Nyt sitten jopa yliopistotasoinen tutkijakin on asiaa tutkinut ja julistaa suvis-ilosanomaa kaikille mokuttajille: Ghettoutuminen on hyvä juttu ja ghetot ovat Suomen eteisiä, missä jotkut rikastuttajat odottavat sitä hetkeä, jolloin he voivat astua Suomeen kultamunia munimaan: Uusi Suomi 22.1.2011: Yle: Ghettoutuminen onkin hyvä asia: "Maahanmuuttajien ja ulkomaalaistaustaisten asukkaiden korkea osuus kaupunginosan asukkaista ei olekaan huono asia, paljastaa pian tarkastettava väitöskirja."
Jos rikastuttajalähiöistä siirrytään nopeasti suomalaiseen yhteiskuntaan, miksi kuitenkin lähiöt rikastuvat maahanmuuttajista? Miksi ghettoutuminen lisääntyy? Globaalistikin! Lammikkokin kasvaa, jos siihen tulee enemmän vettä kuin sitä poistuu! YLE: Maahanmuuttajien kaupunginosista muutetaan nopeasti muualle
Siitä olen tutkijan kanssa yhtä mieltä, että ghetto on sitä suurenmoisempi asia mitä suurempi se on; Suomen kokoinen ghetto esimerkiksi on todellinen rikkaus koko maailmalle. Maailma saa olla todellakin ylpeä siitä, että maailmassa on ollut ghetto nimeltä Suomi, joka tähän asti saanut olla varsin homogeeninen. Täältä Suomesta -olohuoneesta- on todellakin lähtenyt porukkaa pikku hiljaa maailmaan, missä he ovat munineet kultamunia, eivätkä ole jääneet uuden kotimaansa sosiaaliavun varaan.
Rasismi, ryhmärakkaus on luonnollista;
Update 24.1.2011: The New York Times 22.1.2011: Then as Now — New York’s Shifting Ethnic Mosaic. Kysyisin mokuttajilta, miten on mahdollista, että jopa maahanmuuuttajia vastaanottavat kaupungit kaupungit alkavat muistuttaa pikkumaailmoja, missä etniset ryhmät asuvat omilla alueillaan? Lue eteen päin:
Ihmisessä on geneettinen mekanismi, joka saa hänet hakeutumaan samankaltaistensa luo. Sen nimi on matkimisprosessi, johon kuuluu myös sellainen asia kuin oksitosiini: Pnas.org: Oxytocin promotes human ethnocentrism: "Grounded in the idea that ethnocentrism also facilitates within-group trust, cooperation, and coordination, we conjecture that ethnocentrism may be modulated by brain oxytocin, a peptide shown to promote cooperation among in-group members."
Voidaan jopa ajatella, että oksitosiini näyttelee varsin suurta roolia evoluutiossa; Matkimisprosessi yhdessä oksitosiinin aiheuttaman positiivisen rasismin kanssa saa eläimet ryhmittymään ominaisuuksien mukaisesti. Ryhmien välille syntyy jännite, joka laukeaa siten, että olosuhteisiin nähden parempi ryhmä voittaa ja hävittää heikomman, kuten edistyvään ja jalostavaan evoluutioon kuuluukin.Jos ihmisryhmät olisivat esihistoriasta asti suvainneet toisiaan, niin mitä olisi silloin tapahtunut ihmisen evoluutiolle? Olisiko sellainen suvaitseva käytös menneisyydessä todella voinut tuottaa suomalaisuutta tähän maailmaan?
Miksi oli hieno asia, että meistä ei tullut Siperian neuvostovenäläisiä Isä Aurinkoisen alaisuuteen? Miksi ei ole hieno asia, että meiltä kielletään suomalaisuus ja meitä valistetaan, opastetaan ja pakotetaan laeilla uhkailemalla möhkömäisen monikulttuurin ihanuuteen?
Kuvittele oma ryhmäsi jonnekin sadantuhannen vuoden taakse ja yritä mielikuvituksellasi neuvotella itsesi ja ryhmäsi ulos tilanteesta, jossa toinen vieras ryhmä tunkeutuu alueellesi. Eikö olisikin silloin kivaa, kun ihmisessä olisi tiedostamaton prosessi, joka luo tarpeelliset voimavarat, joilla ryhmäsi pystyy ylipäätään selviytymään.
Monet tutkimukset todistavat, että eriarvoisuus ei tue ryhmän kehitystä. Esimerkiksi Maastricht University: Ethnic diversity at school has a negative effect on learning: "Fifteen-year-old pupils from schools with high ethnic diversity perform worse than comparable pupils from schools with homogenous student populations."
Edes koululuokka ei voi muodostaa ryhmää, jos sen sisällä on erilaista etnisyyttä. Varsinkin sellainen etnisyys aiheuttaa paljon jännitteisyyttä, joka perustuu uskomuksille;
muslimit ja kristityt eivät voi muodostaa ryhmää, jossa vallitsisi normatiivinen yhteenkuuluvuus, joka perustuisi yhteisille arvoille, koska kristittyjen ja muslimien arvot eivät ole millään tavalla yhteensopivia.
Loppuun annan laiskan läksyn kaikille suviksille sekä mokuttaja-tutkijoille:
Wikipedia: Ryhmä -käsite.
Ryhmä ei voi olla ryhmä ilman normeja. Jos mokuttajat katsovat, että koululuokka voi olla oma ryhmänsä, vaikka sellaisen luokan maahanmuuttajilla on omat norminsa, niin silloin kyseessä on selvääkin selvempi terrorismi suomalaisia kohtaan;
on äärimmäisen julmaa pakottaa suomalainen lapsi normiutumaan maahanmuuttajien normeihin. Maahanmuuttajalasten vanhemmat oikein vahtimalla vahtivat, että heidän lapsensa eivät vaan missään tapauksessa omaksu suomalaisia tapoja ja sääntöjä, jotka ovat ehdoitta omaksuttava, jos aikoo olla osa suomalaista koululuokkaa ja sen ryhmähenkeä, ja astua eteisestä suomalaisuuteen joka perustuu yhteisille arvoille - vaikka ateistit itsepetoksessaan muuta väittävätkin...
Loppusanat:
Mielestäni tutkija Katja Vilkama ei ole huomioinut sitä, että vaikka maahanmuuttajalähiöistä muutetaankin pois, niin sellaiset lähiöt vain rikastuvat maahanmuuttajista. Sieltä lähtevät pois ainoastaan sellaiset, joilla on sosiaaliset ja geneettiset valmiudet menestyä erillään viiteryhmästään.
Voidaan siis todeta, että ghettoihin rikastuu huono-osaisuutta, joka on sitä huonompaa mitä kauemmin ghetto on olemassa. Siihen huonouteen vaikuttaa aivan tavalliset evoluution lait; parhaat lähtevät pois ja loput jäävät lisääntymään keskenään.
Julkinen valta ei voi odottaa, että suomalaisten pitäisi jäädä maahanmuuttajista rikkaisiin lähiöihin. Sanoohan tutkija Katja Vilkama itsekin, että maahanmuuttajalähiöt toimivat eteisinä Suomeen;
"... maahanmuuttajille itselleen tällaiset kaupunginosat toimivat usein eteisenä suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaupunginosista muutetaan pois, kun tulotaso nousee ja yhteiskunta käy tutuksi."
Suomalaisten ei tule asua missään eteisessä, vaan omassa olohuoneessaan.
Wikipediasta lainattua:
Normit ryhmässä
"Ryhmän yhteisiä sääntöjä ja vakiintuneita toimintatapoja kutsutaan normeiksi. Ne ovat tärkeitä sekä ryhmän tehokkuuden että sen koheesion eli kiinteyden kannalta. Niiden avulla ryhmä myös pyrkii yhdenmukaistamaan jäsentensä toimintaa ja arvioimaan sen hyväksyttävyyttä.
Normit voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, julkilausuttuihin ja piilonormeihin.
Virallisemmat eli julkilausutut normit ovat ryhmän yhteisesti sopimia, ääneen lausuttuja tai ylöskirjattuja sääntöjä. Piilonormit taas ovat epävirallisempia ja niihin kuuluvat esimerkiksi kulttuurin ja kasvatuksen pohjalta periytyvät tavat, perinteet ja uskomukset. Yleensä piilonormit ohjaavat ryhmän toimintaa vähintään yhtä vahvasti kuin julkilausututkin normit.
Normien noudattamista valvotaan rangaistusten eli sanktioiden ja palkkioiden avulla. Sanktiona voidaan käyttää esimerkiksi aseman laskemista ryhmässä. Usein julkilausuttujen normien noudattamista on valvomassa virallisessa asemassa oleva henkilö tai instituutio, esimerkiksi poliisilaitos. Piilonormien noudattamista valvovat itse ryhmän jäsenet. Piilonormin rikkojaa rangaistaan yleisellä paheksunnalla tai arvostelulla.
Normien päätehtävänä on ehkäistä ryhmän toimintaa häiritsevää käyttäytymistä ja auttaa näin tavoitteiden saavuttamisessa. Joskus ryhmään saattaa kuitenkin kehittyä täysin päinvastaisia normeja, jotka estävät tai ainakin vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista.
Esimerkki tällaisesta voi olla vaikkapa koululuokkaan kehittynyt normi, jonka mukaan koulumenestys ei ole suotavaa. Tällöin hyviä oppilaita saatetaan syrjiä, ja tavoite hyvätasoisesta koulutuksesta vaarantuu."
Ghetot ovat pysyvä ilmiö niin kauan, kun poliitikot eivät puutu rikastumiseen.
Ylioppilaslehti: Vaaran maisema
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti