Arvojohtajan Uudenvuoden puhe

Tässä on hieman palautetta Teille kaikille, jotka olette osa julkista vallan käyttöä, ja Teille kaikille, jotka olemattomalla varauksella ja hampaattomalla kritiikillä olette tukemassa nykyisenlaista, poikkeuksia kansan kustannuksella rustailevaa  julkista valtaa. Kyse on julkisen vallan uskottavuudesta ja siitä, miten julkinen valta saisi sen takaisin. Kyse on siis puhtaasti älyllisyydestä. Tämä palaute on täysin tunneälytön, sen myönnän auliisti, ja jokainen, joka lukee tätä ajatukselle, huomaa itsekin, miksi tämän kirjoittaja ei voi tunnustaa tunneälyä.

Vuoden 2011 viimeisenä aamupäivänä julkisen vallan hallitsema media lähetti TV2:n lähetystaajuudella lapsille suunnatun piirretyn ohjelman, missä lapsille kerrottiin, miten hieno ja hyväksyttävä asia on pienen ihmisen herkimpään ruumiin osaan tehtävä uskonnollinen toimenpide. Itse kutsun sitä lapsen pahoinpitelyksi, enkä tunneälyttömänä ihmisenä voi sietää sitä, että ihmisiä pahoinpidellään.

Sitä minä jäin ihmettelemään, että jos lapsia pidetään rikosoikeudellisesti vastuuttomina, miten heitä voidaan opettaa siihen, että väkivalta ja naisten oikeuksien polkeminen on sallittua, kunhan sille on jokin uskonnollinen syy? Olettaako julkinen valta, että lapset kuitenkin ymmärtävät syyn ja seurauksen -moraalin-, koska selvästi ohjelma vaatii lapsia ymmärtämään, mistä on kysymys - ja hyväksyvän sen sokeasti!

Kyseinen ohjelma todisti kiistattomasti, miten epäjohdonmukainen julkinen valta on. Tässä palautteessa kerrotaan syy ihmisen epäjohdomukaisuudelle ja miten ihminen (myös poliitikko) voi välttyä epäjohdonmukaisuudelta.


Herra suomalainen poliitikko. Sallisitko sinä lapsellesi kipua, joka tehtäisiin vain siksi, että joku ryhmä voisi jatkaa tuhansia vuosia vanhaa perinnettään, joka ei millään tavalla hyödytä ihmistä? Kun sallit maahanmuuttajalapselle uskonnollisuuden vuoksi kipua, kumpaa silloin ajattelet; uskontoa vaiko lasta? Eikö olisi järkevää, että jos sallit viattomalle lapselle uskonnollisen kivun, pitäisit silloin myös totuutenasi, että on olemassa reaalinen yliluonnollinen olento, joka vaatii sen kivun, koska jos et noin ajattele, silloin pidät yllä taikauskoa? Vaadit ihmisiltä sellaista, johon et itse usko! Ei kuulosta lainsäätäjän tai tuomarin ajattelulta!

Jos sallit uskonnon nimissä tehtävän väkivallan, niin se edellyttää, että itse uskot siihen uskontoon epäillyksettä! Sillä niinhän lain laita on: Lainsäätäjän tulee uskoa täysin siihen asiaan, mitä varten laki on tehty! Jos uskot, että väkivalta ei ole oikein, niin silloin lainsaäätäjänä säädät, että väkivallasta tulee rangaistava teko. Jos uskot, että suuri ajonopeus altistaa onnettomuuksille, niin silloin säädät lain, jolla ajonopeus rajoitetaan turvalliselle nopeusalueelle Jne. Lainsäädännässä on aina kyse siitä, että lainsäätäjän tulee uskoa epäilyksettä siihen asiaan, jota hän joko rajoittaa tai sallii! Mutta!

Jos et usko yliluonnollisen olennon vaativan kipua, niin miksi vaaditaan sellaista muiden lapsille, mutta ei omille? Huomaatteko mitään epäloogisuutta, tunteellisuutta poliitikoiden ajattelussa? Miksi ympärileikkauksen sallivalta lainsäätäjältä ei vaadita uskoa siihen perinteeseen, joka vaatii ympärileikkauksen -- koska lainsäätäjän edellytetään uskovan esimerkiksi tieliikennelain takana oleviin totuuksiin!

Miksi lainsäätäjä ei lainkaan ajatellut uskontoa silloin, kun valtio asetti kristinuskonnon lain holhouksen alle;  Hyvinpä tuo kristinuskonnon naisten alistaminen saatin loppumaan, kun ei kuunneltu x-uskovaisia, vaan x-uskoville luettiin perustuslakia ja sen tasa-arvo- ja perusoikeuspykäliä! Miksi maahanmuuttajille on kiellettyä lukea perustuslakia?

Jos  sinä, herra suomalainen poliitikko, sallit muiden lapsille laillista kipua ilman mitään lääketieteellistä syytä, niin miksi et silloin säädä sitä kaikille pakolliseksi, koska jos vain osalle kansasta vaaditaan sitä, niin mitä luulet kansalle tapahtuvan, jota käsitellään epäjohdonmukaisesti? Kyse on perustuslakiin tehtävistä jatkuvista poikkeuksista, perustuslain degeneroimisesta? Miten paljon halkeamia perustuslaki kestää, kunnes maalaisjärkisen kansalaisen mielestä se ei kelpaa edes vessapaperiksi?

Onko maahanmuuttajalapsien sukuelinten silpominen sitä kuuluisaa positiivista syrjintää? Kumpaa ympärileikkaus syrjii positisiivisesti? Ympärileikkauksen kohdetta vaiko monikulttuurisuususkovaisia?


Lähetin vuoden 2011 viimeisimpinä tunteina YLE:lle palautetta siitä ohjelmasta. Siinä palautteessa kerroin, miten monikulttuurisuuden ylläpitäminen vaatii valtiota kohtelemaan kansalaisia epäjohdonmukaisesti, jotta monikulttuurisuuden kannattajat voisivat ihastella monikulttuurisuutta.

Monikulttuurisuuden ylläpitäminen vaatii viattomia uhreja. Lapset ovat uhreja, joilla epäloogiset aikuiset haluavat ylläpitää ikivanhoja, taikauskoisia perinnäistapojaan. Lapsen ympärileikkaus on älyllisesti ottaen pelosta johtuvaa taikauskoa; Se ei auta lapsen älylliseen kasvuun tai henkiseen pelastukseen tuon taivaallista, koska jos joku ihmisen yläpuolinen taho vaatisi sellaista, niin silloin kaikki lapset syntyisivät ympärileikattuina.

En heti tiedä, mutta luulisin, että Suomen perustuslaki kieltää humpuukin ja taikauskon harjoittamisen. Mutta lainsäätäjien epäloogisuus tietysti vaatii, että humpuukia saa harjoittaa, kunhan se vain on positiivista syrjintää. Esim laki kieltää, ettei ihmisille saa tarjota lääkkeenä sellaista, joka ei saa mitään fyysistä aikaan. Miksi laki ei kiellä uskonnollista lääkettä, kuten ympärileikkausta, joka ei myöskään saa mitään parannusta tai pelastusta aikaan? Perustuslain pitäisi kieltää myös epäloogisuus; Lakien ei tule olla keskenään ristiriitaisia, mutta sekin varmasti sallitaan, kunhan vaan muistetaan hokea, että muutoin monikulttuurisuuden kannattajat eivät voisi ihastella monikulttuurisuutta.


Positiivisen syrjinnän ja muiden epäloogisten asioiden ylläpitäminen vaatii uhrikseen aina heikompia ja puolustuskyvyttömät, joilla ei ole ääntä, jolla monikulttuurisuususkoville kerrottaisiin siitä ahdistuksesta ja kivusta, mitä se heille aiheuttaa. Ympärileikkauksilla syrjitään siis positiivisesti lähinnä suomalaisia monikulttuurisuuden kannattajia, koska jos Suomessa asuvia kohdeltaisiin johdonmukaisesti, niin silloin tapahtuisi hämmästyttäviä asioita;

Suomalaiset olisivat yksi kansa, jolloin Suomeen tulisi samanlainen ilmapiiri, joka vallitsi silloin, kun Suomi nostettiin hyvinvointivaltioksi, jolloin tänne kehittyä innovaatiivisuutta, jota julkinen valta ei rajoittanut. Positiivinen syrjintä ja uskomusten ylläpito monikulttuurisuuden nimissä luo tänne ahdistuneen ilmapiirin, mikä estää ihmisiä ajattelemasta vapaasti. Ajatuksen vapaus on ehdoton edellytys innovaatioille. Jos ei ole ajatuksen vapautta, niin sitä ei voi saada esille millään julkisen vallan toimenpiteelläkään.

Julkinen valta yrittää saada aikaan innovaatisuutta laatimalla vain poikkeuksia perustuslakiin ja lisäämällä kansalle lakia lain päälle. Jos maahanmuutto tarkoittaa muutoksen aikakautta, niin silloin sitä ei voi käsitellä kriisin tavoin; Kriisin aika vaatisi valtiota rajoittamaan kansalaisten vapauksia. Mutta muutoksen aikaa ei voi hoitaa kielteisellä lainsäädännöllä ja poikkeuslaeilla aiheuttamatta kansalaisille kriisitunnelmaa.


Julkinen valta selvästi ilmaisee kansan olevan kriisissä maahanmuuton kanssa, koska sitä hoidetaan samoin kuin kriisiä; rajoittamalla kaikin tavoin kansalaisia ja aiheuttamalle kansaan repeämiä erilaisilla poikkeuslaeilla, kuten sallimalla muiden lapsille väkivaltaa, jotta monikulttuurisuutta ihannoiva maahanmuuttajien uskonnollisuus saisi kukoistaa. Kristinuskonnon alasajolla julkinen valta taasen pyrkii siihen, ettei kristinuskonto olisi vaaraksi maahanmuuttajien uskomuksille.

Suomalaiset vanhemmat eivät saa edes rajoittaa omien lastensa ylivilkkautta, mutta vastaavasti maahanmuuttajien sallitaan tehdä väkivaltaa  lapsilleen uskonnon nimissä, koska lainsäätäjä ilmeisesti uskoo, että jokin yliluonnollinen niin vaatii (uskoohan lainsäätäjä siihenkin, että ylinopeus altistaa onnettomuuksille), sillä jos lainsäätäjä ajattelisi, että se on vain perinnettä, kuten kristinuskonnon naisten alistaminen, niin silloin siihen suhtauduttaisiin yhtä lailla kielteisesti, miten lainsääjät ovat suhtautuneet kristinuskonnon perinteisiin.

Ihmiset on pakotettu moderoimaan omia ajatuksiaan rangaistuksen uhalla, jotta tänne saapuneet maahanmuuttajat voisivat jatkaa sitä samaa kulttuuria, jota he pakenivat tänne.

Sitten siihen varsinaiseen asiaan, eli tunneälyttömyyteen

Äly ei voi olla epäjohdonmukaista! Pelkkä puhdas äly ei voi koskaan kulkea kahta eri latua samaan aikaan. Kun mikä tahansa asia kulkee vain yhtä polkua, niin se on kiistattomasti looginen ja täysin johdonmukainen. Äly ei voi tuhota itseään, joten äly ei koskaan vaadi ihmistä edes tuhoamaan itseään, puhumattakaan, että äly vaatisi ihmistä aiheuttamaan kipua itselleen tai toisille.


Ihmisestä tulee epälooginen vain siten, jos hän käyttäytyy vuorotellen joko älyllisesti tai tunteellisesti. Tuollainen toiminta saa ihmiselle aikaan skitsofrenian kaltaisen tilan; tunteellinen ihminen kuuntelee mielellään aikuisten satuja, kun taasen älyllinen ihminen ei voi uskoa satuihin, koska ihminen on älykäs vain silloin ja siinä, kun hän jättää sadut täysin huomiotta.

Tunneäly saa ihmisen toimimaan epäloogisesti. Tosin ainahan johtavissa asemissa olleet ihmiset ovat toimineet epäloogisesti. Se johtuu juuri siitä, että poliittinen tai uskonnollinen toiminta vaatii ihmistä vuorotellen toimimaan tunteellisesti - ja sitten välissä taasen yritetään saada aikaan kansalle perustuslaki, tai muuten vain lepytellä kansaa. Tunneäly on vain määritelmä kaikelle sille tunteelliselle touhottamiselle, joka on vaivannut ihmiskuntaa tasan niin kauan, kun johtajiksi valitaan sellaiset, jotka parhaiten hurmospuheillaan ja  tyhjillä lupauksillaan saavat äänestäjien tunteet pinnalle.

Mutta perustuslakia tehdessä tunteellisuus on jätetty täysin pois. Vain älyllä voidaan saada aikaan täysin looginen perustuslaki, joka kelpaa kaikille. Looginen perustuslaki ei kuitenkaan kelpaa niille, jotka yrittävät elää tunteellista elämää, jota on oman edun tavoittelu tai yksilöä rajoittavien perinteiden kunnioittaminen.

Uskonnollisuus ja muu opillisuus vaatii ihmistä elämään tunteidensa mukaan.
Uskonnon ylevä kohde -Jumala- ei taasen vaadi mitään tunteellisuutta.

Heti, kun lainsäätäjä alkaa kuunnella taikauskoisia perinteitä vaativien mielipiteitä, älyyn perustuva perustuslaki murretaan ja sen tilalle tulee tunteellisia lakeja, joilla kansa saadaan vähitellen hajaannuksen tilaan. Jokainen poikkeus perustuslakiin tarkoittaa sitä, että jollekin ryhmälle annetaan eri vapaus elää älytöntä elämää. Jokainen rauhanaikainen poikkeuslaki on lainsäätäjän tunteellisuutta.


Tunneälyn ymmärtäminen on avain yksilön loogisuudelle. Jos ihminen uskoo, että tunteilla saadaan aikaan hyvää lainsäädäntöä, niin silloin hän ei varmaan pane pahakseen sitä, että perustuslakiin tehdään jatkuvia poikkeuksia. Älylliset ihmiset yrittävät älyllisesti pitää perustuslain puolta, mutta he ovat tuomittu häviämään, koska tunteelliset ihmiset saavat hurmos- ja suvaitsevaisuuspuheillaan jopa tuomarit nyyhkyttämään.

Tunteelliset ihmiset ovat mielissään siitä, että julkinen valta käsittelee kansalaisia täysin epäjohdonmukaisesti. Tuo todistaa vain sen, että jos tunteellinen ihmisen saisi älyllisyyden puuskan, hänen olisi tunnustettava perustuslaki puhtaaksi älyn aikaan saannokseksi -- jota vastaan tunteellisuus käy koko ajan raivokasta poikkeuslakisotaa. Tunneälykköjen on mahdotonta luoda loogista perustuslakia, johon voitaisiin tehdä poikkeuksia -- koska tunneäly vaatisi sellaisen perustuslain, joka olisi valmiiksi täysin repaleinen!

Juuri tästä perustuslain poikkeuksissa on kyse;
-- Tunteen ja älyn ristiriidasta!

Äly ja tunne ovat ihmisen mielessä vihollisia toisilleen. Tunteellinen ihminen vaatii, että perustuslakiin pitää tehdä poikkeuksia, jotta ihmisten tunteellinen käytös saisi jatkua, kun taasen älykäs ihminen suhtautuu perustuslakiin kunnioittavasti, koska se on älyllinen luomus. Tunteellinen käytös näkyy aina ihmistä rajoittavana ja ihmiselle hyvin vaarallisena, poikkeuksia rakastavana, joka näkee asiat vain yksittäistapauksina, joilla ei ole mitään yhteistä trendiä. Tunteellinen ei osaa koplata asioita yhteen.

Äly taasen. Ai että miten minä rakastankaan älyä, koska äly rakastaa ihmistä. Äly ei koskaan saa aikaan mitään epäloogista. Äly ei koskaan vaadi käytettäväksi mitään väkivaltaa. Äly ei koskaan vaadi hallitsijaa käyttämään hajota-ja-hallitse-metodia. Äly ei koskaan voi kulkea kahta tietä yhtäaikaa! Älyllinen ihminen ei voi istualtaan ratsastaa kahdella hevosella samaan aikaan. Äly on puhdasta rakkautta; Jumala on Äly.

Pyydän kaikkia suomalaisia tänä vuonna tutustumaan omaan älyynsä, ja huomaamaan, miten suurenmoinen se on. Äly pitää yllä niin perustuslain kuin koko kaikkeudenkin. Ilman älyä mitään ei voisi olla olemassa.

Mutta! Tunteellisuus on se tuhoava voima. Äly on kaikkea rakastava luoja, kun taasen tunteellisuus on itse Shiva, itse Lucifer, jota kutsutaan valontuojaksi. Tunteellisuudessa ihmiset sanovat  olevansa lampaita ja valoisia, -- mutta he ovat kuin susia lammasten vaatteissa. Tunteelliset ihmiset rakastavat poikkeuksia. Missä tahansa tunteellinen ihminen näkee ehjyyyttä, hän käy sen kimpuun kuin mieletön. Ja katso! Tilalla on vain rikkirevittyjä ihmisiä, hajotettu kansa, monikulttuurisuus, missä suomalaisuus ja vapaa ajattelu on kielletty.

Tämä on julkaistu 1.1. 2012, US-blogissa: Kansalaispalautetta julkiselle vallalle

PS. ERIARVOISUUDEN KASVU VOIDAAN TORJUA
Poikkeuslakien kasvu ei ole mikään luonnonvoima, joka olisi voimakkaampi kuin ihmisessä oleva äly. Eriarvoisuus johtuu perustuslain katkoista, jonka yksi osoitus on suomalaisia vastaan harrastettu positiiivinen rasismi, missä maahanmuuttajille annetaan kaikki oikeudet harrastaa kulttuuriaan, kun taasen suomalaisilta se mahdollisuus on jo viety. Tunteellisuus voidaan torjua. Älyn käyttö ei maksa mitään, mutta antaa ihmiselle täyden tyydytyksen; sen tyydytyksen, jota ihminen kaipaa, mutta jota positiivinen syrjintä ja riskien sosialisointi ei voi antaa.