tiistai 26. lokakuuta 2010

Sananvapauden rajoittamaton sanasto

Rajoitettu vapaus ei ole vapautta. Poliitikoiden sanastoon pitäisi kuulua sananvapauden sijasta sananvartijat. Vartijat ovat vankiensa vankeja. Mitä pahaa sanat ovat tehneet, että niitä pitää vartioida?
Onko sana rikollinen, kun se osoittaa osoitteeseen? Kuka on rehellinen?
Sananvapauden rajoittaminen on jo itsessään todiste äärimmäisestä epäloogisesta ajattelusta, koska sananvapaudesta ei voi puhua siellä, missä sitä ei ole.

Rikolliset eivät ole rehellisiä, paitsi robin-hood-tyyppiset. Milloin poliitikoiden keskuuteen syntyy "Robin Hood", joka varastaa sanoja ja lahjoittaa ne sanallisesti köyhille? Keitä ovat he, joilla on rajoittunut sanasto?

Rehellisyys vaatii ihmiseltä omaehtoista, vapaata ajattelua; kukaan ei voi olla puoluepoliitikkona, rikkaana tai uskovaisena rehellinen ja älykäs. Kuinka rikas voi olla rikas, jos hän ei itse osaa kehittää omaa sanastoaan rikkaammaksi. Onko rikkaiden sanastokin peräisin "köyhiltä"? Kuinka poliitikko voi esittää viisaita päätöksiä, jos hänellä on rajoitettu sanasto?


Epärehelliset jopa usein vaativat, että ihminen ei saa ajatella, jos haluaa kuulua heihin. Suuret tiedemiehet ja keksijät ovat järjestään epäpoliittisia juuri siksi, että he joutuisivat luopumaan vapaudestaan, jos he omaksuivat jonkun ideologian, ja juuri siksi heistä tuleekin suuria. Myös ateismi on ideologia, joten jos haluat, että saat ajatella vapaita ajatuksia, niin jätä ateismi syrjään. Olkaa iloisia siitä, että oppineet vainoavat teitä, koska se todistaa, että teillä on jotakin uutta annettavaa, jota kirjanoppineet pelkäävät hysteerisesti.

Fundamentalisti-kristityt ovat aina pitäneet järkeilyä paholaisen eksytyksenä. Samoin islamissa ihminen voidaan jopa kivittää, jos hän ajattelee omia ajatuksiaan.
Oikeaoppisista uskovaisista ja poliitikoista ei koskaan voi tulla suuruuksia. Ajattelun korkeimmuus edellyttää myös horisontaalista vapautta; Vuorikaan ei voi nousta korkeaksi, jos sen juuri ei saa levitä vapaasti tasangolle. Aurinkokunnan korkein tulivuori -Olympos Mons- nousee 24 kilometrin korkeuteen ja vaatii Etelä-Suomea suuremman pohjan.
Myös rikkaat (kuten poliitikot ja muut typerykset) kuuluvat perinteisesti epärehellisiin. Rikkaat sallivat ajatuksen vapauden vain menneisyyteen päin. Kuolleille keksijöille sallitaan nykyisin ajattelun vapaus, koska rikkaat saavat heidän ajattelustaan nykyään omaisuuksia itselleen. Mutta! Jos nykyisin eläisi samanlaisia ajattelevia ihmisiä, niin rikkaat ylenkatsoivat heitä, ja islamistisissa maissa sellaiset ei voisi edes elää.

Miettikää vaikkapa Galileita, Faradayta ja muita heidän kaltaisiaan, jotka joutuivat kaiken aikaa supistamaan ajatuksiaan, jotta heidän rikkaat (ahneet pelkurit, suom. huom.) aikalaisensa eivät olisi heitä tappaneet. Heidän elinaikanaan he olivat syrjittyjä ja jatkuvan pilkan kohteina ja ainoastaan jokin jumalallinen kaitselmus salli joitain jäänteitä heidän teoistaan jäädä olemassaoloon.

Nykyään eliitin ahdasmielisyys kasvaa kaiken aikaa. Voidaan jo alkaa puhua Uudesta Keskiajasta. Eliitti elää Keskiajan renesanssia, missä ajattelevat ihmiset joutuvat kaiken aikaa pelkäämään sellaista, milloin heitä aletaan syyttää toisinajattelusta, jota nuo pirun pikkuveljet -poliitikot- kutsuvat rasismikseen.

Ihmiskunta menettää joka päivä suunnattomasti mahdollisuuksia, koska ihmiset eivät enää uskalla ajatella sillä tasolla, joihin heillä olisi mahdollisuus. Ne mahdollisuuksien menetykset ovat lopullisia. Universumi ei anna ihmiskunnalle uutta tilaisuutta, koska ne tilaisuudet ovat yksilöityjä.

Jokaisella ihmisellä on jokin lahja. Jokainen ihminen on syntynyt tarpeellisena. Jos ihmiselle ei anneta vapautta elää lahjojensa mukaan, niin silloin hänet on tuomittu merkityksettömyyteen, joka ilmenee siten, että ihmiset kyselevät, mikä on elämän merkitys.

Poliitikot ja papit eivät koskaan pysty sallimaan ihmisille lahjakasta elämää, koska poliitikoiden ja pappien palkka riippuu siitä, että heillä on alaisia, jotka toimivat tahdottomasti, täysin järjettömästi. Ja järjettömyys tuottaa raihnaista elämää, jota poliitikot yrittävät paikata halpatyövoimalla, ylikansoituksella.

Kukaan ihminen ei voi olla saanut lahjaa,
jolla korvattaisiin jonkun toisen ihmisen aivotoiminta.


Poliittinen ja uskonnollinen toiminta on aina estänyt ihmisiltä elämän merkityksellisyyden tiedostamisen. Jos joku onkin ymmärtänyt elämän merkityksen, niin hän päässyt siihen politiikasta ja uskonnoista huolimatta ja niiden vainoamina.

Jokainen, joka itse järkeilee näitä asioita, tulee itsekin huomaamaan, että poliitikot ja papit eivät voi koskaan ymmärtää elämää; jokainen, joka pyrkii ihmisten johtajaksi, on elämästä syrjäytynyt ja siten järkeä vailla. Sillä ihmisten johtaminen edellyttää aina johdettavien ihmisten ajattelun rajoittamista, alistamista ja nöyryyttämistä.

Rajoitukset ja kiellot eivät koskaan pysähdy tietylle tasolle, vaan johtajia (poliitikoita ja pappeja) ajaa kieltoihin loputon himoriippuvuus ahneudesta ja elämän pelosta.
Pettääkseen itseään poliitikot julistavat, ettei elämällä ole merkitystä ja papit säestävät, että elämän merkitys on oman järkeilyn käsittäminen synniksi. Jopa filosofit, nuo kuuluisat poliitikkojen narrit, eivät ole pystyneet ajattelemaan, että elämällä on tarjota yksi ainoa universaali elämänmerkitys, joka sopii kaikille ihmisille; vapaus, jonka rajana on vain aika-avaruus. Vain ajattelun vapaudessa, uskomuksista ja ideologioista vapaana ihminen voi toteuttaa sitä, mitä varten hän on maailmaan syntynyt; omia lahjojaan, jotka kuuluvat ihmiskunnalle, kuten Einstein kuuluu ihmiskunnalle.

Jos ihminen käyttää lahjojaan saadakseen helpon elämän itselleen, hän on samalla tehnyt kaikkien muiden elämän vaikeammaksi. Ihminen on vielä kaukana siitä aikakaudesta, jolloin ihmiskunnassa ei ole enää mitään politiikkaa, eikä yhden yhtäkään uskontoa tai ideologiaa, vaan jokainen ihminen elää elämänsä itseään toteuttaen lapsuudesta aina hamaan kuolemaan asti.

Ihminen, joka elää helppoa -rikkaan- elämää, on tuomittu ajattelun tylsyyteen joka lisääntyessään johtaa aina yhteiskunnan taantumiseen. Tämä on selvästi kaikkien nähtävillä; rikkaat eivät ole milloinkaan esittäneet sellaisia ajatuksia, jotka kertoisivat jotakin olennaista ihmisestä. Ja koska päättäjät ja johtajat eivät oman asemansa menettämisen pelossaan pysty johdattaman ihmiskuntaa ajattelun korkeimmuuteen, niin tulos on jo nähtävillä; Ihmiskunnan korkeimmuus rapautuu ja alentuu kuin mikä tahansa ajallinen vuori, kun sen voima ehtyy.
Ilman sananvapautta ihmiskunta tulee rapautumaan samalle tasolle, millä se oli Keskiajalla.

Papit, imaamit, politikot ja muut ökyilijät eivät pysty kriittiseen ajatteluun. Ja juuri kriittisen ajattelun puute ja kritiikin pelko vaatii heitä koko ajan rajoittamaan sananvapautta, koska ihminen ei voisi pitää yllä omaa kritiikinpuutettaan, jos hän sallisi muille ajattelun vapauden.
Tuollainen mitäänsanomaton eliitti pystyy hokemaan ainoastaan oppejaan ja omien kuolleidensa menneiden aikojen ajattelua, joka saattoi olla pätevää aikoinaan.
Sama periaate puutteelle koskee kaikkea muutakin; raharikkaat ovat äärimmäisen köyhiä, koska he ovat ainaisesssa rahanpuuteessa. Ja ainoa syy, miksi rikkaat vollottavat kaiken aikaa rahanpuutettaan, on siinä, että rikkaat eivät salli muille rikkautta, kuten rikkauta tilaan.

Poliitikkojen rahan -, tilan -ja ajanpuute johtuu poliittisen sanaston köyhyydestä, sillä poliittiseen sanastoon eivät kuulu tällaiseen blohgikirjoituksen vaadittava sanasto.
Englanninkielen sanasto ylitti viime vuonna miljoonan sanan määrän. Siitä sanamäärästä poliitikot hyväksyvät oikeiksi sanoikseen vain kaikkein surkeimmat ja matalimmat, joka johtuu tyhmyydestä; tyhmyys on mahdollista vain siellä, missä pelätään sanojen paljoutta, sananvapautta.
Poliittisen liturgian sanaköyhyyttä poliitikot korvaavat epäsanoilla, poliittisilla hokemilla, kuten pikkunilkit yrittävät kiroilulla lisätä uskottavuutta sanalliseen rajoittuneisuuteensa!

Elämä itsessään eikä ihminen voi olla koskaan staattisessa tilassa.
Ihminen kehittyy joka hetki, joko taaksepäin tai eteenpäin.

Läntinen ihmislaji kehittyi melko suotuisasti mustan keskiajan ylitettyään aina Uudelle ajalle asti, eli kultaiselle kuusikymmentäluvulle saakka. Silloin poliittiset ja uskonnolliset päättäjät saivat ahtaaseen päähänsä lisää kiristystä, kun he keksivät, että ihmiskunta kuolee pian sukupuuttoon, jos rikkaat eivät saa heti lisää halpatyövoimaa; he keksivät massamaahanmuuton, joka ei enää perustunut millekään reaaliselle ajattelulle, vaan ainoastaan rikkaiden pohjattomalle ahneudelle.

Rehellisyyteen kuuluu myöskin tuomio. Vaatimattomuus tuomitsee ahneuden, rehellisyys epärehellisyyden ja älykkyys tyhmyyden. Sillä ahneet eivät voi koskaan toivoa sitä, että kaikki olisivat ahneita. Sillä epärehelliset pelkäävät sitä, että kaikki olisivat epärehellisiä. Tyhmät eivät voi käsittää vapautta.

Ihmisen ominaisuudet ovat universaalisia; kun ihminen elää omaa elämäänsä, niin vaikka hän eläisi ikuisesti, hän ei koskaan joutuisi ristiriitaan muiden kanssa, jotka elävät omaa elämäänsä. Omaa itseään toteuttavat jakavat samat universaaliset attribuutit.
Älykäs ihminen ei koskaan voi kieltää älyä, eli älykäs ihminen ei voi asettaa mitään rajaa älyn ilmentymiselle.
Rehellinen ihminen ei voi koskaan tuomita rehellistä toimintaa, ilmentyy se siten miten tahansa, joten rehellisyys vaatii rajoittamattoman tilan.
Rohkea ihminen ei voisi olla rohkea, jos hän ei voisi kulkea vapaasti.
Kuten huomataan, niin kaikki ihmisen ominaisuudet vaativat toimiakseen vapauden ja rajoittamattomuuden. Tyhmyys, pelkuruus, epärehellisyys, politikointi, uskonnollisuus, rikkaus jms eivät ole ihmisen ominaisuuksia.

Ajallisuus on itsessään rajoitus, eikä ole älykästä, että ihminen tekee rajoja (uskomuksia, ideologioita jms) kaltaisilleen, koska sellainen on päällekkäisyyttä;
koska ihminen on jo asetettu ajallisuuteen, joka on raja, niin kaikki muut rajat ovat silloin keinotekoisia, eli mielettömiä (Joku voisi nyt tokaista, että onhan ihmiskunnan koneellistuminenkin keinotekoista, mutta se ei sitä ole, koska koneiden mahdollisuus on aina kuulunut ajallisuuteen, kaikkeuden rakenteeseen ja juuri siksi jopa kiihkomuslimitkaan eivät kiellä teknoligiaa, vaikka he eivät olekaan antaneet mitään sen kehittämiseen johtuen typeristä uskomuksistaan. Tyhmyys, pelkuruus ja rajoitukset eivät kuulu kaikkeuden rakenteeseen. Tekniikalla voi olla yläraja, mutta se ei ole ihmisen kuviteltavissa, eikä tekniikan ylärajaa kohden voida edetä oppeja hokemalla).

Vain sellaiset ihmiset eivät pysty käsittämään elämää ja omaa rooliaan ihmiskunnalle, jotka eivät toteuta itseään. Eikä ihminen voi toteuttaa itseään, jos hän vaatii rajoituksia. Sananvapauden, mielipiteen vapauden rajoittaminen on typerien toimintaa. Uskontojen kritiikin estäminen on myös uskonnollisuutta, pahinta mahdollista uskonnollisuutta, koska kritiikin kieltäjät kieltävät samalla uskontojen puhdistamisen ja ihmiskunnan kehittymisen -- eteenpäin.

Rajoitettu mielipiteen -ja sananvapaus on ihmiskunnan vankila. Mitä pahaa ihmiskunta on tehnyt, että poliittisten -ja uskonnollisten pellejen pitää pitää ihmiskuntaa vankeudessa? Eikö mieluummin tulisi heittää vankilaan he, jotka rajoittavat ihmisyyttä, kuten poliitikot ja papit ja muut musulmaanit?

Ei kommentteja: