Tyhmyyden kompensaatio

Lehdet itkevät: "Poliitikot eivät päässeet lähellekään huippujohtajien palkkoja!" ja "Politiikan kerma jää yritysmaailman tuloeliitistä". Kumpi olikaan poliitikoiden tarkoitus; Lisätä tuloeroja vaiko kaventaa niitä ja siten vähentää köyhyyttä? Kumman otsikoinnin poliitikot muistavat, kun heidän pitäisi virittää lakeja tuottamaan maksimaalinen hyöty rikkaille?

Rikkaille valtio on vain yksityinen etujärjestö,
jonka viritinosana toimii lainsäädäntä. Hätäapua pankeille.

Monet lukijat alkavat heti vollottaa, ettei se nyt oikein sillaikaa oo vasiten, koska rikkaat muutioin eivät voisi korottaa kaikkien elinkustannuksia, jos heillä ei olisi varaa maksaa mitä ikinä grynderit kehtaavat vaatia...
Mutta, kun katsotaan, mitä lakeja poliitikot ovat säätäneet, niin huomataan selvästi, että lakien ensisijainen tarkoitus on taata rikkaille kaikissa oloissa turvattu ansionkehitys. Paskalait, kuten jätevesilaki, joka hyödyttää ainoastaan yritysjohtajia.

Nyt kuulen jälleen sen saman typerän perustelun, että rikkaat maksavat enemmän veroja kuin tavalliset työntekijät. Pitää toki paikansa, jos katsotaan asiaa määrällisesti, mutta kun asiaa katsotaan prosenteissa, niin huomataan, että rikkaiden veroprosentit ovat merkittävästi muuta väestöä pienemmät. Köyhille ei ole erikseen ruokakauppojakaan. Tämä ensinnä.
Toiseksi tulee se, että jos todella olisi kannattavaa lisätä rikkaiden varallisuutta, niin silloin se olisi vieläkin kannattavampaa lisätä rikkaiden määrää; miksi kaikille ei makseta miljoonan euron vuosituloja?

Siksi, koska rikkaat eivät saa tulojaan ansioistaan, vaan valtio on säätänyt lait niin, että rahavirrat virtaavat luonnon vastaisesti, alhaalta ylöspäin, köyhiltä rikkaille; Rikas on rikas, koska hän on valtion suojaamassa asemassa.
Tarvitaan plus tuhat köyhää yhtä rikasta kohden, jotta sen rikkaan ansiot olisivat kaikissa oloissa nousevia. Mutta yhtä köyhää kohden ei tarvita edes rikkaan pikkurilliä;
Koska siis yksi köyhä pystyy elämään vähemmällä kuin rikkaan pikkurillillä, niin onhan se todellakin kertakaikkisen suurenmoisen viisasta elämää verrattuna rikkaisiin, jotka eivät pysty elämään, jos heitä jokaista kohden ole jatkuvasti kasvava köyhien orjatyöleiri. Rikkaat eivät voi koskaan poistaa köyhyyttä, koska köyhyys on ehdoton edellytys rikkaille, joka huomataan siitäkin, että rikkaat ovat kaikkein köyhimpiä; köyhä olisi tyytyväinen, jos saisi kymmenen euron palkankorotuksen, kun taasen rikas vollottaa, jos ei saa vähintään tuhannen euron korotusta. (Eli rikkaat itkevät, jos tuloerot eivät kasva. (suom. huom.))

Tuossa Suomenlahden eteläpuolella muuan ministeri halusi itse saada selville, riittääkö poliitikoiden säätämä perusturva ihmiselle; Hän päätti elää yhden kuukauden sillä 64 € per kuukausi-summalla, jolla poliitikot vaativat ihmisiä ehdoitta selviytymään.

Mitä itse asiasta ajattelen, niin yksikään rikas ei voi koskaan tuntea, mitä on elää perusturvalla. Jos tuosta pienestä köyhiä halveksivasta yksityiskohdasta ei välitetä, ja katsotaan, mikä oli sen ökykansanedustajan tulos:

"Virolainen parlamenttiedustaja Heimar Lenk lopetti sunnuntaina kuukauden kestäneen kokeilunsa elää Viron alimmalla toimeentulotuella.
Tuki on 64 euroa kuukaudessa, eli noin kaksi euroa päivässä.
- Selvisin juomalla paljon teetä sekä syömällä halpaa puuroa ja valkoista leipää. Laihduin liki kolme kiloa, Lenk kertoi.
Lenk on oppositiossa olevan keskustavasemmistolaisen puolueen edustaja. Kokeilullaan hän halusi todistaa, ettei nykyhallituksen säätämä toimeentulotuki riitä kattamaan välttämättömiä menoja.
Lenkin mukaan tuki pitäisi nostaa samalle tasolle kuin Viron minimipalkka, 278 euroa."

Kuten huomataan, niin yksikään kansanedustaja ei pysty oikeasti elämään niillä minimituloilla, jotka poliitikot ovat itse säätäneet lakisääteiseksi ja joilla poliitikot ehdoitta vaativat ihmisiä tulemaan toimeen. Onko jollekulle vielä epäselvää se, miksi poliitikoille ei pidä antaa huippujohtajien tulotasoa?

Päin vastoin; Poliitikon tulisi kiireesti säätää maksimipalkkalaki, missä maksimipalkaksi säädettäisiin poliitikkojen nykyinen palkataso, koska täysin selvästi heidän odotetaan tulevan sillä toimeen. Olisi järjetöntä väittää esimerkiksi Jorma Ollilaa niin typeräksi, ettei hän pystyisi elämään rehellistä elämää poliitikon palkan suuruisella rahamäärällä?

Se voitaisiin kyllä kuvitella, että Walhroos tai Lilius kuolisivat alle kuukaudessa, jos heiltä vaadittaisiin niin korkeaa älyä, jolla köyhät pystyvät elämän kahdella eurolla päivässä. On hyvin todennäköistä, että huippujohtajilta ei löytyisi älyä edes sen vertaa, mitä vaadittaisiin kuuden tonnin kuukausipalkalla elämiseen, koska huippujohtavat eivät ole huippuja muuta kuin siinä mielessä, että he ovat lainsäätäjien huippumielikkejä, joilla on yhteiset kekkerit.

Sitten tulee vielä semmoinen pieni totuus poliitikoista, että jos he yrittävät olla mieliksi kansalle eikä ainoastaan rikkaille, niin poliitikot säätävät siinäkin tapauksessa paskalakeja: Verkkouutiset: Rikolliset pitävät pilkkanaan lakia, kauppiaita ja poliisia

Huomataan siis, että poliitikot optimoivat valtiota sekä rikkaille että rikollisille; Rikkaat ja rikolliset saavat poliitikoilta hyviä lakeja, jotka edesauttavat rikkaita rikastumaan ja rikollisia rikollistumaan.

Valtion virallinen politiikka tähtää siihen, että rikkkaalle kehittyisi suurenmoinen sietokyky rahaa kohtaan; Poliitikot oikein huokaavat ihastuksesta, kun rikas tokaisee, ettei hänelle miljoonat tunnu missään. Mutta.
Poliitikot ovat myös erittäin tyytyväisiä, kun tavalliset kansalaiset räknäävät eurojaan, koska se taasen saa poliitikot huokailemaan tyytyväisyydestä, kun kansalaiset ovat poliitikkojen mielestä tarkkoja rahastaan. Poliitikoilta ei mitään tarkkaa rahankäyttöä voi vaatia, koska he ovat ahneita hillopurkilla

Samoin poliitikot pyrkivät lainsäädällä siihen, että yksikään rikollinen ei vaan missään tapauksessa joutuisi kohtaamaan pahaa oloa, joten siksi poliitikot säätivät, että rikollinen saa vaikka repiä sakkolapunsa poliisin nenän edessä, eikä poliisi voisi muuta kuin kumartaa rikolliselle ja kiittää häntä lainkuuliaisuudesta, koska laki sanoo, että poliisin kirjoittamat sakkolaput eivät ole hevon paskankaan arvoisia.

Poliitikoiden mielestä se on siis erittäin hyvä asia, että poliisit joutuvat tekemään turhaa työtä. Poliitikot tekevät poliiseille saman, mitä vanhusten hoitajat vanhuksille:

Hoitokodissa hoitajat virkistävät vanhuksia aika ovelasti; He antavat vanhuksen tehtäväksi koota vaikkapa yksinkertainen palapeli. Ja kun vanhus on saanut sen valmiiksi, hoitaja tule ja kysyy, että haluatko vielä tehdä jotakin. Kun vanhus tietysti haluaisi tehdä jotakin oikeesti, niin hoitaja sekoittaa uudestaan palapelin, ja sanoo robottimaisella äänellään vanhukselle; "Siinä on, kasaa se palapeli, niin katsotaan sitten sen jälkeen, oletko vielä virkeä tekemään jotakin".
Sitten vanhusten tykö tulee joukko tutkijoita, jotka tutkivat ja tutkivat -, ja tulevat siihen tulokseen, että vanhuksilta puuttuu elämänhalu, josta johtuen he ovat apaattisia... -- antakaa niille masennuslääkitysä lisää...

Samalla tavalla poliitikotkin pyrkivät sihen, että poliiseilta loppuisivat työhalut, koska poliisien jäljellä olevat työhalut ovat vielä esteenä sille, että rikkaat ja rikolliset saisivat tehdä mitä ikinä lystäävät.

Poliitikot todellakin tekevät kaikkensa, että tavallisia kansalaisia vituttaisi mahdollisimman paljon, koska sekin kansalaistoiminta lisää ainakin lääkäreiden tuloja ja mahdollistaa grynderienkin huippuosingot, koska mitä enemmän kansalaisia vituttaa poliitikoiden temppuilut sitä enemmän ja suurempia sairaaloita tarvitaan.
Turvafirmatkin työllistyvät vitutuspolitiikkaa tekevien poliitikoiden turvaamisella hyvin. Poliitikot ovat kapinanlietsojia, koska jopa poliitikkojen luulisi ymmärtävän, että vitutus on kapinan esiaste. Ei mitään järkeä!

Ei ole todellakaan mitään järkeä siinä, että poliitikot ovat niin saamattomia, etteivät edes pysty ajattelemaan maksimipalkkaa, ja minimipalkallahan poliitikot eivät pysty itse elämään, vaikka he juhlallisesti vaativatkin kansalaisilta niin suurenmoista järkeä, että sillä voidaan elää.
Vain älykkäät ihmiset pystyvät ajattelemaan maksimipalkkaa, jolla huippujohtajatkin voisivat elää; perusturvalla. Poliitikot ja rikkaat eivät ole koskaan ajatelleetkaan maksimipalkkaa; maksimi ei kuulu rikkaiden sanastoon, joka myös todistaa heidät älyllisesti köyhiksi;

Poliitikot korvaavat älyllisen köyhyyden ahneudella, joka onkin ainoa asia, jolla tyhmyys voidaan kompensoida täydellisesti

Pauli Vahtera: Lisää paskalakeja
Iltasanomat: Kansanedustaja eli kahdella eurolla päivässä

Rahat rikkaille riskit kansalle
Kun rikkaiden asiaa ajattelee, niin huomataan helposti, että rikas voi olla rikas vain niin kauan, kun valtio pitää kansaa rikkaiden takaajana; Kansa on 24/7 rikkaiden rahojen takaajana. Poliitikot eivät uskalla säätää sellaisia lakeja, joilla estettäisiin kansaa olemasta jatkuvasti takaamassa rikkaiden rahoja.

Jokaisen rikkaan tulee ymmärtää, että he eivät voi olla rikkaita ilman kansaa ja sille langetettua takaajan osaa, josta ei ole mitään ulospääsyä -- niin kauan, kun poliitikot katsovat kuuluvansa rikkaisiin!

Missään ei kuitenkaan ole lakia, joka vaatisi poliitikoita kuulumaan rikkaisiin. Johtajien, pappien ja poliitikoiden kuuluminen rikkaisiin on pelkästään valetta; ihminen ei pysty järjellisesti perustelemaan, miksi hänen työnsä on arvokkaampaa kuin kenen tahansa muun. Kaikki palkkataulukot perustuvät pelkästään uskomuksiin ja luuloihin, joita ylläpidetään pelkuruudella.
Yksikään poliitikko ei pysty elämään vaatimatonta elämää, koska vaatimattomuus edellyttää suurenmoista älyllisyyttä ja lihasten hallintaa, joka kaikilta rikkailta puuttuu.