ESIPUHE
Ihminen on ylieläimellistetty, jos ihmisen käyttäytymisen selittämisessä ei oteta huomioon ihmisen eläinmenneisyyttä. Ihmislaji ei ole keksinyt sitä käytöstä, jota kutsuaan raiskaus-käsitteellä. Ihmislaji on esisammakollisesta ajastaan saakka harrastanut raiskausta. Minusta on erityisen kummallista, että eläimellisesti käyttäytyviä ihmisiä ei lakitekstissä kutsuta eläimiksi.
Asioita pitäisi kutsua niiden oikeilla nimillä, jotta päästäisiin ihmisyydessä eteen päin. Raiskaus-käsite peittää sen takana olevan eläimellisyyden ja ikään kuin antaa ymmärtää, että raiskaaminen on vain ihmisille ominaista käytöstä. Täten raiskaamisesta on tehty inhimillistä toimintaa, josta seuraa se, että ihmiset käyttäytyvät sen vuoksi erittäin epäloogisesti;
Ensin ihmiset pitävät raiskausta inhimillisenä toiminta ja
sitten tuomitsevat, kun joku harrastaa inhimillistä toimintaa!
No. Olen toki muissakin yhteyksissä havainnut sitä, että miehet ja naiset pitävät omaa ihmisyyttään ainoastaan negatiivisena ominaisuutena: Lähes joka kerta, kun mies/nainen jää kiinni pahanteosta, niin hän volottaa: "Minäkin olen vain ihminen".
Sukupuolisuuttaan korostava ihminen pitää itseään ensisijaisesti sukupuolena. Sukupuoli ei ole seksuaaliselle olennolle ominaisuus, vaan se on sille olemus: Mies ja nainen ovat lajeja itsessään; Mies ei ole ihminen eikä nainen ole ihminen, vaan mies ja nainen ovat kaksi eri lajia, jotka vain sattumalta voivat tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Ihmislaji on miehen ja naisen puolustuskeinoja. Lajina ihminen on olemassa vain niinä hetkinä, kun mies tai nainen selittää pimeää puoltaan:
Katos perhanaa, kuinka Google voi auttaa: Minäkin olen vain ihminen
Sukupuolinen ihminen kokee olevansa ihminen vain silloin ja siinä, kun hänen pitää puolustella pahoja tekojaan. Täten on ymmärrettävää, että ihmiset eivät halua ajatella käyttäytymisensä johtuvan eläimellisyydestään, joka ilmenee myös siinä, että ihmiset haluavat nähdä raiskaamisen vain ihmislajille kuuluvana käytöshäiriönä, -- jos sellaisenakaan, kun asiaa katsotaan uskonnollisista kirjoituksista, missä jonkun yliluonnollisen heppi-hepun nähdään alwariinsa hokevan, että naisen kuuluu antaa miehelle, kun mies haluaa.
Vuonna 1974 Goodall todisti alun "Gomben nelivuotiseksi sodaksi" nimeämistään tapahtumista. Simpanssien populaatio jakaantui kahtia ja pikku hiljaa toinen ryhmä hävitti toisen veristen reviirihyökkäysten ja kannibalististen episodien sarjassa. Simpanssien aggressio oli tuolloin jo tieteellisesti tunnettu asia, mutta simpanssien sodankäyntiä ei oltu aiemmin tunnettu. Goodall havaitsi mm. naispuolisen simpanssin syövän verisesti lapsisimpanssin. Raportit näistä tapahtumista löysivät paikkansa pitkään jatkuneesta väittelystä ihmisen luonnosta, eli siitä olivatko ihmiset pohjimmiltaan ilkeitä vai mukavia. Yhdessä Dale Petersonin kanssa teoksen "Demonic Males" vuonna 1996 julkaisseen Harvardin primatologin, Richard Wranghamin mukaan "Gomben verilöyly antoi uskottavuutta ajatukselle siitä, että sotaisat taipumuksemme periytyvät kaukaisesta ihmisyyttä edeltävästä menneisyydestämme. Emme olekaan niin erilaisia."Takkunet, 7.8. 2007: Ovatko Bonopot rauhaa rakastavia, matriarkaalisia ja seksuaalisesti vapautuneita olentoja?
PÄIVÄN EPISTOLA
Takkirauta, 21.3. 2015: Kymmenen myyttiä raiskauksesta
En osta mitään myyttiä. Raiskaus ei ole myyttinen tapaus. Raiskaus on käsitetty täysin väärin, koska raiskaus-käsitteeseen uskovien tietoinen, mutta perusteeton, hihasta vedetty olettama on, että ihmisen kulttuuri ei johdu eläimellisyydestä:
Blogi, 17.3. 2015: Animaalinen seksuaalisuus luo uskonnon-kulttuurin
Kun raiskauskäsitteen analyysiin otetaan mukaan ihmisen eläimellisyys, niin silloin ei ole mitenkään vaikeaa tajuta, että eläinkunnassa urokset ottavat naaraat useimmiten väkisin. Vain hyvin harva eläinlaji suorittaa ennen yhdyntää pariutumisriittejä, jonka kliimaksi on yhdyntä. Ilmiömäistä rakkauselämää havaitaan niillä lajeilla, joiden seksuaalielämä on geneettisesti määrättyä, kuten albatrosseilla.
Apina-eläimet eivät suorita pariutumismenoja, vaan yleensä apinoiden keskuudessa urokset ottavat naaraita miten haluavat ja milloin haluavat. Näin kerrotaan niissä loputtomissa luonto-ohjelmissa, joita on tullut ja joita edelleen tulee töllöstä. Jotain bonoboa, pikku-simpanssia, voidaan pitää rakkauden apinalajina, mutta sekin vain siksi, että niitä on tutkittu lähinnä tutkijoiden tarjoaman eväspöydän ympärillä: Takkunet, 7.8. 2007: Ovatko Bonopot rauhaa rakastavia, matriarkaalisia ja seksuaalisesti vapautuneita olentoja?
......... Vankeudella saattaa olla vakavia vaikutuksia eläinten käyttäytymiseen. Kuten primatologi Craig Stanford Etelä Kalifornian yliopistolta ilmaisi viimeaikoina: "Jos olet jumissa toisten kanssa ja mieltä tylsistyttää, niin mitäpä muuta voisi odottaa paitsi syömistä ja seksiä?" ...... ... Eläintarhat eivät Stevensin mukaan tiedä mitä tämän suhteen pitäisi tehdä. "He uskovat, että bonobot ovat vähemmän aggressiivisia kuin simpanssit ja tästä syystä eläintarhat haluavat niitä. Mutta heti kun koossa on ryhmä bonoboja, alkaa hetken kuluttua tällainen todella väkivaltainen aggressio. ....
Tieteen kuvalehti, 12/2004: Raiskaus eläinkunnassa
"Eläimillä on myös inhimillisiä paheita. Kääpiösimpanssien, gorillojen ja orankien joukosta tutkijat ovat löytäneet häiriintyneitä yksilöitä, jotka käyttävät väkivaltaa naaraan pakottamiseksi paritteluun. Urokset voivat myös käydä käsiksi pentuihin, jotka eivät vielä ole sukukypsiä.
Etenkin orankiurokset voivat käyttäytyä naaraita kohtaan väkivaltaisesti ja raiskata lajitovereitaan."
Tiedostamaton: Seksi ja väkivalta
JOHTOPÄÄTÖS
Miehillä ja naisilla on kuulemma eläinmaailman monimutkaisin seksuaalinen elämä. Se selittyy hyvin, että miehet ja naiset perustelevat seksuaaliset perverionsa sillä, että tekeväthän muutkin eläimet samaa. Mitä enemmän tutkijat ovat esitelleet eläinmaailman seksistisiä juttuja sitä monimutkaisemmaksi miehen ja naisen seksuaalisuus on muuttunut, kun mies ja nainen haluavat olla enemmän eläimiä kuin muutoin ovat.
Mies ja nainen haluaa elää kuin eläin, josta johtuen ihmisyydestä on tullut miehille ja naisille pelkkä keppihevonen, jolla on kiva ratsastaa vain silloin, kun puolustellaan omaa eläimellisyyttä: Perustelu "Minä olen vain ihminen" todistaa kiistattomasti, että ihminen on vain eläin, koska ihmisyys tuodaan esille vain niiden eläimellisten tekojen puolusteluna, joita yhteisö pitää paheksuttavana.
Mies ja nainen voisivat puolustaa pahoja tekojaan myös näin:
"Minäkin olen vain apina". Mitään merkittävää eroa ei olisi siihen,
kun puolustellaan moraalista krapulaa ihmisenä olemisen pakolla.
En voi ajatella raiskausta inhimillisesti. Minusta ihmisen suorittama raiskaus on eläimellistä menoa siinä kuin paviaaninkin tekemä naaraan väkisinmakaaminen. Se kuuluu luonnonvalintaan, että voimakkaampi käyttää voimaansa myös itsensä monistamisessa, koska jos lisääntyminen olisi jätetty tahdon asiaksi, ihminen ei olisi edennyt puusta pitkälle.
