Ihan vaan muutamalla sanalla, koska mitä ilmeisimmin te uskovaiset ette pysty nauttimaan vielä kunnon ruokaa, vaan imeväisinä teille pitää tarjota ternimaitoa:
Kyse on faktoista
Uskovaisten mukaan suurinta uskoa on usko Jumalaan. Voi pyhät pieksut sentään! Usko Jumalaan edustaa kaikkein surkeinta uskovaisuutta, mitä Maa päällään voi kantaa, ja silti Maa ei kestä edes sitäkään, joka huomataan tuosta saatanallisesti monikulttuurisuudesta, jota etenkin uskovaiset bruukaavat suoltamaan, koska eivät tunne totuutta.
Jos Jumala -kaikkeuden Luoja- ei ole fakta uskovaiselle, niin silloin uskovainen ei voi pitää mitään muutakaan asiaa varmana. Otetaan esimerkiksi tuo Raamattu, jota uskovaiset julistavat varmana Jumalan sanana. Uskovaisten mukaan Raamattu on erehtymätöntä Jumalan sanaa. Mitä vittua!
Miten vitussa Raamattu voi muka olla erehtymätöntä Jumalan sanaa, jos kerta uskovainen pitää Jumalaa pelkästään uskon asiansa? Onko yksikään x-uskovainen koskaan julistanut, että Raamattu saattaisi olla tai ehkä voisi olla Jumalan sanaa?
Eikö kuulostaisi järkevältä, että x-uskovaisen uskomukset olisi sopusoinnussa hänen suurimman uskonsa kanssa; että vähäpätöisemmät asiat eivät ylittäisi reaalisuudessa uskoa Jumalaan; että x-uskovaisille kaikki asiat olisivat epävarmoja, jos Jumalakin on heille vain uskomus.
Entä, mitä hemmettiä Jeesus sitten? Hän on kuulemma myös Jumalan sana, joten missä välissä uskovaiset ovat ehtineet tallentaa Jeesuksen koko pään sisällön paperille, joka alun perin taisi olla papyrysta? Tavaa tästä:
Jumalan sana on Jumalan poika. Raamattu ei ole muuta kuin pelkkä dokumentin-tapainen kyhäelmä joistakin menneisyyden tapahtumista, mihin on saatu historian faktojen täytteeksi uskomaton määrä pelkkää sepustusta vailla mitään todellisuuspohjaa. Mutta palatakseni tämän päiväiseen saarnaan:
X-Uskovien mukaan he näyttävät olevan täysin varmoja ihmisestä ja hänen olemuksestaan. Ihmisessä ei kuulemma ole mitään hyvää. Uskovaiset eivät esitä sellaista, että he uskovat, ettei ihmisessä ole mitään hyvää, vaan he julkijumalattomasti julistavat Jumalan luomuksen täydelliseksi katastrofiksi. Että ihanko tässä pitäisi esittää maan matosta, vaikka Jumala on luonut madot ihan sitä varten?
Samoin on laita ihmisen ominaisuuksien: Uskovien mukaan ihmisen järki ei kelpaa mihinkään. Uskovat ikään kun esittävät riviensä välistä, että ihmisen järki ei ole Jumalasta, vaan se on ihmisen oma aikaansaannos. Jos noin on, niin eikö uskovien kannattaisi kertoa sitten se meille muillekin, mitä järki on, ja miten järki on tehty?
Ainakin uskovien tulisi suhtautua epäuskoisesti kaikkiin tieteen saavutuksiin, jotka ilmentyvät insinöörien taidonnäytteinä, kuten kännykkä tai internet, koska ne ovat järjen luomuksia, sen järjen, joka ei kuulemma kelpaa uskoville, koska Raamattu on eittämätöntä Jumalan sanaa vailla mitään epäillystä, sillä Raamatussa järjelle ei anneta mitään arvoa (koska Raamatun kirjoittajat eivät tykänneet ajattelun vapaudesta, suom. huom.). Voi pyhät pieksut sentään!
Jos siis x-uskovainen on ihan itse luonut oman järkensä, niin silloin hän on varmasti luonut myös aivonsa ja hermostonsakin ja kaiken muun, joka vaaditaan aivotoiminnan ylläpitämiseen. Suoraan sanottuna; Jokainen, joka väittää, että järki ei ole Jumalan lahja, pilkkaa siinä samalla Jumalaa.
En edes uskalla tähän sanoa, mitä ajattelen sellaisista, jotka väittävät järkeä Saatanan luomukseksi -että Jumala ja Saatana loivat yhteistuumin ihmisen- koska jos ajattelisin sitä, niin täältä voisi kuulua perkelettä Pietarin portille saakka.
Joka ikisellä Jumalan antamalla ominaisuudella on suora yhteys Luoja-Jumalaan! Kaikki ihmisen ominaisuudet ovat Jumalasta periytyviä, ja juuri siksi muuan nuorukainen kutsuikin meitä Jumalan perillisiksi; Ihmisen ominaisuudet ovat Jumalan ominaisuuksia.
Ihmisille riittää, että hän tuntee kaikki Jumalan ominaisuudet, eikä mitään muuta!
Sinun ominaisuutesi eivät ole sinun. Käytä ominaisuuksiasi niin, että ne tuottavat kunniaa niiden lähteelle ja keskukselle
Erityisen painavaa sanaa minulla onkin jokaiselle, joka väittää,
ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa!
Nykyisen teologian mukaan ihmisellä ei ole vapaata tahtoa. Miten kummassa teologit voivat olla ihmisen ominaisuuksista täysin varmoja, jos ihmisen Luoja on heille pelkkä uskon asia? Tai vielä pahempaa; Pelkkä Raamatun ulkolukuharjoitus!
Jos minun tehtäväni olisi antaa x-uskovaisille uskonvahvistusta, niin totta maar en varmastikaan esittäisi mitään epäloogisia, suorastaan rienaavia juttuja.
On kertakaikkisen halpamaista väittää, että ihmisessä on faktuaalisuutta,
jos kieltää Jumalan faktuaalisuuden!
Otetaan ensinnä Jumalan vapaa tahto. Uskovaisten mukaan Jumalan tahto on, että kaikki ihmiset pelastuu. Jos nyt jätetään hukkumiset sikseen ja ajatellaan asiaa Jumalan vinkkelistä, niin huomataan heti, että se, mitä Jumala tahtoo, on.
Täydellinen, infiniittinen ja absoluuttinen Jumala ei voi tahtoa sellaista, joka olisi uskon asia; Jumala ei ole uskovainen. Jumala ei voi esittää sellaista tahtomista, joka riippuisi jostakin, koska silloin hän ei olisi ikuinen ja absoluuttinen, kaikkitietävä.
On huomattava, että uskovaiset itse tekevät pelastumisestaan ongelman väittäessään, että Jumala hylkää kaikki sellaiset, jotka eivät usko niin kuin uskovat uskovat.
Edellä näytettiin toteen, että uskovat vaativat enemmän-kuin-uskoa, joten siksi uskovat eivät pysty esittämään mitään sellaista järkevää sanomaa ihmiskunnalle, joka viehättäisi ihmisiä;
Ei ole lainkaan älykästä, että uskovat vaativat uskoa, koska uskovat vaativat esimerkiksi sitä, että käännytettävän pitäisi pitää Raamattua ehdoitta ja uskomuksetta Jumalan sanana. Samoin uskovat vaativat, että ihmisen tulee kieltää oma vapaa tahtonsakin, koska uskovien mukaan se on fakta, että ihmisessä ei ole vapaata tahtoa. Voi helevatan hyssykät sentään!
Uskovat siis vaativat, että ihmisen ei tule luopua ainoastaan tahtomuksistaan ja järjestään, vaan myöskin uskostaan; että ihmisen tulee pitää uskonnossa kaikkea muuta totena paitsi Jumalaa! Usko ei riitä uskoville. Usko on uskoville pelkkä sioille heitettävä helmi...
Kun Jumala jotakin tahtoo, niin se on
Jos nyt joku uskovainen nikottelee, että miten joku rohkenee julistaa, että hän voi ajatella asioita Jumalan vinkkelistä, niin vastaan näin:
Me olemme maailman valo. Ilman minua ja sinua maailma olisi pimeä pleisi, eikös vain. Tosin sinusta en ole varma, oletko maailman valo, jos luulet, että sinulle Jumala on vain uskon asia. Sillä kun Jeesus sanoi meitä ihmisiä maailman valoksi, niin hän ei sanonut, että hän uskoo meidän olevan maailman valo; Jeesus sanoi selvästi, että me olemme faktuaalisesti tämän maailman valo piste
Jos sinä epäilet, että sinä et ole maailman valo, niin silloin tietysti sinä et voi olla maailman valo, koska valo joko on tai se ei ole. Jumala ei asettanut ihmisen mitään hämäräkytkintä, jolla ihminen voisi loistaa vain himpun verran valoa maailmaan. Ota se nuppiisi jo tänään, että sinä olet maailman valo, koska jos sinä et ole maailman valo, niin silloin sinä et myöskään pysty ymmärtämään Jumalan sanaa, eli Kristus Jeesusta.
Raamattua ei pysty ymmärtämään edes pirukaan, koska Raamatussa on ainoastaan yksittäisiä kohtia, joita voidaan pitää viisauksina.
EVL/tunnustuskirjat: 2. Vapaa tahto eli ihmisen kyvyt.
Kirkon tunnustuskirjoissa puhutaan jotenkin tähän tapaan: Raamattu ei myönnä... Raamattu sanoo sitä.. Raamattu sanoo tota... Raamattu kieltää...
Olisiko mitenkään sellainen mahdollista, että jokainen ihminen ihan itse alkaisi ajattelemaan? Koska ihmisen omat ajatukset saavat aina enemmän tai vähemmän jumalan hengen inspiraatiota osakseen.
Ei ole todellakaan mitään mieltä julistaa kuolleiden ajatuksia Jumalan sanana. Jumala ei henkeytä kuolleita eläville, koska Jumalan käytössä on eläviä ihmisiä -- jotka tosin aikanaan kuolevat myöskin.
Uskovaiset ovat nykyisin täysin eksyksissä, koska heidän joukossaan ei ole ainoatakaan, joka ajattelisi asiat omasta järjestään käsin. Jumala ei pääse enää nykyaikana esille juuri siksi, koska Jumala voi henkeyttää ainoastaan eläviä ihmisiä. Ja jos siis elävät ihmiset tykkäävät mieluummin julistaa kuolleitten kirjoituksia, niin ei ole ihmekään, että kirkko uskontoineen on kuoleman kielissä.
Kirkon kuolema alkaa olla selviö, koska sellainen otus ei kauaa enää potki, jonka jäsenet sätkivät omia aikojaan; Kirkko on lahkoutunut ja hajaantunut yhdeksi vikiseväksi mössöksi, josta ei enää erota mikä on yläpää ja mikä on perse.
Yksittäiset uskovaiset on peloteltu jäykiksi paskakikkareiksi, joiden rinnalla Lootin vaimokin tuntuisi eläväiseltä. Yksikään uskovainen ei omaa edes sen vertaa rohkeutta, että julkenisi puhua omilla ajatuksillaan jotakin jumalallista. Aina pitää hokea, miten Raamattu sanoo sitä sun tota...
Jostakin perkeleen syystä uskovaiset eivät pysty uskomaan edes sinapin siemenen vertaa siihenkään Jeesuksen ilosanomaan, että: me olemme Jumalan perillisiä.
Mikä vitun älämölö siitäkin syntyisi kirkon ja kaiken saatanan lahkojen keskuudessa, jos olisi edes yksi tunnettu kirkon mies, joka julistaisi: Minä olen Jumalan poika; Jumala on minun isäni.
Tajuuko joku vitsin? Ymmärtääkö kukaan, mikä olisi Isä-meidän rukouksen perimmäinen sanoma? Ei Jeesus opettanut meitä rukoilemaan Jumalaa, vaan Isää :-) Jumalaan uskovat enää paimentolaiset...
Uskovaisuus on kuolleiden uskoa.
Elävä ihminen uskaltaa olla sitä, mitä hän on oleva koko tulevan ikuisuuden; Jumalan poika. Niin juuri. Sinä olet jo nyt Jumalan poika, luulet sitten olevasi mies tai nainen, tapillinen tai tapiton.
Jumaliseen elämään kuuluu vapaa tahto. Voit aivan vapaasti uskoa mihin tahansa, koska usko on ihmiselle annettu ominaisuus, jota käytetään joko väärämielisesti tai oikein.
Uskovat luulevat, että usko on se, johon he uskovat. Usko ja uskon kohde ovat eri asioita. Uskolla uskotaan, vapaalla tahdolla valitaan, mihin uskotaan.
Uskoon ei voida uskoa, koska uskolla uskotaan ja järjellä käsitetään. Näöllä nähdään, mutta näköä ei nähdä. Aisteilla aistitaan. Järki käsittää Jumalan olevan fakta, jolloin se on myös sitä, koska järki on peräisin Jumalasta.Luuleeko joku ihan oikeasti, että Jumala olisi antanut meille uskon, mutta ei sitä, jolla valitaan, mihin uskotaan?
Kristinuskontokin on vain uskon valinnan tulos.
Uskontoa ja sen uskomuksia, opinkappaleita ei ole annettu ihmisille, vaan ihminen on saanut ihan itse ja täysin vapaasti kasata mieleisensä uskomuskasan itselleen.
Vahinko vaan, mutta aivan liian moni on kasannut pelkkää paskaa,
jota hän sitten kutsuu uskonnokseen.
Jos uskot uskonnonvapauslakiin; jos uskot, että sinulla on oikeus vedota uskonnonvapauslakiin, niin silloin sinä olet tahattomasti todistanut omaavasi vapaan tahdon. Sillä uskonnonvapauslaki voi olla vain siellä, missä ihmisille on annettu vapaus valita jopa lakinsa, jolla he haluavat yhteisönsä pysyvän kasassa. Predeterministisessä maailmassa tuskin olisi sijaa uskonnovapauslaille.
Jos teologit haluavat puhua viisauksia, niin silloin heidän pitää ehdoitta koplata kaikki asiat yhteen; ei ole mitään järkeä rustata jotakin käsitystä ihmisestä tahdonvapauksineen pelkästään uskonnollisiksi mielletyistä käsitteistä, koska teologin tulee voida ajatella myös maallisten käsitteiden olevan seurausta Jumalan perillisten ylevistä aivoituksista. Raamattu tai Koraani ei ole se elävä kirja, josta ihminen voi ammentaa suurimman tietoisuuden elämästä kaikesta.Jos ihminen kieltää vapaan tahdon uskonnostaan ja siten myös itseltään, niin silloin hänen pitäisi tuomarin edessä julistaa, ettei minulla ollut mitään valinnanvapautta.
Teologi, mikä-lie-pappi tai uskovainen! Luuletko todella, että tuollaisella vollotuksella voisit välttää edes maallisen tuomarin tuomion.
Miten paljon enemmän sinun tulisikaan peljätä universumin tuomaria, joka kysyy sinulta, miten kehtasitkin ainutkertaisen elämäsi aikana valita niin surkeita uskomuksia ja miten rohkenit valita sellaiset arvostukset tekojesi perusteluiksi kuin valitsit!
Uskomuksista surkeimpia on sellainen omahyväisyys, että väittää tietävänsä, ettei ihmisessä ole vapaata tahtoa, mutta ei sitten pysty ennaltamäärätysti julistamaan Jumalaa faktaksi!
Kuulostaako se nyt vähän typerältä, että Jumala olisi siis asettanut ihmisen ennaltamäärättyyn elämään, mutta siihen ennaltamääräämiseen ei olisi sisällytetty Jumalan faktuaalisuutta!
Kymmenen miljardia ihmistä muka tehty ennaltamäärätyiksi, eikä yhteenkään sisällytetty sanomaa Jumalan faktuaalisuudesta, vaan lähes kaikki pyrkivät vain todistamaan määrätysti sen, miten tyhmiä he ovat? Vielä yksi kysymys:Eikö yhtään tee mielesi julistaa Jumalan faktuaalisuutta, jos uskot eläväsi ennaltamäärättyä, tahdotonta elämää? Sattumako sinuun on predestinaation saanut aikaan? Piru-parka.
Onko kaikkiin ihmiseen todellakin asetettu samat ennaltamääräämiset; että jos vaikka minä sanon, että minut ennalta määrätty julistamaan Jumalan faktuaalisuutta, niin sinä kumoat sen mukamas sillä, että väität Jumalan asettaneen sinut ainoastaan uskomaan Jumalaan. Voi vittu, mikä typerys!
Jos kerta uskot Jumalan antaneen sinulle USKON tai ENNALTAMÄÄRÄTYN jutskan, niin millä helvetin järjellä enää voit kieltää Jumalan olevan fakta?
Ootteko te teologit, mikä-lie-papit niin saamarin typeriä, että te ette yksinkertaisesti tajua logiikasta hevon paskaa?
Voisit nimittäin perustella muille Jumalan faktuaalisuuden sillä, että Jumala on ennalta asettanut jumalatietoisuuden sinuun! Vai oletko vaan ihan tavallinen pelkuri, joka ei vielä tiedä mitään Jumalan valtakunnasta?
Usko ja ennaltamäärätty (predestinaatio) ovat toisensa poissulkevia.
Predestinoitu olento puhuisi juuri sitä, mitä hänen on määrä puhua.
Uskovainen taasen valitsee sen, mitä puhuu. Aina väärin, koska valintajoukkona ovat kuolleet kirjaimet.
Uskovaiset ovat nyt vain tehneet vääriä valintoja viimeiset parituhatta vuotta.
Onneksi siihen tulee nyt muutos.
Olkaa valmiita siihen, että teidän pitää alkaa käyttää uskoa oikein.
Jumalaan uskominen on uskon väärinkäyttöä, Jumalan pilkkaamista.
Doria: Ennaltamäärätty kääntymys: Predestinaatio ja
vapaan tahdon ongelma Jonathan Edwardsin teologiassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti