisi olla hiljaa ja hävetä poliittikkona tehtyjä väärintekojaan.
Viimeksi ympäristöministeri Ville Niinistö puolusteli tietämättömyyttään ja vääryyksiään vetoamalla ihmisyyteensä. Ville Niinistö oli niin tietämätön, ettei tiennyt niinkään tuiki tavallista asiaa, joka vaaditaan ehdoitta tavallisilta ihmisiltä; ettei suomalaisella ole lupaa ajella toisen maan rekkarissa olevalla autolla Suomessa ilman omistajan läsnäoloa.
Ja kun herra oli kaahaillut poliisin haaviin, niin oli oikein teroittanut poliisille, että häntä tulee kohdella tavallisena ihmisenä.
Aika karmeita vetoomuksia, koska poliitikkona hän olisi ilman muuta päässyt kuin kettu veräjästä.
Toisaalta, taviksetkaan eivät tajua, miten poliitikko käyttää ihmisyyttä pelkkänä keppihevosena, koska tavikset ovat mielissään siitä, miten poliitikko alentuu ihmiseksi jäätyään röstöstelystään kiikkiin.
Itse ainakin inhoan perin juurin sellaista, kun eliittiin itsensä laskeva yrittää ihmisyyteensä vetoamalla päästä pahan tekemisestään helpolla.
Tavalliset rikolliset eivät vetoa ihmisyyteensä. Otus tunnetaan elitistiseksi juuri siitä, että otus vetoaa ihmisyyteen vain väärin tehtyään. Sellaiseen ei siis alamaailman rosvot alennu.
Alamaailman rosvoille ihmisyys ei ole negatiivinen asia, vaan monet ns. oikeat rosvot arvostavat tavallista ihmisyyttä, ja haaveilevat tavallisen ihmisen elämästä. Sen sijaan elitistinen elukka ei ikinä haaveile tavallisesta ihmiselämästä, ja juuri siksi eliitille ihmisyys on pelkkää puhdasta paskaa, johon elitistinen elukka likaa vastenmielisesti kätensä vain silloin ja siinä, kun hän yrittää kiemurrella kiikistään vapaaksi.Olen vuosikymmenien ajan huomioinut, miten jokainen poliitikko haluaa olla tavis heti silloin, kun on jäänyt kiikkiin rötöstelystään. Poliitikoille ihminen on pelkkä keppihevonen, jolla ratsastamalla poliitikko uskoo pääsevänsä vastuustaan eroon.
Samoin naisille ja miehille ihmisyys on pelkkä keppihevonen: He turvautuvat ihmisyyteen vain silloin, kun ovat tehneet jotakin negatiivista, samoin kuin poliitikotkin. Ihmisyys on miehille, naisille poliitikoille ja muille rikkaille erittäin negatiivinen asia, joka ei kelpaa muuhun kuin pelastusrenkaaksi, kun on tullut jäätyä kiikkiin.
Poliitikot ja muut rikkaat erottautuvat kansasta juuri siten, että he eivät näe itseään ihmisinä, kun taasen muu kansa on vain-ihmisiä. Vasta sitten poliitikko vaatii muita huomioimaan hänet ihmisenä, kun muut näkevät poliitikossa rötöstelijän. Rötöstelystä kiikkiin jäänyt poliitikko vaatii, että muiden pitäisi katsoa rötöksien sijasta ihmistä; poliitikot vetoavat tavallisten ihmisten tunteisiin, jotta poliitikoiden ei tarvitse laskeutua tavalliseksi ihmiseksi, joka tapahtuu juuri siinä, kun poliitikko vetoaa rikoksen tunnustamisen sijasta ihmisyyteen. Ja tavalliset ihmiset ovat mielissään siitä, kun poliitikko on alentunut osaksi sitä ihmisyyttä, joka muutoin on hänelle pelkkää saastaa ja vaalikarjaa.
Kun poliitikko tekee poliittisen päätöksen, hän julistaa:
Katsokaa, minkä teon olen tehnyt. Olen ansainnut uudelleen valinnan!
Kun poliitikko on tehnyt vääryyden, hän julistaa:
Älkää katsoko tekojani, vaan katsokaa minussa olevaa ihmistä!
-- jotta ette vaaleissa muistaisi tekojani, vaan miten hieno ihminen olen silloin, kun ...
US-blogi, 17.4. 2013: Tuleeko kaikki todellakin yllätyksenä?
IL, 16.4. 2013: Tavallisia ihmisiä
Blogi, 3.11. 2010: Poliitikoiden jahtaamat
Blogi, 18.9. 2009: Tyhmä keppikevonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti