Aito sattuma on mielenkiintoinen ilmiönä ja uskomuksena. Älyllisesti ottaen Sattumaa ei voida pitää tieteellisenä ilmiönä. Sattuma voisi olla tieteellinen ilmiö vain ja vain silloin, kun sitä tutkittaisiin uskomuksena uskontotieteen laitoksella.
Kun puhumme Aidosta Sattumasta, niin millainen se voisi olla ilmiönä? Ilmiselvästi sattuma olisi aito vain silloin, kun mikään eikä kukaan ole sen aiheuttaja. Sattuma on siis täysin syytön.
Aito, aiheuttamaton sattuma ei voi myöskään aiheuttaa loogisia rakenteita, kuten maailmankaikkeuden osia. Tiede ei voisi tutkia kaikkeutta tieteellisesti, jos sattuma saisi aikaan perimmäisiä ilmiöitä, joista nousee esille koko olemassaolo. Huomaamme siis, ettei ole älykästä uskoa, että täysin satunnainen kvantti-ilmiö saisi aikaan järjellä ymmärrettäviä juttuja.
Sattumaa ei kertakaikkiaan voi älyllisesti ymmärtää. Aito sattuma vailla mitään syytä olisi absoluutti itsessään. Absoluutti on aina oman maailmansa täydellinen Jumala Kaikkivaltias. Olisi mahdotonta, että sattuman tasolla/rinnalla toimisi samaan jokin toinen ilmiö, joka saisi aikaan samoja asioita kuin sattuma. Kukaan eikä mikään voi kilpailla absoluutin kanssa samoista seikoista. Kun siis tiede on sitoutunut aitoon sattumaan, niin silloin tiede ei voi samaan aikaan etsiä ilmiöille mitään toista syystä, joka olisi vähemmän satunnaista.
On siis täysin oikeutettua kysyä tiedemiehiltä, mitä se aito sattuma itse asiassa toimittaa. Aito satunnainen ilmiö tuskin sopii kovin yhteen kaikkeuden toimintojen kanssa. Jos siis aito sattuma saisi aikaan yhdenkin tapahtumien ketjun, niin silloin se näkyisi molekyylien/ihmisen tasolla epäluonnollisuutena.
Sattuma ei voi tuottaa luonnollisuutta, vaan se saisi aikaan ainostaan sekasortoa ja luonnonlakien kumoutumisen. Tuskin olisi kovinkaan älykästä uskoa sattumaan, jos se saisi aikaan vaikkapa alkeishiukkasen. Alkeishiukkasia on vain tietty lajitelma, eikä siihen sovi minkäänlainen satunnaisuus.
Yksikin väärä alkeishiukkanen saisi aikaan ketjureaktion, joka lopulta tuhoaisi koko olemassaolon. Mutta, aito sattuma ei tietysti voisi välittää mitään siitä, mitä se on aiemmin saanut aikaan, joten kvanttitaso olisi heti kohta väärällään epäilmiöitä.
Minkäänlainen loogisuus ei pure sattumaan, eikä satunnaisilmiöihin. Olemassaololle merkityksellinen ilmiö ei voi olla sattumasta johtuva. Aito sattuma ei voisi olla olemassaololle suotuisa funktio. Kaikki olemassaoloon vaikuttavat ilmiöt pitävät yllä olemassaoloa, joka on yksi, jakamaton, looginen kokonaisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti