Tekniikka & Talous -ja Talouselämä -lehdestä lainaa:
Sitäkin on ruvettu kyselemään, millaisen koulutuksen nykyiset ja tulevat finanssihait oikein saavat maailman parhaiksi suitsutetuissa amerikkalaisyliopistoissa.
Vierailevana tutkijana New York Universityssä toimiva kauppatieteiden tohtori Jaakko Aspara peräänkuulutti mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa oikeaa asennekasvatusta liiketalouden opiskelijoille.
”Vääristä asenteista ja arvoista on kysymys esimerkiksi silloin, kun yrityksen johtajat ja työntekijät ottavat yrityksen lukuun tietoisesti riskejä, jotka lyhyellä aikavälillä ehkä hyödyttävät sekä yritystä että heitä itseään, mutta ajan oloon aiheuttavat tappioita, jotka jäävät yrityksen yksin kannettaviksi.”
”Opportunistinen riskinotto rikastutti viime vuosina monet johtajat upporikkaiksi ja kuplan lopulta puhjettua köyhdytti heidän päämiehensä eli työnantajayritykset ja niiden omistajat jopa konkurssiin asti”, Aspara kirjoittaa.
”Tällaisesta narrimaisesta välinpitämättömyydestä on pyrittävä eroon, vaikka se onkin ihmisten luontaisen ahneuden takia vaikeaa. Tämä on haaste kauppakorkeakouluille.”
Samuelson menee monta astetta pidemmälle. Hänen mielestään taloustieteen nobelistien Milton Friedmanin ja Friedrich Hayekin opit markkinoiden täydestä vapaudesta pitäisi kuopata.
”Molemmat miehet ovat jo kuolleet, mutta heidän myrkyllinen perintönsä jatkaa eloaan.”
Ihminen ei ole luonnostaan ahne. Talousoppineiden joka ikinen oppilause on täyttä järjettömyyttä, jolla vetää vertoja vain teologien typeryys: teologitkin opettavat, miten ihminen on luonnostaan paha, koska jos teologit opettaisivat päinvastaista, niin silloin he eivät enää voisi olla teologeja, vaan he joutuisivat olemaan tavallisia duunareita. Samoin myöskin se on talousoppineiden oman eduntavoittelun perustan rakentamista opettaa, että ihminen on luonnostaan ahne, eli ns. paha, koska jos ihmisille lapsesta asti puhuttaisiin vain hyvää, niin silloin lapset eivät voisi oppia pahuutta ja ahneutta mistään.
Poliitikot ja talousoppineet pitävät ihmistä ahneena, koska he itse ovat ahneita. Eiväthän juopotkaan voi käsittää, miksi muut ihmiset eivät ole juoppoja. Juoppojen järkeilyn mukaan vain päihtyneenä voi olla hauskaa, koska jos juoppo uskoisi, että selvänäkin olisi hauskaa, niin hän ei opettaisi muille, miten hauskaa juoppona on olla, vaan hänellä olisi hauskaa vain selvin päin.
Teologien mukaan vain sellaiset ovat pelastettuja, jotka uskovat teologien opetusta. Jos teologit uskoisivat, että ihminen ei tarvitse oppia pelastukseen, niin totta helvetissä silloin teologit eivät opettaisi mitään oppia. Jos siis talousoppineet ajattelisivat, että vaatimatonkin elämä olisi kivaa, niin totta helkutissa silloin poliitikot ja heidän narrinsa (talousoppineet) eivät julistaisi, että kaikki ihmiset ovat luonnostaan ahneita.
Järkevä ihminen huomaa triviaalisti, millaista typeryyttä talousoppineiden opit ovat. Vitsi on juuri siinä, että suurin osa taviksista uskoo täysin sokeasti talousoppineita; he eivät siis luonnostaan ole ahneita, vaan tavallisten ihmisten ahneus on seurausta sokeasta uskosta, jonka puitteissa ihmiset eivät lainkaan itse ajattele asioita, kuten yksikään talousoppinut ei ole itse päätynyt sellaiseen totuuteen, että kaikki ihmiset ovat luonnostaan ahneita.
Oppineella on väärät arvot, jos hän opettaa ihmisen olevan paha. Teologien arvot ovat ihmisyyden vastaisia. Myös ahneus lasketaan pahuuteen, eli ns. kuoleman synteihin, joten myöskään poliitikkojen ja talousoppineiden arvojen mukaan ei voi elää; jokainen sellainen systeemi häviää, jonka arvot eivät ole ihmisyyttä korottavia.
Systeemin on mahdoton olla kovinkaan pitkäikäinen, jos sen asiantuntijat ja johtajat opettavat vaikka vain näin "viatonta totuutta": "Tällaisesta narrimaisesta välinpitämättömyydestä on pyrittävä eroon, vaikka se onkin ihmisten luontaisen ahneuden takia vaikeaa."
Tähän mennessä ihmiskunnassa ei ole koskaan kokeiltu vaatimattomuutta hallinnossa, vaan kaikki hallitsijat ja heidän lakeijansa (oppineet) ovat aina julistaneet ihmisen olevan jollakin tavoin viallinen ja jopa paha. Tottahan se onkin, että ahneen johtajan on pakko opettaa ihmisen pahuutta, koska muutoin hän ei voisi itse saada omalta tunnoltaan rauhaa. Oppi ihmisen periahneudesta kuuluu samaan kategoriaan kuin viholliskuvien maalaaminen; eihän toki rikas koskaan itse tunne olevansa ahne, vaan ne muut, jota yrittävät rajoittaa rikkaiden ahneutta! Eihän toki juoppokaan koe, että hänen juoppoutensa kehittyy, vaan hän jopa ylpeilee sietokykynsä lisääntymisellä; kuka hullu se on nyt kehuisi olevansa viisas, kun tulee humalaan puolikkaasta keskiolut pullollisesta!
Rikkaat pitävät typerinä sellaisia, jotka tulevat toimeen dollarilla päivässä, kuten juopot pitävät hulluina sellaisia, jotka eivät tarvitse suuria summia juopumiseen..
Kuten olen sen sanonut, niin rikas ja juoppo ei eroa asenteeltaan milliäkään toisistaan; rikkaat ovat rahahulluja, hulluina rahasta.
Myös poliitikkojen asiantuntijat kuuluvat rikkaisiin, eli rahahulluihin. Jokainen talouden/psykologian asiantuntija joutuu opettamaan halpatyövoiman ihanuutta, tuloeroja, ihmisten välistä kilpailua ja sairautta, koska muutoin asiantuntija ei voisi itse vaatia itselleen enempää kuin hän on valmis antamaan muille.
Kaikki opit ihmisen perusluonteesta nojaavat selittelyissään aikuisen maailmankuvaan. Siksi juuri lapseus on aikuisten näkökulmasta pahaa, josta lapset pitää vieroittaa, koska muutoin lapsista ei kasvaa aikuisten typeryyden jatkajia, jos he eivät menettäisi leikkimielisyyttään. Lapsethan todistavat omissa leikeissään, että he eivät ole itsekkäitä tai ahneita...
Aikuisille lapset ovat suurin uhka, ja siksi aikuiset ovat luoneet lapsille satujen maailman, jonka uskominen johtaa lapsen vääjäämättömästi kokemaan pettymyksiä. Kun sitten lapsi on pettynyt satujen maailmaan, niin silloin hän on kypsä aikuisten mielipuolisen maailmankuvan omaksumiseen, jonka seurauksena lapsesta on kasvanut aikuinen, joka uskoo, että lapsille on kerrottava satuja, tai muutoin hän ei opi hyvän ja pahan eroa, eli elämään ahneutta todeksi.
Aikuiset eivät ole koskaan käsittäneet, ettei yksikään lapsi luonnostaan tiedä valheesta mitään; kaikki on lapsen mielestä totta, joten kun aikuinen kertoo lapselle satua, niin se ei suinkaan ole lapsi, joka siinä on naivi, vaan se on aikuinen, joka mielettömyydessään luulee, että lapselle tekee hyvää, kun hän uskoo aikuisten täysin mielettömiä valheita; Sadut ovat taiteeksi ylevöitettyjä valheita! Se on typerys, joka itse tietää puheensa valheeksi, mutta puhuu sitä toisille jonkun kuvitellun syyn tähden. Ihminen, joka uskoo toista, on vain viisas ja jokainen, joka sanoo naiviksi sellaisia, jotka uskovat toisen valheita (satuja tms), on itse äärimmäinen typerys.
Kun siis talouden asiantuntija julistaa ihmisen olevan luonnostaan ahne, niin ihmisten pitäisi silloin ja siinä nähdä tuollainen aikuinen oman viiteryhmän, eli itsestään selvyytenä pidetyn aikuisuuden valheellisuuden uhrina; jokainen aikuinen, joka julistaa ihmisen jollakin tavoin luonnostaan pahaksi, on vain pieni lapsi, joka edelleen uskoo aikuisten valheita, koska uskoo, että hän olisi naivi, jos ottaisi elämän leikillisesti.
Talousoppineiden opit ovat vain aikuisten satuja, jotka aikuiset ottavat todesta siksi, että he voisivat uskoa vain lasten ovat naiveja, kun uskovat aikuisten satuja. Kuka tahansa ihminen, joka itse ajattelee, huomaa jo otsaluullaan, ettei ole mahdollista elää talousoppineiden oppien mukaan rauhallista, turvaisaa ja väkivallatonta elämää.
Arvopaperi: Nobelisti ryöpyttää finanssialaa
Tekniikka&Talous: Kuka on syyllinen finanssikriisiin?...
Talouselämä: Ylimmät portinvartijat nousevat finanssikriisin syyllisiksi
Talouselämä: Amerikka sai oman Wincapitansa
Geocities: Lapsen tietoisuudessa kaikki on totta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti