lauantai 10. joulukuuta 2016

Kieleen integroitu tasa-arvo

ESS, 28.1. 2017: Kolumni: Nuo Suomen parrakkaat, isorintaiset naismiehet
Ihmisen keho on hardware. Ihminen itse on softwarea, kehon käyttöjärjestelmä, jonka erisnimenä on ihmisen äidinkieli, joka pyörittää sovelluksia. Suomi on tämän hetken kehittynein ihmisen käyttöjärjestelmä, joka pitäisi asentaa kaikkiin vauvoihin, jos oikeesti halutaan ihmiskunnan parasta.
Jotkut haluavat kaikista ihmistä samanvärisiä, joten silloin ei ole väärin vaatia kaikille ihmisille samaa äidinkieltäkin, ja vielä järkevämpää on vaatia kaikille uusille ihmisille maailman paras ihmiskehon käyttöjärjestelmä: suomenkieli.
Äidinkieli on ymmärrettävä ihmisen käyttöjärjestelmänä, jolla ajetaan erilaisia sovelluksia, kuten kulttuuria, ulkomaisia kieliä, uskomuksia, pelejä, mokutusta, talousoppeja, ideologioita, teorioita ja puolueoppeja.
Äidinkielessä -kielen sisällä- uskontokaan ei ole sen kummallisempi sovellus kuin vaikkapa vessassa käynti, joka sekin on vain opittu asia, näin niin kuin Faidrosta mukaellen:
Ruuanlaittotaito on samanlaista huoraamista kuin joku filosofiakin....
Aistit ovat äidinkielen oheislaitteita, jotka ihmisen mieli alustaa joka aamu uudestaan ja tsekkaa, että ne toimivat moitteettomasti. Ihmisen ja tietokoneen välillä on enemmän yhtäläisyyksiä kuin moni on pystynyt ajattelemaankaan.  
Äidinkieli pyörii ihmisen keskusmuistissa, kun taasen kaikki uskonnot, muut kielet, opit, teoriat ja arvostukset ovat ihmisen ulkopuolisilta kovalevyiltä (kirjoista ja kansista) keskusmuistiin luettavissa, mutta jotka eivät ole ihmisyydelle pakollisia.

Äidinkielen ja kielen sovellusten ero on yksinkertainen ymmärtää: Äidinkieli ei vaadi käynnistyäkseen mitään muuta paitsi heräämisen, kun taasen kaikki ne ovat äidinkielen sovelluksia, joita pitää erikseen käynnistää:
Ihminen joutuu kielellään käynnistämään omaan itseensä itsensä ulkopuolelta asentamat ohjelmat. Ihminen on tosin luonut perinteitä, joilla kielen sovellukset käynnistyvät ikään kuin automaattisesti, jonka tähden sellaiset aika- tai paikkakytkentäiset sovellukset vahvistavat ihmisen valeidentiteettiä ja saavat ihmisen uskomaan, että hän on milloin mitäkin: Uskovainen, kepulainen, muslimi, mies, poliitikko, rikas, köyhä, narri, pappi, varas, ...
Se vaatii kieleltä yksinkertaisuutta tajuta, ettei ihminen itse voi minuudeltaan olla mitään, minkä hän on ulkoa oppinut. Tällaiseen kielen tajuamiseen ei riitä mikään vähempi kuin suomenkieli.
Blogi, 1.2. 2011: Looginen suomen kieli.
Ei ole kovin järkevää identifioida minuuttaan äidinkielen johonkin sovellukseen, kuten uskontoon tai muuhun ideologiaan. Jopa sukupuoli-identiteetti on kielessä pyörivä sovellus, vaikkakin hieman vaikeammin deletoitava kuin muut sovellukset.

Kaikki kielet eivät ole yhtä hyviä pyörittämään edes kulttuuri-sovelluksia -- puhumattakaan, että sukupuoli pyörisi muissa kielissä yhtä helposti  ja vaivattomasti kuin suomenkielessä

Kaikki opit, arvostukset, uskomukset ja ideologiat ovat äidinkielessä alemman tason sovelluksia, joita voidaan ajaa vain kielessä, mutta jotka voidaan myös deletoida kielestä tai jotka voidaan päivittää, jos ihminen on viisas -- englannin oppiminen ei ole äidinkielen päivitystä (suom.huom.)!

Otetaans vaikkapa tuo tasa-arvosovellus. Suomen kielessä tasa-arvo-oppiin ei kuulu kielen erilaistamat sukupuolet, joten triviaalisti huomataan, että suomenkieli on jo käyttöjärjestelmätasolta asti tasa-arvoinen, kun taasen lähes kaikissa muissa kielissä tasa-arvo on pelkkä sovellus, eikä kieleen sisäänrakennettu ominaisuus:

Suomenkielessä tasa-arvo on kieleen rakennettu, ikään kuin geneettinen ominaisuus, kun taasen muissa kielissä se pitää erikseen opetella, jolloin ihminen joutuu ristitilanteeseen, kun hän joutuu tasa-arvosovelluksen asennusvaiheessa toimimaan kielensä käsitteitä vastaan.
--jos kieli ei ole sukupuolineutraali, niin silloin ihminen joutuu käyttämään paljon paljon enemmän aivojen prosessiaikaa ymmärtääkseen tasa-arvon, kun taasen suomen neutraalilla kielellä tasa-arvo ei ole mikään ongelma. Mutta.

Suomalaisetkin saatiin taistelemaan tasa-arvon puolesta vasta, kun tänne tuli aavikkouskonto, ja nyt vieläkin suuremmalla innolla tietyt joukot joutuvat taistelemaan tasa-arvon puolesta, kun tänne tunkeutuu hiekkakansaa uskomuksineen.
Kivikaudella suomalaiset eivät tarvinneet tasa-arvo-oppia, koska silloin suomalaiset toimivat luontojaan tasa-arvoisesti: Tasa-arvo-oppi on suomenkielelle täysin tarpeeton sovellus, jolloin tämä nykyinen tasa-arvo-oppi on lähinnä äidinkieltä tuhoava viirus.

Suomen parhautta selittää parhaiten suomen kielen loogisuus. IS, 16.3. 2016: Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla

Loogisen rakenteensa vuoksi suomen kieleen ei ole tarvinnut kehittää niin paljoa sanojakaan, koska kun suomen kieli ei tarvitse niin paljoa prosessointia, niin siksi suomea äidinkielenään puhuva ymmärtää sanojen merkityksen jo asiayhteydestä.

Kun siis monet väheksyvät suomenkieltä siksi, että suomenkielessä on vain puolet siitä sanamäärästä, mitä on englanninkielessä, niin englannin kielen suurta sanamäärää selittää se,
A) että siinä on eri sanoja eri sukupuolille ja siksi,
B) että englannin kieliset tarvitsevat paljon enempi sanoja pystyäkseen selittämään yksinkertaisenkin asian. Siitä johtuu myös ulkomaalaisten krooninen puheripuli: He jatkavat pälättämistä senkin jälkeen, kun ovat asiansa puhuneet, koska eivät voi olla varma, että missä vaiheessa sanoivat itse asian ...

Tämä suomenkielen helppous ja loogisuus selittää myös sen, miksi ulkomaan kieltä puhumaan oppineet haluavat tuhota Suomen ja suomalaisuuden, koska Suomen hienouden voi ymmärtää vain suomalaisena. Asiasta lisää joskus toiste.
Blogi, 15.9. 2016: Suomi on paras maa
Blogi, 8.12. 2016: Segregaatiotutkijan tutkimuksia
Blogi, 12.12. 2016: Suomen kieli on kevyt taakka
Blogi, 30.7. 2014: Ruotsalaiset haluavat lopettaa Stanfordin vankilakokeen


Sakari Hankamäen erinomainen kirjoitus, joka paljossa kertoo samaa:
lauantaina, 10.12. 2016: Internatsismia yliopistoissa. Lainaus:
"Suomeksi puhuminen, kirjoittaminen, julkaiseminen ja esiintyminen on yliopistojen, tiedettä rahoittavien organisaatioiden ja Suomen Akatemian ihanteiden mukaisessa tiedepolitiikassa käytännössä kielletty. Yliopistolliset vakanssit on täytetty internationalistiseen toimintaan suuntautuneilla tyypeillä, jotka keskittyvät ansioluettelonsa onanistis-masturbatiiviseen pidentämiseen mutta eivät kykene sanomaan kotimaan kysymyksistä mitään. Kun yliopistollisen toiminnan ihanteet ovat kansainvälisiä, ei voida tietenkään arvostella ongelmia, joiden syyt johtuvat kansainvälisyyden nostamisesta kaikkien arvojen yläpuolelle myös yhteiskunnallisessa toiminnassa."

Suomifobiaa:
HU, 9.12. 2016: Tutkijat hämmästelevät suomalaisten syyllistämistä – "Suomea uhkaa demokratian kriisi"

Ei kommentteja: