Ihmiskunnasta voidaan löytää lainalaisuuksia, jotka toistuvat yhteiskuntajärjestelmästä, maailmoista ja aikakausista huolimatta. Tieteellisesti orientoituneiden ihmistieteiden tehtävänä on esittää faktuaalinen kuva ihmisestä sosiaalisena eläimenä. Politiikan tehtävä on luoda tarpeellinen valvonta-, opetus-, ja toimintakoneisto säätelemään ihmisen eläimellistä käytöstä. Politiikan ei tule sekaantua inhimilliseen toimintaan, koska inhimillinen toiminta ei koskaan voi olla eläimellistä...
Ihmisten opetuksellinen valvonta on tärkeä siksi, koska ihmiset syntyvät vailla ideologiaa. Me huomataan nyt selvästi, mitä koululle tapahtuu, jos aletaan uskomaan rahatalouden ehdollistamia humanisteja, että ihminen ei tarvitse rajoja, että vanhemmilla eikä edes koululla ole oikeutta ojentaa lapsia; että lapsen ensimmäinen ojennuspaikka pitää olla tutkintavankila!
Tähän asti humanistiset tieteet ovat tuottaneet ainoastaan aikansa hallitsijoita miellyttäviä mielipiteitä, koska humanistit ovat vain hyväpalkkaisia suojatyöntekijöitä. Humanistien suojatyönomaisuus on tullut sitä selvemmäksi mitä enemmän naisia on pyrkimässä humanisteiksi. Ennen muinoin monet miehet kirjoittivat älyllisiä eetoksia ihmisestä instituutioineen vailla sidoksia aikansa poliitikoihin, kun taasen nykyaika tuottaa ainoastaan maksullisia mielipiteitä, joita poliitikot käyttävät omien korvasyyhyjensä mukaan pönkittääkseen asemaansa riippuvuussysteemissään.
Otetaan esimerkiksi vaikka himoriippuvuus, joka tunkeutuu jokaiseen inhimillisen toiminnan kenttään välittömästi kentän ilmestyttyä ihmisen näköpiiriin.
Ihmisen riippuvuus alkoholiin ei eroa millään tavoin muista riippuvuuksista. Esimerkiksi raha saa aikaan täsmälleen samanlaisen sekopäisyyden ja samat muutokset aivojen välittäjäainetasoihin mitä viinakin. Samoin peliriippuvuus on samaa riippuvuutta alkoholismin tai huumeriippuvuuden kanssa. Kamariippuvaiset ovat vain niin hiton säälittäviä otuksia, että heitä hyysäävät tunteilla pelaavat rahatalouden suojatyöntekijät yksinkertaisesti uskovat kaiken, mitä viina/huumesekopäiset heille syöttävät:
olin itse melkoisen syvällä viinailussa, joten yhdenkään alkoholistin tai psykologin on turha tulla minulle sölköttämään, miten ihminen ei voi päästä itse eroon viinasta, koska keho muka vaatii viinaa.
Se on ihmismieli, joka tietää, mistä viinaa/kamaa saa, eikä keho kaipaa mitään sellaista ainetta, josta on sille haittaa.
Jos ihminen aidosti haluaa muutosta, niin silloin hän yksinkertaisesti kävelee toisenlaiseen ympäristöön ja omaksuu sen tavat itselleen. Siihen oman vanhan elämänsä erkaannuttamiseen ja uuden omaksumiseen ei tarvita yhden yhtäkään hyysäriä, koska palkattujen hyysärien oma riippuvuussuhde vaatii, että he eivät halua ihmisten tekevän mitään eämänmuutosta. Tästä syystä rahataloudessa kaikenlainen pahoinvointi lisääntyy sitä mukaan mitä suurempi on hyysärien armeija.
Nykyään ihmiset tulevat riippuviksi television katselusta, tietokonepelien pelaamisesta ja jopa sosiaalisesta mediasta, kuten Facebookista.
Vain harvassa riippuvuudessa ihminen joutuu riippuvuutensa ylläpitämiseksi käyttämään aineita, kuten viinaa tai muuta huumetta. Siitä huolimatta ihmisen on yhtä vaikeaa luopua riippuvuudestaan, vaikka riippuvuus olisi vain rahan hypistelyä tai näppäimistön naputtelua. Olemme nykyään usein saaneet tietoomme vaikkapa peliriippuvaisia, jotka ovat joutuneet juoppohulluutta muistuttavaan tilaan, jos heiltä on estetty pelaaminen, tai jos heidän pelaamisensa on kestänyt monta päivää yhteen putkeen:
Man gets mad with his computer
Greatest freak out ever (ORIGINAL VIDEO)
crazy germain kid breaking is computer
Mail Online 17.2. 2011: Poika tappoi äitinsä Playstationin tähden
Tuossa yllä on kolme linkkiä videoihin, jotka todistavat jostakin hulluudesta. Samanlaisia videoita löytyy netisti miljoonittain. Kuten huomataan, niin pelihulluus ei millään tavoin eroa jostakin juoppohulluudesta tai nistien psykoosista. Ei ole mitään syytä enää uskoa sellaiseen, että ihminen olisi jotenkin syvemmin riippuvainen alkoholista tai huumeista kuin vaikkapa rahasta tai internetistä, tai islamista.
Olen sitä mieltä, että jos esim Suomen rikkailta otettaisiin pois raha, niin he käyttäytyisivät täsmälleen samoin kuin joku juoppohulluuskohtauksen saanut -- tai esimerkiksi tuon linkkilistan alemman linkin pelihulluuskohtauksen saanut poika.
Ainoa ero juoppohullulla ja jonkun herlinin, liliuksen tai nallen välillä on siinä, että raharikkaat eivät rahataloudessa joudu siihen tilanteeseen, missä he eivät enää voisi pelata rahalla.
Tähän asti humanistit ovat kieltäytyneet systemaattisesti julistamasta vaikkapa rikkaita himoriippuvaisiksi, koska itse humanistit ovat himorippuvaisia rahataloudesta; yksikään humanisti ei tekisi päivääkään humanistista työtään, jos hän ei saisi siitä rahaa. Humanisteja vaivaa himoriippuvuus rahataloudesta, joten he eivät edes halua ajatella sellaista mahdollisuutta, että heidän pitäisi tarkastella ja tutkia yhteiskunnan eri toimijoita ilmaiseksi.
Tehtäköön tieteellinen koe: Laitetaan lilius ja hänen palkkaamansa suojatyöläinen (humanisti, lobbari, tuomari) sellaiseen koetilanteeseen, missä heidän käsittämänsä rahamaailma menisi samalla tavoin sekaisin kuin vaikkapa peliriippuvuudesta kärsivän pojan peli ei enää tottele poikaa, niin oletuksena on, että he joutuisivat psykoosiin ja saisivat raivokohtauksen.
Rikkaat ovat nimittäin suojassa raivoisalta psykoosiin joutumiselta niin kauan, kun rahatalous pelaa heidän odotuksensa mukaan. Rahatalous on rikkaiden peli, missä köyhyys on siihen peliin sisäänrakennettu, koska se köyhyys on rikkaiden omaa järjen köyhyyttä.
Kun Suuri Lama iski maailmaan viime vuosisadan alkupuolella, niin miljoonat rikkaat joutuivat pakokauhun valtaan ja ja tuhannet heistä tekivät itsemurhan psykoottisina. Itse asiassa; koko rahatalous perustuu pelkästään rikkaiden tunteelliseen käytökseen; rahatalous toimii tasan niin kauan, kun rikkaat käyttäytyvät mielipuolisesti.
Jokainen pörssiromahdus todistaa, että rikkaat ovat himoriippuvaisia rahasta; seuratkaa vaikkapa inernetistä pörsseistä otettuja videoita, kun kurssit ovat kovassa laskusuunnassa, niin voitte itse havaita siellä olevissa ihmisissä juoppohulluuden ensioireita.
Suunnilleen kaikki nykyisten yhteiskuntien ammatit ovat riippuvaisia riippuvaisista ihmisistä; Ihmiset elävät lapsesta eläkeikään saakka himoriippuvaisina kaikkeen siihen, jolle he eivät näe mitään vaihtoehtoa; Yksikään rahariippuvainen ei näe mitään vaihtoehtoa rahataloudelle. Yksikään sosialisti, kommunisti, kapitalisti, kristitty, ateisti, muslimi jne ei näe mitään vaihtoehtoa omaksumalleen opille.
Himoriippuvainen ihminen ei voi edes ajatella toisenlaista systeemiä; kapitalistin on mahdotonta ajatella asioita muuten kuin kapitalisisesti (tosin yksikään kapitalisti ei koskaan itse käyttäydy kapitalistisesti; taloudellisesti, koska taloudellinen käytös onnistuu vain järkeviltä, suom. huom.)
Jos esimerkiksi kapitalistille esittää rahattoman yhteiskuntamallin, niin hän alkaa välittömästi vollottaa, ettei hän voi rikastua sellaisessa, joten kapitalistin mukaan rahaton yhteiskunta on mahdoton, utopistinen siksi, koska rikkaan mukaan vain rahatalouden arvoilla hän voi rikastua, eli lisätä omaa sietokykyään rahaan, joka on yksi yhteen sen kanssa, kun alkoholisti tarvitsee joka päivä entistä suuremman annoksen alkoholia tunteakseen viinan vaikutuksen.
Esimerkiksi viime aikoina on esitetty idea resurssipohjaista taloudesta, missä ei tarvita rahaa. Sen yhteydessä on myös esitetty vakuuttavalla tavalla, miten mätä rahatalous on, eikä vähiten siksi, että se ylläpitää äärimmäistä köyhyyttä ja se tuhlaa planeetan varat ja tuhoaa kaiken, mihin se koskee.
On ollut huvittavaa seurata, miten sitä vastaan esitetty kritiikki lähtee siitä oletuksesta, että myös siinä uudessa resurssitaloudessa olisi rahatalouden arvot, joten koska mikään uusi systeemi ei voi toimia vanhoilla arvoilla, niin kritiikin esittäjien on ollut omasta mielestään helppoa tyrmätä rahataloudelle vaihtoehtoiset yhteiskuntasysteemit toimimattomina.
Nistien ja kaikenmaailman juoppojenkin elämänasenne lähtee siitä oletuksesta, että hän on vapaa muuttamaan maisemaa, kunhan vaan siellä toisessa maisemassa kaikki jatkuisi ennallaan. Yksikään riippuvainen ei halua muutosta. Vasta sitten ihminen haluaa muutosta, kun hän ei enää halua olla riippuvainen.
Kun ihminen aidosti haluaa muutosta, niin silloin hän ei todellakaan tarvitse sen aikaansaamiseen rahariippuvaisia, kuten amattiauttajia, jotka ovat ammattiauttajia tasan niin kauan, kun palkka juoksee, eli kun itse amattiauttajan maailma ei muutu.
Kaikkina aikoina vapaita ihmisiä ovat olleet vain ne muutamat harvat (ehkäpä vain alle tuhat), jotka ovat tuoneet ihmiskuntaan jotakin uutta. Keksijät, ajattelijat ja uskontojen ja rahatalouden kritisoijat eivät ole koskaan vaatineet palkkaa toiminnastaan. Uuden luominen antaa ihmisille ilon, joten hänen ei tarvitse vaatia luomisesta mitään, eikä älykkäälle ihmisille luominen koskaan ole tuskaisaa.
Tiedekin on päässyt uudelle tietämisen tasolle vain silloin, kun sen piiriin on otettu tieteen paradigmasta piittaamattomia villejä ajattelijoita, joita leipätiedemiehet ovat ensin nimitelleet ties millä nimillä.
Miljardit ihmiset aikojen alusta saakka ovat eläneet koko elämänsä tunteellisessa riippuvuuden tilassa, jonka kalterina ovat ihmisen omat pelot. Ihmiset raahaavat kaltereitaan mukanaan mihin tahansa he menevätkin. Ja he jopa näkevät kalterinsa myös silloin, kun heitä pyydetään katsomaan asioita uudelta kantilta.
Ihminen ei voi vapautua kaltereistaan, riippuvuuksistaan, muuten kuin älyllisenä olentona. Äly ei voi olla riippuvainen mistään, koska äly on älyä vain älyämisessä. Jos ihminen ei älyile, niin silloin hän toimii tunteellisesti, pikkueläimenä, joka ei pysty käsittämään vapaan ihmisen tapaa elää. Jos humanistit luulevat, että he ovat älykkäitä ihmisiä vaatiessaan palkkaa siitä, mitä he tekevät, niin ehdotan, että humanistit katsoisivat peiliin.
Vain se on inhimillistä (s.o. viisasta) toimintaa,
joka ei vaadi ihmistä takertumaan.
Yhteiskuntatieteiden tehtävänä ei ole antaa vastauksia tunteellisiin höpinöihin, joita tuottavat omaa etua ajavat puoluepoliitikot. Yhteiskuntatieteet voisivat esimerkiksi tuottaa tieteellisen -kaikkina aikoina pätevän- tiedon siitä, mitä yhteiskunnalle tapahtuu, jos siinä on toimettomia ihmisiä. Toimettomuudeksi tulee laskea myös kaikki ne ammatit, jotka ylläpitävät ihmisten riippuvuuksia, kuten psykologi tai imaami,...
Juopon yhteiskuntamalli
Blogi: Viisauksia ja uskomuksia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti