Olen päivitellyt picasaweb -albumiani uudemmilla kuvilla kivilinnan edistymisestä.Ihmiset puhuvat vain sitä, mikä on heidän ideologinen asenteensa. Eivät ainoastaan puhu, vaan ovat myös pakotettuja tekemään todeksi sitä, mihin he uskovat.
Uskovaiset esimerkiksi uskovat, että vain heidän Jumalansa on ainoa oikea, - ja kaikkiin muihin jumaliin uskoville onkin sitten varattu jokin ikävä paikka uskovan uskonnossa; uskovat yrittävät ihan tosissaan tehdä helvetin, johon he uskovat, koska jos uskovat tekisivät vain hyvää, niin silloin uskovat eivät voisi julistaa helvettikuvia.
Samoin myös poliitikot ja muut rikkaat yrittävät hysteerisesti tehdä raharikasta maailmaa -julistamalla köyhyyttä! Kaikki eivät voi olla rikkaita siellä, missä julistetaan köyhiksi ne, joiden olemus ei miellytä systeemiä, joten rahauskontoon uskovien oppi julistaa, että rahatta jääneet ovat itse syypäitä kohtaloonsa.
Rahauskonnossa kyllä julistetaan, että kaikki voivat olla rikkaita, joka on yksi yhteen minkä tahansa henkiuskonnon kanssa, että heidänkin mukaan kaikki voisivat ihan hyvin olla uskossa HEIDÄN oppiin.
Myös ateistit julistavat, että kaikki voisivat vallan mainiosti olla uskossa ateismiin. Noinkohan voisi olla reaalisuudessa?
Rikkaat eivät voi tehdä, puhua ja ajatella mitään muuta kuin vain rahauskontonsa mukaisesti, joten siksi heidän on täysin mahdotonta ymmärtää vaikkapa vapaaehtoistyötä itse tehtynä. Rikkaille kyllä sopii erittäin hyvin, jos joku muu tekee vapaaehtoistyötä (koska rahasysteemi ei toimisi hetkeäkään, jos ei olisi vapaaehtoistyötä (eikä kukaan voisi tehdä vapaaehtoisityötä, jos ei olisi luontoa, joka järjestää kaiken ilmaiseksi)), mutta yksikään rikas ei itse uskalla tehdä vapaaehtoisesti mitään, koska se semmoinen olisi rahauskonnon harhaoppia.
Rikkaiden mukaan vain rahalla voidaan arvostaa työtä. Samaan aikaan rikkaat mielellään juhlapuheissaan julistavat vapaaehtoistyön toimijoille, miten arvokasta työtä he tekevät, joka on siis täyttä pupua, koska rikkaan on täysin mahdotonta arvostaa ketään muuten kuin rahalla.
Jos rikas todella voisi arvostaa asioita ilman rahaa, niin tokihan silloin hän ei saisi näppyjä siitä, kun tekisi itse arvokasta vapaaehtoistyötä. Ihminen ei arvosta sitä, mitä hän itse voisi tehdä, mutta ei kuitenkaan tee.
Tässä tuli mieleen Jessen vertaus, joka kertoi kahdesta miehestä; toinen lupasi mennä töihin elonpelolle, mutta ei sitten mennytkään, kun taasen toinen kieltäytyi siitä, mutta sitten kuitenkin jostain syystä meni sinne. Kysymys kuului; kumpi miehistä TEKI oikein? Puheet eivät sinänsä arvosta yhtään mitään.
Mikä on siis rikas miehiään? Sanoo arvostavansa vapaaehtoistyötä (menevänsä vapaaehtoistyöhön), mutta ei kuitenkaan itse voi sitä tehdä? Huomataan selvästi, että rikkaan puheet eivät ole minkään arvoisia, josta edelleen huomataan, ettei rikas pysty luomaan sellaista yhteiskuntaa, joka todella toteuttaisi rikkaan uskonnon mukaisen maailman kaikille; maailman, missä kaikki olisivat ns. rikkaita; kukaan ei kärsisi puutteesta!
Rikas on selvästi epärehellinen puheissaan; sanoo arvostavansa muita, mutta ei sitten kutenkaan arvosta heitä siten, että antaisi arvostamilleen ihmisille sitä arvoa, josta hän itse nauttii. On nimittäin erittäin tyhmää arvostaa ihmisiä vain hengessä. Kuka tahansa voi esim. olla niin sanotusti hengessä mukana, mutta vain kokemalla itse fyysisesti arvostamansa asia on sen asian arvostamista. Tietää, miltä toisesta tuntuu.
Edellinen oli johdantoa siihen, että minäkin puhun ja kirjoitan tällaisia ajatuksia siksi, koska minä en kuulu edes hengessä rikkaiden arvomaailmaan. Rikkaan ajatuksilla olisi täysin mahdotonta rakentaa paljain käsin yhtään mitään -- puhumattakaan, että rikas voisi metsässä vierittää-kierittää kiviä kivilinnaksi asti. Hullun hommaa, tuumaisi rikas, ja palaisi oksennukselleen.
Onhan Pasilan kivilinnassa käynyt paljonkin herroja, jotka ovat sanoneet arvostavansa sitä, mitä he ovat siellä nähneet, mutta sanomisiin se on jäänytkin, sillä tiedän, ettei yksikään herra pysty käsittämään, millainen elämänasenne ihmisellä pitää olla pystyäkseen siihen, mihin minä pystyn.
Tiedän myös sen, että minä olisin niin halutessani voinut itsekin haalia rahaa kasapäin, mutta silloin minun olisi ollut mahdotonta ajatella tällaisia ajatuksia. Tämä on rikkaan (palkanvaatijan, suom. huom.) hyvää pitää mielessä, jos alkaisi tekemään mieli rakentaa omin käsin kivilinnaa; on ehdoitta hylättävä usko rahaan...
Voin jopa rehellisesti sanoa, ettei yksikään lihaksillaan pullisteleva pysty kertakaikkiaan ymmärtämään käsin tehtyä kivilinnaa. Sillä bodysalilla rautaa paikasta A paikkaan A nosteleva ei omaa sellaista taitoa, joka vaaditaan kivien asettelemiseen toinen toistensa lomaan. Taito kivilinnaan saadaan vain kivilinnaa tekemällä, eikä kivilinnaa voi edes ajatella tekevänsä, jos omaa vaativan asenteen, missä oman työnsä kohdistaminen ihmiskunnan palvelemiseen on kauhistuksien kauhistus.
Matka Pasilan kivilinnaan ei ole maantieteellisesti pitkä edes Michiganista tai Keilaniemestä, mutta rikas nääntyisi nälkään, jos hänen pitäisi matkallaan kivilinnaan muuntaa asenteensa sellaiseksi, jolla voidaan ajatella tällaisia ajatuksia - ja rakentaa kivilinnaa, ilmaiseksi, jälkipolville.En voi mitään sille, että ajattelen näin. Sillä tiedän, että rikkaiden opeilla kaikki eivät voi rikkaita, kun taasen vapaaehtoistyö sopii kaikille; Asenteen on mahdollista muuttua elämälle sopivaksi, mutta elämänmyönteistä asennetta ei voi vaihtaa enää huonommaksi. Koirat palaavat oksennukselleen, mutta kerran aitoa elämää maistanut eivät voi palata pimeyteen.
Rikas. Yritä edes tehdä kaikille hyvää, äläkä julista köyhyyttä -rikkaususkonnon helvettiä- niille, joilta olet kieltänyt sen arvostuksen, jolla haluat itseäsi arvostettavan. Älä pidä valtiota rikkaiden etujärjestönä.
Papit osaavat arvostaa pappeja, jotka julistavat helvettiä epäuskoisille, joka on sama asia, että rikas osaa arvostaa rikasta, joka julistaa köyhyyttä epärikkaille.
Papin ja rikkaan olisi hyvä ajatella asiaa toiselta kantilta; mitä järkeä ns. köyhän arvostaa rikasta, joka julistaa köyhän olevan itse syypää, tai mitä järkeä on epäuskoisen uskoa uskontoon, joka tuomitsee epäuskoisen.
Selvästi jokaisen pitäisi jo tässä historian tilanteessa ymmärtää, että rikkailta puuttuu täysin laajempi käsitys rikkaudesta; yksikään rikas ei omaa sitä rikkautta, jolla voidaan tehdä työtä omin käsin. Eikö siten ole täysin selvää, että raharikkaat ovat äärettömän köyhiä, koska jos he esim joutuisivat asumaan Marsiin, niin he eivät voisi ostaa siellä asuntoa, eivätkä he pystyisi rakentamaan omin käsin mitään.
Olettehan kuulleet tarinan gurusta, joka osasi luoda tarve-esineitä tyhjästä? Kaikki halusivat gurun luovan heille kaikenlaisia kivoja esineitä, mitä he tarvitsivat -- paitsi yksi, joka oli hiljaa. Kun kaikki olivat saaneet haluamansa, niin guru kysyi tuolta jäljelle jääneeltä: "Miksi sinä et halunnut minulta mitään?" Haluan toki, vastasi jäljelle jäänyt: "Haluan sen ominaisuuden, joka sinulla on...".
Kun ihmisellä on luovuutta omasta takaa, niin silloin hän pystyy olemaan rauhallinen kaiken hälinän ja laman keskelläkin, sillä lama eikä edes köyhyys voi koskettaa häntä. Eikö olekin hieman oireellista, että rikkaat ovat osallisia lamasta, köyhyydestä, ja he jopa pelkäävät niitä -- joka on yksi yhteen, miten papit pelkäävät sitä, mitä he julistavat.
Kuten helvetti on täysin pappien itsensä aikaan saannnosta, niin samoin myöskin rikkaan helvetti; köyhyys on yksinomaan rikkaan itsensä luomus. Jos niin ei olisi, niin silloin rikkaan ei olisi pakonomaista koko ajan rikastua, eli paeta köyhyyttä.
Rikas ei koskaan voi paeta köyhyyttä, sillä köyhyys on rikkaiden asenne.
My Picasaweb -album
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti