Pakkoruotsia seuraa pakkotyö

Oikeamielisessä yhteiskunnassa oppivelvollisuutta seuraa työvelvollisuus.
Lapsilla on oppivelvollisuus, mutta miksi aikuiset ovat vapautettu työvelvollisuudesta? Mitä varten valtio vaatii lapsia oppimaan, jos heillä ei ole mitään velvollisuuksia oppivelvollisuusiän jälkeen? Miksi valtio kohtelee aikuisia kuin vajaamielisiä, joilta ei ole ennenkään vaadittu mitään velvollisuuden tuntoa?

Onhan se todella typerää vaatia lapsilta oppivelvollisuutta, jos heillä ei ole koulun jälkeen työpakkoa.
Normaali lapsi ei koe oppivelvollisuutta pakkona, mutta jos koulu ei maita, niin sellaista asennetta varten on erilaisia erityisluokkia ja hoitolaitoksia. Sama pakkovelvollisuus pitää koskea ihmisiä myös lapsuuden jälkeen, tai muutoin valtio kohtelee lapsia ankarammin kuin aikuisia. Perustuslaista puuttuu työvelvollisuus:

Työvelvollisuudella ymmärretään nykyaikaisissa yhteiskunnissa kaikille kansalaisille asetettua velvollisuutta tehdä työtä kymmenyksen yli sen, mitä oma eläminen vaatii. Ylimenevä työ kuuluu yhteiskunnalle, jotta yhteiskunta voi suorittaa sille perustuslaissa määrätyt tehtävät.

On kansantaloudelle kestämäton tilanne, että valtio alkaa suojelemaan lusmuilua ja loisimista.

Työttömät eivät kuulu työvoimaan.
Se on työvoima, joka on valtiovallan erityisessä suojeluksessa:
Perustuslaki 18 §. Oikeus työhön ja elinkeinovapaus:

"Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä."

Lapsiakin rangaistaan, jos he eivät suorita oppivelvollisuuttaan. Mutta vasemmiston mielestä se on vallan kauheeta, jos aikuisilla olisi jokin vastaava velvollisuus yhteiskuntaa ja sen kehitystä kohtaan. Demari, 11.12. 2017: ”Ensimmäistä kertaa hyväksymme lainsäädäntöä, jossa rangaistaan työttömyydestä” – Oppositiolla ja hallituksella värikäs yhteenotto täysistunnossa.

Olen sitä mieltä, että jos ihminen ei halua tehdä työtä, nin hänelle ei silloin kuulu antaa mitään syömistäkään, asunnosta puhumattakaan. Ideologiset työttömät eivät kuulu vapaaseen yhteiskuntaan, vaan heidät pitää internoida johonkin työleiriin.

Työvoiman suojelua on kaikki se, mikä saa ihmiset töihin, kuten oppivelvollisuuden suojelua on kaikki ne toimet, joilla lapsi saadaan koulunpenkille.
Valtio ei suojele työvoimaa, jos valtiolla ei ole mitään sanktiota sellaisille, joilla on passiivista työvoimaa, kuten lihasvoimaa, sorminäppäryyttä, järkeilyä tai jotain persoonallista kykyä. Valtion tulee perustuslain mukaan jopa pakottaa ihminen osallistumaan työvoimaan, koska muutoin valtio ei ole suojellut työvoimaa, jos sen annetaan olla vain mahdollisuutena jossakin lusmuilijassa.

Perustuslaissa ei ole kohtaa, missä puhuttaisiin passiivisen työvoiman suojelusta. Toki sieltä saattaa löytyä sellaisia kohtia, joissa ihmiselle kuuluu jokin säällinen elämä, jos hän on jollakin tavoin sairas, mutta kun on puhe työvoimasta, niin silloin se koskee ihmisen lihasvoimaa, eikä ihmisen asennetta lihasvoimansa käyttöön.

Asenne ei ole sairaus, eikä mikään este työvelvollisuudelle. Jos aikuiselle on työtä kohtaan vastaava asenne, mitä lapsella on oppivelvollisuutta kohtaan, niin silloin valtiovallan tulee kohdella aikuista yhtä ankarasti, miten se kohtelee lasta, jolla on asenneongelmia koulua kohtaan.

Työvoima on yhteiskunnallinen voima. Jos ihminen haluaa yhteiskunnalta palveluksia, niin silloin hänen pitää itse ehdoitta antaa omaa voimaa yhteiskunnalle. Työvoima pitää käsittää samalla tavoin kuin vaikkapa sähkövoima. Sähköä pitää olla jatkuvasti yrityksien saatavilla, Samoin lihasvoiman tulisi olla vapaasti yrityksien saatavilla.