Raiskaaja ei pakota toista sukupuoliyhteytään, koska primaarisesti ottaen se on luonto, joka pakottaa raiskaamaan. Raiskauksen määritelmä ei lainkaan ota huomioon ihmisen eläimellisyyttä. Raiskaajassa luonto edelleen hallitsee ihmisen kehoa, eikä tahto. Raiskaus tapahtuu tuplatahdottomasti; sekä raiskaaja että raiskaamisen kohde ovat luonnon armoilla.
Esitän, että raiskaamista kutsutaan oikealla nimellä, eikä yritetä inhimillistää raiskausta ihmisyyden teoksi. Raiskaajissa pitää nähdä apina ja kohdella heitä sen mukaan, eli lähettää takaisin puuhun.
Kun raiskaajia alettaisiin kutsua apinoiksi, niin silloin ihmisen eläinmenneisyys ehkäpä pääsisi vapaaksi miesten ja naisten tabuosastolta. Ehkäpä sen jälkeen mies ja nainen eivät olisi niin kärkkäitä julistamaan ihmisyyttään yleensä vain negatiivisissa yhteyksissään, jolloin voitaisiin puhua aidosta ihmislajista, eikä vain miehen ja naisen luomasta virtuaaliolennosta, joka elää aivojen hippokampuksella häkissä, ja joka päästetään häkistään ulos vain niinä hetkinä, kun silmät ovat turvoksissa ja suupuoli mutrussa.
Raiskaukseen kuuluu myös väkivalta: Hovioikeus: Pahoinpitely kuuluu raiskaukseen (IL, 2.2. 2010). Tuossa hovioikeuden tuomarit ovat lukeneet luonnontieteiden oppikirjansa, jota ei totisesti voi sanoa miehistä ja naisista, jotka haluavat puolustella raiskausta inhimillisenä toimintana.
Blogi, 18.3. 2015: Papit ja imaamit ovat apinoita
Jos raiskaus määritetään eläimilläkin niin, että siinä on kyse sukupuoliyhteydestä vastoin toisen osapuolen tahtoa, raiskaus on eläinten keskuudessa erittäin yleistä. Esimerkiksi sinisorsilla parittelu voi olla hyvinkin raaka tapahtuma. Usein koiras puree naarasta niskaan ja pitää tätä kiinni nokallaan samalla, kun se parittelee välittämättä naaraan vastaanpyristelystä. Toisinaan monta koirasta voi käydä saman naaraan kimppuun vedessä. Seurauksena voi olla, että naaras hukkuu, kun jopa kuusi tai seitsemän koirasta pyrkii sen päälle. Hyönteisten parissa muun muassa skorpionikärpästen parittelusta on usein hempeys kaukana. Yleensä koiras suostuttelee naarasta paritteluun tarjoamalla sille kuolleen hyönteisen tai muun lahjan, mutta jos koiraalla ei ole lahjaa, se usein ottaa naaraan väkisin. Sillä on jopa erityinen raaja, jonka ainoa tehtävä näyttää olevan vastahakoisen naaraan aloillaan pitäminen.City, 17.3. 2003: Eläimellistä seksiä:
Myös ihmisapinoiden parissa on havaittu koiraiden pakottavan naaraita parittelemaan. Joidenkin tutkijoiden mielestä eläinten yhteydessä raiskaus-termin käyttö inhimillistää eläimiä, joilla ei ole ihmisen tietoisuutta. Ihmisten maailmassa raiskaus on törkeää väkivaltaa, jossa on kyse enemmän alistamisesta kuin seksistä, mutta eläimillä se voi olla vain tapa varmistaa geenien siirtyminen seuraaville sukupolville.
"Eläimillä on myös inhimillisiä paheita. Kääpiösimpanssien, gorillojen ja orankien joukosta tutkijat ovat löytäneet häiriintyneitä yksilöitä, jotka käyttävät väkivaltaa naaraan pakottamiseksi paritteluun. Urokset voivat myös käydä käsiksi pentuihin, jotka eivät vielä ole sukukypsiä.
Etenkin orankiurokset voivat käyttäytyä naaraita kohtaan väkivaltaisesti ja raiskata lajitovereitaan."
Tiedostamaton: Seksi ja väkivalta
JOHTOPÄÄTÖS
Miehillä ja naisilla on kuulemma eläinmaailman monimutkaisin seksuaalinen elämä. Se selittyy hyvin, että miehet ja naiset perustelevat seksuaaliset perverionsa sillä, että tekeväthän muutkin eläimet samaa. Mitä enemmän tutkijat ovat esitelleet eläinmaailman seksistisiä juttuja sitä monimutkaisemmaksi miehen ja naisen seksuaalisuus on muuttunut, kun mies ja nainen haluavat olla enemmän eläimiä kuin muutoin ovat.
Mies ja nainen haluaa elää kuin eläin, josta johtuen ihmisyydestä on tullut miehille ja naisille pelkkä keppihevonen, jolla on kiva ratsastaa vain silloin, kun puolustellaan omaa eläimellisyyttä: Perustelu "Minä olen vain ihminen" todistaa kiistattomasti, että ihminen on vain eläin, koska ihmisyys tuodaan esille vain niiden eläimellisten tekojen puolusteluna, joita yhteisö pitää paheksuttavana.
Mies ja nainen voisivat puolustaa pahoja tekojaan myös näin:
"Minäkin olen vain apina". Mitään merkittävää eroa ei olisi siihen,
kun puolustellaan moraalista krapulaa ihmisenä olemisen pakolla.
En voi ajatella raiskausta inhimillisesti. Minusta ihmisen suorittama raiskaus on eläimellistä menoa siinä kuin paviaaninkin tekemä naaraan väkisinmakaaminen. Se kuuluu luonnonvalintaan, että voimakkaampi käyttää voimaansa myös itsensä monistamisessa, koska jos lisääntyminen olisi jätetty tahdon asiaksi, ihminen ei olisi edennyt puusta pitkälle.
Raiskaaja ei pakota toista sukupuoliyhteytään, koska primaarisesti ottaen se on luonto, joka pakottaa raiskaamaan. Raiskauksen määritelmä ei lainkaan ota huomioon ihmisen eläimellisyyttä. Raiskaajassa luonto edelleen hallitsee ihmisen kehoa, eikä tahto. Raiskaus tapahtuu tuplatahdottomasti; sekä raiskaaja että raiskaamisen kohde ovat luonnon armoilla.
Esitän, että raiskaamista kutsutaan oikealla nimellä, eikä yritetä inhimillistää raiskausta ihmisyyden teoksi. Raiskaajissa pitää nähdä apina ja kohdella heitä sen mukaan, eli lähettää takaisin puuhun.
Kun raiskaajia alettaisiin kutsua apinoiksi, niin silloin ihmisen eläinmenneisyys ehkäpä pääsisi vapaaksi miesten ja naisten tabuosastolta. Ehkäpä sen jälkeen mies ja nainen eivät olisi niin kärkkäitä julistamaan ihmisyyttään yleensä vain negatiivisissa yhteyksissään, jolloin voitaisiin puhua aidosta ihmislajista, eikä vain miehen ja naisen luomasta virtuaaliolennosta, joka elää aivojen hippokampuksella häkissä, ja joka päästetään häkistään ulos vain niinä hetkinä, kun silmät ovat turvoksissa ja suupuoli mutrussa.
Raiskaukseen kuuluu myös väkivalta: Hovioikeus: Pahoinpitely kuuluu raiskaukseen (IL, 2.2. 2010). Tuossa hovioikeuden tuomarit ovat lukeneet luonnontieteiden oppikirjansa, jota ei totisesti voi sanoa miehistä ja naisista, jotka haluavat puolustella raiskausta inhimillisenä toimintana.
Blogi, 18.3. 2015: Papit ja imaamit ovat apinoita
1 kommentti:
Samalla logiikalla ihmisillä ei tulisi olla lainkaan lakijärjestelmää eli rikoksesta seuraa rangaistus-systeemiä, koska kaikki toiminta voidaan johtaa geenien jatkuvuuden takaamiseen; vahvempi vain ottaa resursseja käyttöönsä heikommalta (varastamalla, murhaamalla, valehtelemalla, manipuloimalla, raiskaamalla) taatakseen oman geenilinjansa jatkuvuuden.
Ihmiset eivät ole pelkästään biologisia koneita, siitä on runsaasti todisteita. Mm. ajattelu muuttaa aivojen neuroniyhteyksiä, eli ajatus muokkaa materiaa. Ihmiset myös kykenevät empatiaan eli tietämään, miltä toisesta tuntuu. Robotti ei tähän kykene.
Jos raiskausta yrittää perustella biologisin syin, samalla pitäisi hyväksyä yhteiskunta, jossa ei ole minkäänlaisia moraalisääntöjä, koska ei biologiasta voi poimia vain yhtä elementtiä "jota ei voi hillitä" ja silti hillitä kaikkia muita (kuten varastelu, väkivalta, murhat). Haluatko tällaisen yhteiskunnan? Miksi?
Ihmiskunnan historia kulttuurin ja lakien syntymisen myötä osoittaa, että pystymme moraaliseen toimintaan eli hillitsemään biologisia viettejä. Miksi juuri raiskauksen kohdalla ei pystyttäisi?
Lähetä kommentti