keskiviikko 19. syyskuuta 2007

WINDOWS VISTAN HINTA

Tänään on tarkoitus palauttaa mieliin tuotteiden oikea hinta, joka liikkuu siinä ilmaisen ja puoli-ilmaisen tienoilla.

Otetaan vaikkapa MicroSoft Corp:n johtajiston varallisuus, joka on ehkäpä useita satoja miljardeja dollareita, mutta laitetaan tähän sen rahalliseksi arvoksi vain 280 miljardia taalaa. Ilmiselvästi Microsoftin johtajien varallisuus on tullut kyseisen firman tuotteiden hinnoista, eli mitä tapahtuisi maailman taloudelle, jos johtajisto ei olisi niin ahne.

Jos tuota MicroSoftin johtajien varallisuutta ei olisi ensinkään kerätty, niin voidaan laskea Ojalan laskuopilla, että nyt MS-Windows Vistan myyntihinta olisi korkeintaan parin euron luokkaa. Sillä jos huippujohtajiksi tituleeratut olisivat niin viisaita, että he eläisivät vaatimatonta elämää, niin silloin huippujohtajista seuraavan johtoportaan pitäisi myös todistaa pätevyytensä sillä, että hekin eläisivät vaatimatonta elämää --koska olisi mahdoton tilanne, että kaikki hinnoissa oleva ilma kerääntyisi pikkujohtajille, kun se nykyisellä ahneuden aikakaudelle kerääntyy elämästä syrjäytyneille ns. huippujohtajille.

Kaikissa myyntituotteissa on siis ilmaa suurin osa niiden hinnoista. Tuotteissa on vain vähän tai ei lainkaan aitoa työn arvoa; suurin osa tuotteiden hinnoista päätyy huippujohtajille, jotka ovat himoriippuvaisia rahasta, ja siksi yhtä sairaita kuin puliukot. Rikkaiden rahanhimo on samaa laatua kuin juoppojen viinanhimo, eli kaikki ne juoppojen jutut ovat käännettävissä rikkaiden jutuiksi, kun vain muuttaa viina-sanan raha-sanaksi.

Otan esimerkiksi sen, kun juopot haaveilevat, että kaikki järvet viinaksi muuttuisi -- joka on yksi yhteen rikkaiden haaveen kanssa, että kaikki inhimillinen muuttuisi rahaksi -- josta rehellinen ihminen välittömästi huomaa, että rikkaat ovat juopuneet rahasta. Kuten Vodka-pullollinen viinaa ei tunnu missään puliukolla, niin samoin rikkaatkin kehuvat, että miljardi ei tunnu hänestä enää miltään.

Rikkaille on siis kehittynyt rahan sietokykyä, joka vastaa täysin juoppojen kehittämää viinan sietokykyä --ja molemmat leventelevät sillä! Täten on osoitettu älyllistieteellisesti, että rikkailla on kaikki juoppouden tunnusmerkit. Mutta!

Psykologit eivät pysty auttamaan rikkaita, koska psykologit ovat myös rahajuoppoja. Vielä enemmän poliitikot ovat syvällä rahajuoppoudessa, joten rikkaiden ahneutta ei voi rajoittaa edes lainsäädännällä korottamalla rahan arvoa, kuten rikkaat paimentavat rapajuoppoutta korottamalla viinan arvoa.

Käännetään sietokyky päälaelleen, eli oikein päin. Nyt viisaat kertovat rehellisesti, miten heidän ei tarvitse ryypätä viinaa, koska he tulevat juovuksiin jo korkillisesta --jolloin heillä ei kulu rahaakaan viinaan. Huomataan siis selvästi, että sietokyvyllä kehuskelu on typeryyttä, joka saa aikaan sekä viinan huumausvaikutuksen vähentymisen että rahan arvon alentumisen.
Rikkaat tarvitsevat jatkuvasti lisää ja lisää rahaa tunteakseen olevansa rikkaita, joka on yksi yhteen sen kanssa, että juoppo tarvitsee yhä suurempia annoksia viinaa tunteakseen olevansa juovuksissa, joten tämäkin osoittaa, että rikkaat ovat koko ajan päästään sekaisin.

Jos rikkaiden tilalle poliitikoiksi vaihdettaisiin puliukot, niin he pyrkisivät vastaavasti luomaan laeista sellaiset, että heille virtaisi jatkuvasti lisää ja lisää viinaa. Nyt huomataan triviaalisti, että koska poliitikot ovat rahajuoppoja, niin juovuspäissään, eli ahneuksissaan he pyrkivät koko ajan luomaan lisää lisää lakeja vain siksi, että rikkaille virtaisi yhä enemmän rahaa --koska miljardit eivät enää tunnu rikkaista miltään.

Poliitikot eivät ole parantuneita rahan himosta. Ja siksi poliitikoiden virallistamat talouden asiantuntijat eivät myöskään pysty käsittämään tällaisia ajatuksia, koska talousasiantuntijat ovat myöskin ahneita, eivätkä he siksi koskaan ole pystyneet elämään taloudellista, eli vaatimatonta eli viisasta elämää, joka ehdoitta vaaditaan talouden ymmärtämiseen.

Talousasiantuntijoiden opit eivät ohjaa ihmisiä taloudelliseen elämään. Jos talousasiantuntija ohjaisi ihmisiä taloudelliseen -kestävän kehityksen- elämään, niin poliitikot ottaisivat häneltä välittömästi pois virallisen asiantuntijan tittelin. Rahanistiset poliitikot hyväksyvät virallisiksi asiantuntijoiksi vain sellaisia, jotka potevat samaa sairautta kuin hekin.

Nykyinen talousoppi korostaa sitä, että rahan arvon pitää koko ajan alentua, jotta talouden pyörät pyörisivät tuottaen helppoa, eli älytöntä elämää rikkaille. Talousoppineiden on täysin mahdotonta ajatella sellaista, että rahan arvo nousisi, koska rahan arvo voisi nousta vain siinä tapauksessa, että rikkaat eläisivät viisasta; vaatimatonta elämää, jolloin tuotteiden hinnoissa ei olisi ilmaa. Nykyisin joudutaan painamaan yhä lisää ja lisää rahaa ja lisäämään tuotteiden hintaa vain siksi, kun rikkaat nukuttavat tuhansia miljardeja salaisilla pankkitileillään --poissa rahan kierrosta.

Rikkaan pankkitili on yhtä oikeutettu kuin yksityinen voimalaitos Kemijoessa, jonka sähköä pantattaisiin. Hyvinpä rikkaat vaativat taviksien rahaa hereille, mutta yksikään rikas ei voi vaatia omien tiliensä rahoja hereille, koska se olisi sama asian kuin luopua luulemasta itseään rikkaaksi. Ja rikas luulee olevansa rikas vain silloin, kun hänen rahansietokykynsä koko ajan "paranee", eli kun rahan arvo koko ajan laskee.

Rikkaat tarvitsevat maailmaan jatkuvasti lisää halpatyövoimaa, koska mitenkään muutoin talousoppineiden oppi jatkuvasti alentuvasta rahasta ei voisi toimia. Huomataan selvästi, että rikkaat ovat yksin syyllisiä kaikkeen siihen pahuuteen, joka on maailmassa, koska rikkaat eivät ole koskaan ymmärtäneet muuan nuorukaisen viisautta:
Antakaa parantuneiden hallita!

Ei kommentteja: