torstai 6. elokuuta 2009

Aito sattuma, part 3

Kvantti-ilmiöissä tieteellä oli nyt ensimmäisen kerran käsissään ihka aito sattuma. Jokainen itseään nykytieteen edustajana pitävä tiedemies esitteli kaunista sattumaa tieteen korkeimpana saavutuksena. Ilmestyi valtavasti tieteellisesti arvostettujen miesten artikkeleita, missä vilahteli sellaisia saanontoja kuin aukkojen Jumala, tarpeeton Jumala, jumalaton kaikkeus.

Tiedemiehet tunsivat huimausta, kun he vihdoinkin luulivat tappaneensa myös Jeesuksen Isän !

Oli todella suurenmoinen hetki fyysikoiden keskuudessa, kun he vihdoinkin uskoivat päässeensä eroon persoonallisuutensa isästä ja sen periytyvyydestä, sillä ilman ylintä sattumaa monikin olisi voinut kysellä persoonallisuutensa alkuperän perään, mutta sattuman myötä kaikille paradigmaattisille tiedemiehille tuli selväksi, että heidän persoonallisuutensa on täysin sattumasta johtuvaa.

Ihmisiä siirtyi joukottain pois uskomuksista alkaen uskomaan aitoon sattumaan, joka hallitsee yksinomaisesti kaikkea ja kaikkia -- paitsi tiedemiesten ajatuksia, joihin sattumalla ei ole valtuutusta. Syntyi sota Aidon Sattumaan -ja Jumalaan uskovien välille. Näin ainakin mediassa annettiin ymmärtää, ja sellaisena se näkyikin. Tosin ateistitiede alkoi säälimään Jumalaa ja monet ateistit solmivatkin Vatikaaniin ystävällisiä suhteita.

Vain Sattumaan uskovien sääli antaa vielä uskontotieteelle tilaa korkeakouluissa. Tosin ateistien mukaan sekin on enää tilastollista sattumaa, ja uskontotieteen laitokset voitaisiin lopettaa tykkänään.

Sattumaa ei kuitenkaan saa tutkia tieteellisesti. Ateistitiede vastustaa henkeen ja vereen sitä, että uskontotieteenlaitoksissa alettaisiin tutkimaan sattumaan uskovaisia ja itse Aito Sattuma olisi tieteellisen tutkimuksen kohde.
Aito Sattuma on tieteen kaikkein pyhin asia, johon ei kukaan saa koskea, eikä kenelläkään ole tieteellistä lupaa esittää sattumasta mitään tietoa; Tieteessä ei uskottaisi ketään, joka selittäisi sattuman.

Vielä muutama kymmenen vuotta sitten tieteellä oli monta sattumaa. Tieteen kehittyminen tiputti turhat sattumaukset pois ja jäljelle jäi yksi ainoa sattuma, josta tuli tieteen Jumala, joka saa aikaan kaiken. Tieteestä tuli moderdi yksisattumainen uskomussysteemi, jonka korkeimpaan uskomukseen kukaan ei saa koskea.

Ei kommentteja: