sunnuntai 6. joulukuuta 2009

92. Independence Day

Hyvää itsenäisyyttä, Suomi 92 v.

Nykyään nuorisolla on tapana tehdä kynttilämeri jokaisen nuoren surmansa saaneen turmapaikalle. On hyvä asia, että ihmistä kunnioitetaan, mutta minusta se on vähintäänkin outoa, että A) Se tapahtuu kuoleman jälkeen ja B) kunniaa annetaan sellaisille, jotka ovat omalla koheltamisellaan lopettaneet oman elämänsä.

Itsenäisessä Suomessa pitäisi enemmän kunnioittaa eläviä, mutta muistaa myös heitä, jotka ihan oikeesti ovat antaneet nuoren elämänsä maamme itsenäisyyden puolesta. Hautausmaillamme on kymmenin tuhansin nuorena kuolleiden hautoja. He eivät koheltaneet kuolemaansa, vaan antoivat elämänsä meidän edestämme.

On myöskin vähintään outoa, että sodassa kuolleiden ruumiit eivät ole vielä ehtineet edes mädäntyä haudoissaan, kun poliitikkomme julistavat ehdotonta suvaitsevaisuutta kaikkea kohtaan. Meidän muka pitäisi pitää rajamme apposen selällään kaikille tänne pyrkiville ja julistaa Suomi monikulttuuriseksi.

Eikö poliitikoille riitä, että planeettamme on jo monikulttuurinen? Ovatko poliitikot todella niin ahdasmielisiä ja suvaitsemattomia, että heidän mukaansa planeetallamme ei saa olla suomalaisuutta, eikä suomalainen?

Poliitikot paasaavat, miten maahamme pitää saada erilaisia yrityksiä ja miten luonnon monimuotoisuutta pitää säilyttää, mutta Suomen muuttaminen monikulttuuriseksi ei mitenkään sovi tuollaiseen erilaisuuden palvontaan. Silloinhan planeetalta pitäisi hävittää kulttuurit, jos ajatuksena on, että Maa-planeetalla ja Suomessa ei enää saa olla suomalainen, vaan pitää osata olla monikulttuurinen.

Odottakaa poliitikot edes sen aikaa, että minun sukupolvi ehtii hautaan ja isiemme sukupolvi ehtii mädäntyä altamme pois ennen kuin vaaditte suomalaisuutta ladon taakse lopetettavaksi.

Isäni oli Karjalassa ja sen jälkeen Lapissa ajamassa ainoita auttajiamme pois. Hän alkoholisoitua ja eli sulkeutuneena lopun elämänsä, koska ei ollut ketään, jolle olisi voinut mieltään purkaa. Me lapsetkaan emme ymmärtäneet olla vanhempiemme tukena. Kaikesta kokemastaan ja puutteesta huolimatta hän antoi äitini kanssa meille lapsille onnellisen elämän.

Nykyisin huomaan yhä useammin, että sain isältäni oman osani sotatraumasta. Tunnistaessani sen itsessäni olen siitä ylpeä, koska tiedän sen kautta olevani sidoksissa Suomen itsenäisyyteen ja olevani erottamaton osa Suomen itsenäisyyden puolustajia.

En ole minkään puolueen kannattaja. Perintönä saamani sotatrauman alettua purkautua etsin itseäni työstä, kapakoista, seurakunnista ja kaduilta. Tieni seesteisyyteen on ollut pitkä ja täynnään epäonnistumisia, mutta myös paljon itsevarmuutta olen saanut huomatesssani, että vaikeinkin asia pitää rohkeasti kohdata, ja niin kohdatessa se, se ei enää olekaan kovin vaikea.

Suomea odottaa hyvin vaikeat ajat. Eikä vähiten siksi, että isiemme ja äitiemme uhraukset halutaan nopeasti unohtaa, jotta poliitikot voisivat kerätä taskuihinsa varttirahaa. Hehän juurikin julistavat, miten tänne pitää saada lisää halpatyövoimaa, maahanmuuttajia pilvin pimein. He, poliitikot uhkailevat, että Suomessa ei riitä halpatyövoimaa hoitamaan vanhoja poliitikoita .. kandeiskohan poliitikkojen lopettaa virka-autojen käyttö, jos he ovat huolissaan siitä, että he ovat vanhoina raihnaisia ja tarvitsevat vierelleen halpatyövoimaa hoitamaan heitä?

Poliitikot eivät ajattele mitään muuta kuin omaa etuaan. Heille tärkeintä on säilyttää omat etuoikeutensa. Samaan aikaan he paasaavat miten maailma muuttuu -- ja suomalaisten pitäisi muuttua myös --ja hyväksyä maahamme jumalaton joukkio populaa, joilla ei ole mitään aikomustakaan muuttua.

Jos te poliitikot haluatte muutosta, niin varmasti kannattaisi ensin itse muuttaa asennettaan, niin silloin huomaisi, miten maailma on jo muuttunut. Minunkin maailma on muuttunut vain siten, että olen itse täysin vapaaehtoisesti muuttunut -- en miksikään toiseksi, vaan asenteeltani.

Ehdotan, että poliitikot muuttuvat vapaaehtoistyöläisiksi. Ei ole mitään järkeä julistaa, että politiikkaa ei voi tehdä vapaaehtoisesti, vaan jumalattoman kalliilla. Kun vain valtion ylin johto tekisi ilmaistyötä, niin silloin sen johdon ei tarttisi koko ajan vollottaa ettei rahat riitä. Jukoliste sentään! Rahat ei koskaan riitä sellaiselle, joka ajattelee omaa etuaan.

Poliitikot eivät ole eturintamassa. Eturintamalla tehdään uhrauksia. Kymmenet tuhannet nuoret menettivät kaikki, oman elämänsä suomalaisina ja hienon tulevaisuutensa. Suomi menetti valtavasti todellista erilaisuutta. Se erilaisuus ei todellakaan ole sitä, että tänne haalitaan muualta halpatyövoimaa ja luusereita.

Ennen viimeisiä sotiamme poliitikot vaativat nuorilta vapaaehtoisuutta. Nuorten piti mennä - ja he menivät täysin vapaaehtoisesti ETURINTAMALLE. Ja he tekivät elämänsä uhrauksia, josta isänikään ei edes voinut puhua. Nyt ymmärrän isääni ja hänen sukupolveaan.

En pysty ymmärtämään poliitikoita, jotka vaativat kansalta uhrauksia, jotka leikkaavat kansalta. Itseltään poliitikot ovat täysin kykenemättömiä vaatimaan yhtään mitään. Poliitikot istuvat silmät kiiluen poteroissaan etsien kuin iilimadot muista syötävää. Loisia on kaikenlaisia. Luonnossa loisilla on tehtävänsä, koska ne ovat oma lajinsa. Me ihmiset emme kuitenkaan ole monta lajia; ei pidä luulla, että ihmisellä on loisena tulevaisuus. Suomessa on oltava suomalainen.

Spiegel: Europeans Have Stopped Defending Their Values

Pohjalainen: Mautonta pilantekoa

Riemurasia: Saksassa maahanmmuuttajanuorten...

Turun Sanomat: Tasa-arvoon vielä matkaa

IltaLehti: TALVISODAN PERUSTAISTELIJA

Ei kommentteja: